Koe uusi yle.fi

Vallankäytön väline ja riskitekijä – unenpuute tuo hilpeyttä, pikku-ukkoja ja lopulta lamaannuksen

Nukkuminen on ihmiselle elintärkeää. Silti Suomessa on ammattiryhmiä, jotka tekevät muihin ihmisiin kohdistuvia päätöksiä hyvin pitkän valvomisen jälkeen.

unettomuus
Pahaaunivelkaa ei voi kuitata viikossa-parissa.
Risto Degerman / Yle

Kun ihminen valvoo tarpeeksi pitkään, ensimmäiset unenpuutteen vaikutukset näkyvät aivojen toiminnassa. Ensimmäisen valvotun yön aikana erityisesti näköinformaatioon perustuva tarkkaavaisuus heikentyy, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta.

– On vaikea pitää silmiä auki, vaikka kuuntelemaan vielä pystyy. Tarkkaavaisuus heikkenee ja nopeasti myös monimutkaisemmat, niin sanotut ylemmät aivotoiminnot alkavat heikentyä, kuten esimerkiksi looginen päättelykyky, laskentakyky ja kyky painaa tietoja mieleen, sanoo Härmä.

– Voidaan sanoa, että erityisesti luovuutta edellyttävät tehtävät ovat vaikeampia väsyneenä kuin virkeänä.

Ihmisestä tulee edesvastuuton valvomisen seurauksena

Teini-iässä jotkut kokeilevat valvoa pitkiäkin aikoja. Jossain vaiheessa alkaa ilmetä erilaisia aistiharhoja, pikku-ukkoja. Ihmisen mieliala muuttuu pitkän valvomisen aikana.

– Jatkettaessa valvomista alkaa esiintyä emotionaalisia, tunteisiin liittyviä muutoksia käyttäytymisessä. Yksi tyypillinen tunne on hilpeys, ihmiset voivat olla myös hillittömiä, jopa maanisia. Aiemmin tätä on käytetty jopa hoitokeinona depressiossa oleville ihmisille. Se muuttaa mielialan toiseksi, tosin vaikutus on hyvin lyhytaikainen, eikä se auta keskittymiskykyyn yhtään, sanoo Härmä.

Suorituskyky heikkenee lääkäreillä ihan siinä kuin muillakin.

Mikko Härmä

Kun valvomista jatketaan useampia vuorokausia, ihminen ei pysty enää vastaamaan teoistaan. Normaali toimintakyky romahtaa.

– Tiedän yhden Ruotsissa tehdyn tutkimuksen, jossa valvottiin kolme vuorokautta putkeen. Se aiheuttaa aivan lamaantumista vastaavan suorituskyvyn heikkenemisen. Jo yhden yön valvominen heikentää aivojen suorituskykyä saman verran kuin 0,5–1 promillen alkoholin vaikutus. Vastaava heikkeneminen tulee omien tutkimustemme mukaan, kun nukutaan vain neljä tuntia viitenä peräkkäisenä yönä. Silloin ollaan samanlaisessa väsymystilassa kuin jos olisimme valvoneet koko yön, Härmä sanoo.

Unen puute lisää hoitovirheitä

Suomessa työaikalainsäädäntö suojelee useimpia ammattiryhmiä ylipitkiltä työajoilta, mutta esimerkiksi lääkäreiden päivystysajat saattavat olla jopa viikonlopun mittaisia. Myös ambulanssien kuljettajilla on hyvin pitkiä työvuoroja. Lisäksi itsenäistä työtä tekevillä, yksintyöskentelevillä yrittäjillä työajat saattavat venyä huomattavin pitkiksi, esimerkkinä vaikkapa koneurakoitsija, jolla on myös lumityöurakoita. Ylipitkistä työajoista on tutkimustietoa ainakin lääkäreiden osalta.

– Pitkäaikainen päivystäminen lisää mahdollisuutta virhearviointiin ja lisää erilaisten hoitovirheiden ja niihin liittyvien riskien yleisyyttä. Suorituskyky heikkenee lääkäreillä ihan siinä kuin muillakin. Keskittymistä auttaa kuitenkin se, että esimerkiksi leikkaustoiminnassa monesti seistään, on voimakkaat valot ja työtilanne vaatii jatkuvaa keskittymistä. Kaikesta tästä huolimatta pitkät valvomisjaksot lisäävät virheitä. Erityisesti ammattiliikenteessä hyvin pitkät ajoajat, esimerkiksi ambulanssinkuljettajilla, eivät ole hyviä turvallisuuden kannalta, kertoo tutkimusprofessori Mikko Härmä.

Kuva sairaalan käytävästä, jota pitkin kävelee lääkäri
Lääkärien tekemät virheet vähenevät, jos vuorokautista työaikaa rajoitetaan enintään 16 tuntiin. Adam Bellgrau / Yle

Käypä hoito -sivustolta löytyvän tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan diagnoosi- ja hoitovirheet vähenivät merkitsevästi muuttamalla päivystysjaksojen pituus enintään 16 tuntiin ja rajoittamalla viikoittainen kokonaistyöaika enintään 63 tuntiin. Riskit eivät lopu työvuoron päättyessä, mikäli pitkään työtä tehnyt joutuu vielä ajamaan autoa kotiin päästäkseen.

– Ihminen ei pysty havaitsemaan nukahtamistaan kovinkaan helposti, eikä myöskään pysty itse arvioimaan suorituskyvyn heikkenemistä. Ihminen tuntee olevansa unelias ja väsynyt, muttei välttämättä esimerkiksi tiedä nukahtavansa auton ratissa. Unirekisteröinnin avulla pystytään kyllä perästäpäin näkemään, että henkilö on nukahtanut, sanoo Härmä.

Hiillosta väsynyttä -tekniikka toimii toisilla

Väsymystä käytetään joskus myös vallan välineenä. Tiedetään, että väsymyksen kokeminen ja sitkeys sietää väsymystä vaihtelevat voimakkaasti henkilöstä toiseen. Tiukoissa neuvotteluissa voidaan sopia, että neuvottelut viedään loppuun saakka kertaistumalla. Eli huoneesta ei tulla ulos, ennen kuin jonkinlainen sopimus on olemassa.

Sellainen tutkimus, jossa valvotettaisiin ihmisiä tahallaan ja katsottaisiin, kuinka vaikutukset pysyvät, on aika epäeettinen järjestettävä.

Anne Huutoniemi

Tällaisia tilanteita on nähty niin hallitusneuvotteluissa kuin vaikkapa ammattijärjestöjen ja työnantajien lakkosovitteluneuvotteluissa.

– On todellakin mahdollista, että jotkut henkilöt pystyvät tällä tavalla saamaan paremman sopimuksen kuin toiset. Meillä on suuria eroja kestävyydessä ja sitkeydessä, miten pitkästi pystytään jatkamaan neuvottelua, sanoo Härmä.

– Toki tähän liittyy virhemahdollisuuksia. Aika usein tällaisissa neuvotteluissa käykin niin, että päätös saadaan aikaiseksi ja sitten ruvetaan keskustelemaan siitä, mitä lopulta päätettiin. Ja monesti perustetaan työryhmiä selvittämään sitä, miten nämä yksityiskohdat hiotaan ja niin edelleen, eli joudutaan helposti tekemään päätöksiä, jotka jäävät lopulta epäselviksi.

Kaksi 20 euron seteliä, joiden vieressä tussilla kirjoitettu 1000 euroa ruksattu yli.
Pitkissä neuvotteluissa sitkeyserot neuvottelijoiden kesken nousevat esiin. Jarno Tiihonen / Yle

Helsingin Uniklinikan toiminnanjohtaja Anne Huutoniemi sanoo, että pitkissä neuvotteluissa, joissa on asetettu määräaika tai päätepiste, ihmisellä aktivoituu primitiivinen pakene- tai taistele –reaktio.

– Siihen liittyy lyhytaikainen stressireaktio. Sympaattinen hermosto on aktiivinen etkä voi nukahtaa, vaikka haluaisitkin. Käsillä on poikkeustilanne, jossa asia on saatava valmiiksi. Se ei välttämättä haittaa päätöksentekoa.

Unenpuute yhteydessä moniin sairauksiin

Unella on hyvin tärkeä merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Unen aikana aivoja tavallaan huolletaan seuraavan päivän ja pitemmänkin ajan tarpeisiin. Unen aikana sekä varastoidaan energiaa että poistetaan valveen aikana aivoihin kerääntyneitä haitallisia aineenvaihduntatuotteita. Lisäksi päivän tapahtumia siirtyy lyhytkestoisesta muistista pitkäaikaiseen muistiin.

Unettomuudesta itsestään tulee kierre, ihminen pelkää omaa unettomuuttaan.

Mikko Härmä

Lyhytaikaisen valvomisen vaikutusten palautumista ei juuri ole tutkittu, mutta pitempiaikainen unen puute aiheuttaa palautumattomia vaikutuksia.

– Sellainen tutkimus, jossa valvotettaisiin ihmisiä tahallaan ja katsottaisiin, kuinka vaikutukset pysyvät, on aika epäeettinen järjestettävä. Ihminen ei juuri kolmea vuorokautta pitempään pysty valvomaan ilman apuaineita. Sen sijaan alokkailla on tutkittu osittaista unenpuutetta, siinä tutkimuksessa kuuden vuorokauden jälkeen veren sokerit ja tulehdusarvot nousivat, Huutoniemi sanoo.

Pitkäaikaisen huonounisuuden ja riittämättömän yöunen seurauksista tiedetään paljonkin. Käypä hoito -sivuston mukaan se liitetään useisiin (siirryt toiseen palveluun) kansaterveysongelmiin, kuten 2-tyypin diabetekseen, lihavuuteen, kohonneeseen verenpaineeseen, depressioon ja sepelvaltimosairauteen ja moniin muihin vaivoihin.

Unilääkkeillä isoja sivuvaikutuksia

Unilääkkeiden käyttö pitkäaikaisten univaikeuksien hoidossa on viime vuosina vähentynyt, mutta on edelleen varsin runsasta. Kelakorvauksia unilääkkeistä sai vuonna 2013 yli 280 000 henkilöä. Unilääkkeiden käytöllä on runsaasti haittavaikutuksia. Esimerkiksi tsolpideemin käytön yhteydessä on etenkin naisilla kuvattu myös unissakävelyä, jonka aikana henkilö on ajanut autoa (siirryt toiseen palveluun) (Käypä hoito).

Yleisesti unilääkkeen käytetyt bentsodiatsepiinien ja niiden johdosten tiedetään pidentävän, mutta myös keventävän unta. Muun muassa kaikki bentsodiatsepiinit vähentävät elimistölle tärkeiden syvän unen ja REM-unen määrää.

– Eräässä amerikkalaistutkimuksissa on viitteitä bentodiatsepiinien käytön ja dementian yhteydestä. Ei siten, että lääke aiheuttaisi dementiaa, vaan välillisesti. REM-unen aikana aivoista poistuu kuona-aineita ja bentodiatsepiini vähentää juuri REM-unen määrää, sanoo Huutoniemi.

Unettomuuden pelko aiheuttaa unettomuutta

Pitkäaikaista unettomuutta pitäisikin hoitaa muilla, lääkkeettömillä menetelmillä, suositellaan muun muassa Käypä hoito (siirryt toiseen palveluun) –suosituksissa. Itsehoito-ohjeita löytyy netistä muun muassa Duocemin terveyskirjastosta (siirryt toiseen palveluun). Ajoittainen unettomuus on tyypillistä melkein kaikille ihmisille stressitilanteessa.

– Se on luonnollinen reaktio. Jos tapahtuu joku asia, joka vie ihmisen pois tolaltaan, silloin siihen voi liittyä unettomuutta. Ja monista syistä voi uni jäädä vähemmäksi ja silloin ollaan väsyneitä, tutkimusprofessori Mikko Härmä sanoo.

Uupunut mies.
Uupunut mies.Arja Lento / Yle

Jos unettomuus muuttuu reaktiosta jatkuvaksi, on syytä hakea apua, sanoo Härmä.

– Jos on kuukauden ajan uniongelmia vähintään kolme kertaa viikossa, on syytä kääntyä lääkärin puoleen ja selvittää, mistä unettomuus johtuu. Keskeistä on selvittää sen unettomuuden syyt, monesti sitä on itse vaikea arvioida mistä se johtuu. Se ei ole enää reaktio, vaan siitä on jäänyt pysyvä kierre.

– Joskus unettomuutta aiheuttavia tekijöitä on voinut jäädä päälle, mutta voi olla, että unettomuudesta itsestään tulee kierre – ihminen pelkää omaa unettomuuttaan. Tällaisessa tilanteessa tyypillisesti annetaan apua, jossa opetellaan uudestaan normaalinukkuminen, sanoo Härmä.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Hyvinvointi

Jäivätkö unet vähiin? Unihoitaja vinkkaa: Kokeile pysäytyssanaa, älä katso kelloa

Meteorit

Leiskuvan tulipallon putoamispaikka selvisi – palat putosivat mallinnuksen mukaan erämaahan

Tieliikenneonnettomuudet

Kuorma-auto törmäsi polkupyöräilijään Akaassa – Nuori poika sai surmansa

Ruokakulttuuri

"Keittiö ei voi jokaista tuulta seurata" – Suomalaisten maku muuttuu verkkaisesti