Koe uusi yle.fi

Ihmisestä löytyi uusi elin – Professori: "Yllätyksiä tulee varmasti jatkossakin"

Vaurioituneiden elinten korvaamista uusilla tutkitaan kovaa vauhtia. Solujen DNA:ta voidaan muokata uudella tehokkaalla geenitekniikan työkalulla.

kantasolut
Geenitutkimus.
AOP

– Monet tutkijat ajattelevat, että anatomia on täysin kuollut tiede, eikä mitään uutta voi enää löytyä. Se ei pidä paikkaansa, sanoo kehitysbiologian professori Hannu Sariola Helsingin yliopistosta.

Sariola viittaa Ylen tiistaina uutiseen, jonka mukaan ihmisen vatsasta on vahvistettu löytyneen uusi itsenäinen elin nimeltään suolilieve, jota aiemmin pidettiin pelkkänä kudosryppäänä.

Viime vuosina ihmisestä on löytynyt muitakin merkittäviä ja aiemmin tuntemattomia rakenteita.

Taannoin julkaistiin tutkimustulos, joka paljasti, että niskan ja kurkunpään välissä on aiemmin tuntematon jänne. Tutkijat ajattelivat, että juuri tämä jänne voi vaurioitua auto-onnettomuuksissa toisinaan sattuvissa niin sanotuissa piiskanyrjähdyksissä. Sariolan mukaan kyseisellä jänteellä ei ehkä ole suurta merkitystä.

Aivan toista luokkaa on tuoreempi tieto, jonka mukaan aivoilla onkin oma imutiejärjestelmä. Löytö on nobel-luokkaa, koska se saattaa selittää aivojen rappeutumistaudit. Imutiekierto voi olla niissä häiriintynyt, Sariola sanoo.

"Yllätyksiä tulee varmasti jatkossakin"

Sariolan mukaan uutta ja yllättävää tutkimustietoa on varmasti luvassa anatomian alalta jatkossakin. Paljon hankalampaa on ennustaa, millaisia nämä löydöt ovat. Uusien elinten ja rakenteiden löytäminen tulee kuitenkin olemaan koko ajan vaikeampaa, hän sanoo.

Sariola uskoo myös, että jo tunnetuista elimistä tullaan löytämään uusia ominaisuuksia lajeja vertailemalla.

Esimerkiksi ihmisen kuulo heikkenee meluvamman seurauksena niin, ettei se koskaan korjaannu. Sen sijaan evoluution kannalta niinkin läheisellä eläimellä kuin kanalla on kyky uusia kuulosolujaan.

– Ilmeisesti se on ihan pienestä kiinni. Olisi kiva löytää tämä hienoinen ero kanan ja ihmisen välillä.

Tällaisia asioita tutkitaan solu- tai kudostasolla, kun verrataan lajeja toisiinsa. Sariolan mukaan kyse on geneettisestä, fysiologisesta ja biologisesta tutkimuksesta, jossa verrataan solutasolla erilaisten lajien soluja.

Eräs keskeinen kysymys on se, miten aivojen rappeutuminen saadaan estettyä. Ihmiset elävät yhä vanhemmiksi, mutta mitä hyötyä siitä on, jos aivot pettävät, Sariola kysyy.

Crispr mullistaa liki kaiken

Lääketieteen mielenkiintoisin alue on Sariolan mielestä uusiutumislääketiede eli regeneratiivinen lääketiede. Se tutkii muun muassa vaurioituneiden elinten korvaamista uusilla.

Viime aikoina tiedemaailma on kohissut geenien muokkauksen aivan uudelle tasolle nostaneesta Crispr-tekniikasta. Sen on sanottu tekevän scifistä totta muutamassa vuodessa.

Crisprillä voidaan hyvin tarkasti muokata, poistaa ja lisätä geenejä perimään. Edeltäneistä geenimuokkaustyökaluista Crispr poikkeaa edukseen tehokkuudellaan, nopeudellaan ja edullisuudellaan.

Ihmiskokeet Crisprillä on jo aloitettu, ja siitä toivotaan täsmävälinettä muun muassa perinnöllisten syöpien, lihasrappeumataudin ja verenvuototaudin kaltaisten geneettisten sairauksien hoitoon.

Professori Sariolan mukaan potilaan solun geenejä voidaan korjata Crisprillä. Sen jälkeen korjatuista soluista kehitetään kantasoluja. Oikealla käsittelyllä ne saadaan erilaistumaan haluttuun suuntaan.

Jos kyseessä ovat esimerkiksi munuaisen kantasolut, ne voidaan viedä suoliliepeeseen, johon ne tarraavat kiinni. Vähitellen solut houkuttelevat verisuonia, kasvavat ja erikoistuvat munuaiseksi. Lopulta pienellä leikkauksella virtsajohdin yhdistetään virtsarakkoon. Tämä olisi vaihtoehto nykyiselle elintensiirrolle.

Vallankumoukselliselle Cripr-menetelmälle povattiin lääketieteen Nobel-palkintoa jo viime vuonna. Tiedemaailman arvion mukaan sitä ei tullut, koska kaksi Crisprin kehittäjätahoa kiistelee raivokkaasti patenteista, jotka ovat miljardien arvoisia. Nobel-säätiö ei ilmeisesti halunnut ottaa kiistaan kantaa.

Crispr on tuttu myös suomalaisissa laboratorioissa. Sariola kuvaa sitä "älyttömän" yksinkertaiseksi työkaluksi. Lisäksi uusia sovelluksia tulee koko ajan.

– Sitä paitsi Crispristä on tulossa vieläkin tehokkaampi versio, hän sanoo.

Lue myös: Ihmisen vatsasta löytyi yllätys: Vähäpätöisenä pidetty kudosrypäs onkin itsenäinen elin

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Talousrikokset

Työpaikkojen varkaudet ja petokset hurjempia kuin uskotaan: "Työpaikan sisälle jää vellomaan epäilys, kuka oli syyllinen"

Hävittäjät

Suomi lähettää tarjouspyynnöt uusista hävittäjistä keväällä - "Tarvitsemme vähintään 64 konetta tämänkokoisen maan puolustamiseen"

Lapsen oikeudet

Yli 600 työpaikalle otetaan lapsi mukaan teemapäivän mukaisesti

Saksan politiikka

Toimittajalta: Saksan demarien pää kääntyi – suuri koalitio on mahdollinen