Pekingissä hurjat ilmansaasteluvut – Mitä savusumu tekee asukkaille ja turisteille?

Kiinassa saastepitoisuudet ovat pahimpina päivinä jopa kymmenkertaiset Suomen pahimpiin päiviin verrattuna, kertoo kansanterveystieteen professori Juha Pekkanen.

ilmasto
Mies ja nainen hengityssuojaimet kasvoillaan.
Kiinalaiset yrittävät suojautua saasteilta esimerkiksi käyttämällä hengityssuojaimia.Wu Hong / EPA

Asukkaiden maltti on koetuksella Pohjois-Kiinassa, jossa ilma on ollut viime viikot monin paikoin savusumusta harmaana.

Yli 20 kaupungissa on voimassa varoitus korkean ilmansaastepitoisuuden takia. Saastuttavia tehtaita on määrätty keskeyttämään tuotanto ja teitä on suljettu. Lentoja on jouduttu perumaan ja satamissa on ollut vaikeuksia lastata laivoja.

Saasteisista kaupungeista ovat pyrkineet pois ne, joilla siihen on mahdollisuus.

Pekingissä asuva britti Chas Pope kuvasi oheisen videon, jolla näkyy, kuinka nopeasti savusumu vyöryy kaupunkiin.

Kysyimme Helsingin yliopiston kansanterveystieteen professorilta Juha Pekkaselta, miten ilmansaasteet vaikuttavat asukkaisiin ja turisteilhin Pekingissä ja muualla, ja mitä ongelmalle pitäisi tehdä.

Mitä erityisen paha savusumu tekee ihmisille Pekingissä ja vastaavissa kaupungeissa?

Ilmansaasteeilla ja erityisesti pienhiukkasilla, jotka ovat erityisen haitallisia, on kahdenlaisia vaikutuksia.

Välittömät vaikutukset tulevat silloin, kun ilmansaasteet ovat hyvin korkealla verrattuna puhtaisiin päiviin. Pitkän tähtäimen vaikutukset tulevat, kun ihminen asuu kymmeniä vuosia saasteisessa ympäristössä.

Eniten saaasteet vaikuttavat keuhkoihin, sydämeen ja keuhkosyöpään. Paljon muutakin tutkitaan.

Saasteisina päivinä oman perussairauden oireet pahenevat ja voi tulla siihen liittyvä paha kohtaus. Pitkän altistumisen seurauksena voi sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai keuhkosairauksiin.

Ovatko saasteet vaikuttaneet esimerkiksi kiinalaisten elinikään?

Euroopassa on arvioitu, että suomalaisetkin ilmansaastetasot lyhentävät ihmisten elinikää useilla kuukausilla, jopa puolella vuodella. Kiinasta en tiedä tarkkoja arvioita, mutta tietysti vaikutukset ovat suuremmat siellä.

Kuinka paljon pahempia ovat Kiinan pahimmat saastepäivät verrattuna Suomen pahimpiin päiviin?

Kyllä nykyiset tasot ovat Kiinassa hurjat. Puhutaan pitoisuuksista, jotka ovat kymmenkertaisia verrattuna meidän pahimpiin päiviimme.

Mitä matkailijan kannattaa ottaa huomioon, jos on menossa Pekingiin tai muualle, missä saastepitoisuudet ovat korkealla?

Helsingin yliopiston kansanterveystieteen professori Juha Pekkanen.
Helsingin yliopiston kansanterveystieteen professori Juha Pekkanen.Yle

Suurimpana huolena ovat ihmiset, jotka jo sairastavat sydän- tai keuhkosairauksia, jos he saavat voimakkaita oireita.

Tärkeintä olisi ennen matkaa varmistaa, että lääkitys on kunnossa ja on muuten hyvässä kunnossa. Paikan päällä tulisi senhetkisen saastetilanteen mukaan pyrkiä vähentämään omaa altistumistaan.

Tulisi pyrkiä välttämään raskasta rasitusta saasteisessa ympäristössä ja hätätilassa pysyttellä sisällä, jos rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto ja tehokkaat suodattimet, ettei sinne pääse saastunutta ulkoilmaa.

Onko hyötyä hengityssuojaimista, joita aasialaisilla usein näkee?

Perinteisillä kirurgin maskeilla on pieni vaikutus. Se riippuu vähän maskista sekä siitä, onko se kiinnitetty niin tiukasti, ettei hengitä maskin sivusta.

Saatavilla on myös työntekijöille suunniteltuja hyvin tehokkaita hengityssuojaimia, jotka suodattavat suurimman osan hiukkasista pois hengitysilmasta. Niistä on varmasti hyötyä.

Saasteiden takia esimerkiksi autoilua on rajoitettu myös Euroopassa. Onko matkailijan syytä varautua myös esimerkiksi Pariisissa ja Madridissa?

Riippuu senhetkisestä ilmansaastetilanteesta kaupungissa. Pitoisuudet eivät ole Kiinan luokkaa, mutta samalla tavalla kuin Suomessakin erityisen pahoina ilmansaastepäivinä pitää miettiä, onko oma sairaudentila sellainen, että on syytä pyrkiä vähentämään altistumista.

Pariisissa ja Madridissa saasteita on pyritty vähentämään muun muassa rajoittamalla dieselautoilua sekä kaupunkiin tulevaa automäärää. Ovatko nämä riittäviä toimia?

Lyhytaikaisesti niillä voi olla vaikutusta, mutta pitkän tähtäyksen vaikutusta niillä tuskin on. Ihmiset kyllä oppivat kiertämään määräyksiä, monella on esimerkiksi kaksi autoa.

Jos halutaan oikeasti pitkällä tähtäimellä vähentää ilmansaasteita tarvitaan rakenteellisia keinoja, kuten liikenteen vähentämistä, liikenteen päästöjen vähentämistä teknologisilla ratkaisuilla ja tietysti myös muihin ilmansaasteiden lähteisiin puuttumista.

Mitä Suomessa pitäisi tehdä?

Keinot ovat samat kuin muuallakin. Suomessa ollaan pitkällä ja tilanne on hyvä verrattuna moniin muihin maihin.

Suomessa pienhiukkasista puolet tulee kaukokulkeumana Euroopasta, eli se on yksi asia, mihin pitää yrittää vaikuttaa.

Meillä erityinen ongelma on puun pienpoltto, joka aiheuttaa kolmasosan suomalaisten pienhiukkaspäästöistä. Osuus on lisääntymässä, eli siihen pitäisi mielestäni puuttua.

Tällä hetkellä moniin lähiöihin rakennetaan puulämmitystä päälämmityslähteeksi. Minun mielestäni lähiöissä pitäisi käyttää kaukolämpöä tai jotain muuta päästötöntä lähdettä. Puu tulisi säilyttää lisälämmön lähteenä.

Mutta saunoja ei tarvitse kieltää?

Ongelmana eivät kaukana suurista ihmismääristä olevat mökkisaunat. Mutta kun on riittävästi saunoja riittävän tiheästi ja on kylmä pakkaspäivä, kyllä siitä tulee haittaa, sanoo professori Juha Pekkanen.