Hallitus estämässä vierastaistelijoiden sosiaalituen – Lakimuutos valmisteilla

Suomalaista sosiaalitukea voidaan maksaa myös Isis-taistelijoille. Terrorismitutkijoiden mukaan Isis kerää rahoitusta sosiaalituista ympäri maailmaa.

sosiaaliavustukset
Tietoa toimeentulotuesta.
Ronnie Holmberg / Yle

Keskiviikkona on muun muassa Ilta-Sanomissa (siirryt toiseen palveluun) ja Ylellä pohdittu, miksi suomalaista sosiaaliturvaa on ainakin teoriassa mahdollista maksaa ulkomaille lähteneille Isis-vierastaistelijoille.

Aamulla Yle Radio 1:n Ykkösaamussa vieraillut Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen totesi, että lakimuutos olisi tarpeen. Suomalaisia tilastoja ilmiön yleisyydestä ei ole, mutta Ruotsissa ja Tanskassa on paljastunut muutamia kymmeniä tapauksia.

Osana kärkihanketta hallitus selvittääkin parhaillaan kokonaisuutena kaikkien maahan ja maasta muuttavien sosiaaliturvan alkamisen ja päättämisen kriteereitä. Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (siirryt toiseen palveluun) on ollut jo jonkin aikaa työn alla. Sen esivalmistelut alkoivat vuoden 2016 alussa ja hallituksen esitys on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2018.

– Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta toimii sosiaaliturvan kattavana sateenvarjona, kertoo asumisperusteista sosiaaliturvaa koskevan kärkihankkeen projektipäällikkö Henna Huhtamäki.

Vuosi on maksimiaika

Tukia saatetaan maksaa ulkomaille enimmillään vuoden verran.

– Nyt tarkastellaan muun muassa, että onko vuoden sääntö tarkoituksenmukainen. Vastaako se enää nykyaikaa, pohtii Huhtamäki.

Huhtamäki kertoo, että vuoden sääntö on säädetty suojaamaan Suomessa vakituisesti asuvien sosiaaliturvaoikeuksia, jos henkilö lähtee tilapäisesti ulkomaille.

Ulkomaille lähtöön on monenlaisia syitä, esimerkiksi lomamatka, vuorotteluvapaa tai opiskelijan vaihto-opiskelu ulkomailla. Vuoden sääntö toimii turvaverkkona silloin, kun ei vielä ole muotoutunut paikallista turvaa. Tilapäisluontoisena pidetään alle vuoden oleskelua.

– Koko lakipaketti on tarkastelun alla, mitään yksittäistä ryhmää ei ole erikseen selvitetty.

Käytetäänkö tukijärjestelmää väärin?

Taistelualueelle lähtevien tukia ja niiden väärinkäyttöä ei ole helppo tarkastella. Esteenä on muun muassa se, että henkilö ei ylipäätään kerro viranomaiselle, että lähtee maasta. Osoitteenmuutoksia ei tehdä.

– Työttömyysturvan edellytyksenä on, että on työmarkkinoiden käytettävissä. Henkilö voi tietoisesti antaa virheellisiä tietoja. Jos tällaista ilmenee, tuet peritään takaisin, painottaa Huhtamäki.

Tuen jatkuminen edellyttää, että pystyy matkustamaan takaisin Suomeen heti kun töitä on tarjolla. Käytännössä tämä realisoituu vasta kun on henkilökohtainen tapaaminen työvoimatoimistossa tai töitä tarjolla.

Lapsilisää saatettaisiin käyttää väärin siten, että lapsesta huolehtimiseen ja ylläpitoon kuuluvat rahat (94,88–172,69 e/kk perheen lapsiluvusta riippuen) käytetään aivan muuhun. Lapsi saattaa olla ulkomailla mukana alkeellisissa oloissa.

Lapsilisää maksetaan vuoden ajan, jos lapsi on ulkomailla perheen mukana. Jos lapsi pysyy Suomessa, lapsilisän maksu jatkuu. Tällöin on mahdollista, että joku perheenjäsenistä on pidemmän aikaa ulkomailla.

Viranomaisyhteistyöstä ratkaisu?

Supon mukaan konfliktialueille on lähtenyt Suomesta 80 vierastaistelijaa. Onko tähän mennessä tiedossa Suomesta lähteneitä vierastaistelijoita, jotka saavat suomalaista sosiaaliturvaa taistelualueille?

– Ei ole ainakaan meillä tiedossa. Tämä on arvailujen varassa, toteaa Huhtamäki.

Ruotsissa ja Tanskassa asiaa on selvitetty viranomaisyhteistyönä. Ruotsissa veroviranomaiset saivat turvallisuuspalvelulta Syyriaan vierastaistelijoiksi lähteneiden nimet ja pystyivät tietojen avulla selvittämään niiden avulla heidän ja heidän perheidensä saaman sosiaalituen.

– Kärkihankkeessa selvitettävien asioiden listalla on myös, onko viranomaisten välinen tietojenvaihto ajan tasalla, vakuuttaa Huhtamäki.