Äitien unettomuutta ei tunneta tarpeeksi: "Itsehän olet elämäntilanteesi valinnut"

Noin 30 prosenttia synnyttäneistä kärsii unettomuudesta. Vaikka ongelma on yleinen, kaikkia siihen vaikuttavia tekijöitä ei tunneta hyvin.

unettomuus
Nainen nukkuu.
Eila Haikarainen / Yle

Sumuista. Harmaata. Kireää. 10 kuukauden ikäisen Tatu-pojan äiti Heli Partanen listaa adjektiiveja vauva-ajan arjesta, kun yöunet jäävät äidiltä vähäiseksi.

– Ei siitä puhuta. Itselle tuli täysin yllätyksenä neljä vuotta sitten, että miten rankkaa se voi olla. Että tätäkö tämä on? Nyt siihen lähti uudella tietämyksellä, kertoo neljä vuotta sitten esikoistyttärensä Nellan saanut Partanen.

Raskauden jälkeen 50 prosentilla on niin sanottu babyblues, joka tarkoittaa sitä, että on aika tunteikas.

Päivi Polo

Hänen mielestään tänäkään päivänä ei ole saatavilla tarpeeksi tietoa vastasynnyttäneiden unettomuudesta. Neuvolassa osa työntekijöistä ymmärtää, ja esimerkiksi perhetyöntekijä on saatavilla kotiin avuksi, jos väsymys käy liian suureksi. Silti neuvolassa on tullut eteen myös epäasiallista kommentointia.

– "Itsehän olet elämäntilanteesi valinnut. Se on sitä vauva-arkea", kajaanilainen Partanen kertoo joskus kuulleensa.

Estrogeeni vie unetkin mukanaan

Synnyttäneiden unettomuus on melko yleistä: siitä kärsii noin 30 prosenttia. Useimmiten unettomuus alkaa jo alkuraskauden aikana. Unettomuuden syistä tunnetaan hyvin mielialan vaikutus. Sen sijaan naishormonien, estrogeenin ja keltarauhashormonin, osaa äidin unettomuuteen ei juurikaan tunnisteta, vaikka niiden romahtaminen vaikuttaa unenlaatuun.

–Siinä on eroja, kuinka paljon matalaestrogeenisyys vaikuttaa unenlaatuun. Toisilla hormonitasapaino tuntuu olevan tärkeämpi, toisilla uniongelma ei yhdisty niin vahvasti estrogeeniin, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti Päivi Polo Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Joten ei voi syyttää vain yhtä hormonia, estrogeenia.

Päivi Polo

Raskauden aikana naissukuhormonitaso on korkealla, mutta synnytyksen jälkeen hormonien eritys romahtaa.

–Kun suurin erityksen lähde, istukka, on syntynyt pois, erityksiä ei ole. Naisen omat munasarjat eivät vielä eritä näitä hormoneja paljon, koska ideanahan on, ettei heti saada toista lasta, Polo huomauttaa.

Estrogeenihoidosta liian vähän tutkimustietoa

Synnytyksen jälkeistä naissukuhormonitason vajausta voi kutsua väliaikaisiksi vaihdevuosiksi. Kun vaihdevuosi-ikäinen nainen kärsii uniongelmista, hänelle annetaan estrogeenihoitoa. Miksi estrogeeniä ei sitten voida käyttää synnyttäneiden unettomuuden hoitoon?

– Tilanne on monimutkainen, koska vauvan kanssa yöheräämiset ovat pakollisia. Raskaudessa ja vauva-aikana monet hormonit erittyvät eri tavalla kuin muulloin naisen elämässä. Joten ei voi syyttää vain yhtä hormonia, estrogeenia. Sen takia estrogeeni ei olekaan yleistynyt hoitomuotona, Polo kertoo.

Asiaa on tutkittu todella vähän ja aihepiiristä löydy lainkaan suomenkielistä tietoa.

Babyblues voi valvottaa surusävelmillään

Synnyttäneen unettomuus yhdistetään yleisesti tuoreen äidin ylivireystilaan. Uusi tulokas kummastuttaa ja valvottaa yölläkin valppaana olevaa äitiä. Myös mielentila ja synnytyksen jälkeinen herkistyminen vaikuttavat äidin uneen.

– Raskauden jälkeen 50 prosentilla on niin sanottu babyblues, joka tarkoittaa sitä, että on aika tunteikas. Se on suojamekanismi, jotta äiti on kiinnostunut vastasyntyneestä ja hoitaa häntä. Tunteikkuutta tarvitaan, mutta toisilla se voi aiheuttaa masennusta. Tiedämme, että masennus on tärkeä syy unettomuuteen, Päivi Polo kertoo.

Nukkuminen tasoittuu ajan myötä

Pahimmassa tapauksessa unettomuus voi kroonistua. Sotkamossa neuvolassa työskentelevä terveydenhoitaja Leena Karjalainen kokee kuitenkin, että pitkäaikainen unettomuus vaivaa harvoja äitejä.

– Muistettaisi aina sanoa äideille, että vähäisestä unesta ei kannata huolestua, jos tuntuu, että muuten jaksaa arjessa, Karjalainen summaa.

Vauva nukkuu.
Tuula Nyberg / Yle

Äidin huoli uudesta vauvasta on inhimillistä ja siksi uni on katkonaista. Huolehtimisesta ei Karjalaisen mukaan voi kuin oppia pois.

– Huoli tavallaan hälvenee tai sen kanssa voi oppia elämään, vaikka lapsi onkin siinä vieressä.

Matalaestrogeenisyyden vaikutus unenlaatuun on yksilöllinen.

– Riippuu siitä, kuinka kauan imettää. Silloin prolaktiini ja muut hormonit estävät munasarjojen uudelleen aktivoitumisen. Se vaihtelee: toisilla kuukautiset voivat tulla kolmenkin kuukauden kohdalla ja munasarjat lähtevät erittämään estrogeenia. Toisilla voi puolestaan olla montakin kuukautta, ettei eritystä tule, Karjalainen toteaa.

Itselle tuli täysin yllätyksenä neljä vuotta sitten, että miten rankkaa se voi olla.

Heli Partanen

Kajaanilainen Heli Partanen oman nukkumisen helpottaneen hieman yösyöttöjen vähennyttyä. Lapsi on nyt 10 kuukauden ikäinen.

– Mutta en ole kyllä nukkunut kokonaista yötä vuoteen.