1. yle.fi
  2. Uutiset

Uskonnolliset yhdyskunnat ottavat jalansijaa Kanta-Hämeessä

Keskeinen sijainti ja suurten kaupunkien vaikutus näkyvät eri uskontokuntien tulona Kanta-Hämeeseen. Viimeisimpänä on Jokioisille perustettu buddhalainen keskus. Liikehdintä kertoo kenties valinnanvapauden lisääntymisestä ja siitä, että digitalisaatio on helpottanut tiedonhakua.

uskonnolliset yhteisöt
mies puhuu kuulijoille
Dharma-keskus Danakosha sijaitsee Jokioisilla.Eeva Hannula / Yle

Kanta-Hämeeseen on ilmaantunut vähitellen erilaisia uskonnollisia yhdyskuntia. Maakunnassa on esimerkiksi karhun kansa, suomenuskoa harjoittava uskonnollinen yhdyskunta, johon kuuluu joitakin kymmeniä jäseniä.

Jalansija on myös koivuniemeläisyydellä. Se on yhdyskunta, jonka jäsenillä ainakin aikaisemmin on ollut tapana pitää lapset kotiopetuksessa, ja jonka johtamiskulttuuri on varsin autoritääristä.

Maahanmuuttajat ovat tuoneet seudulle omat uskontonsa, joiden harjoittaminen tosin sekin vähemmän näkyy.

Tammelan rovastikunnan lääninrovasti Esa Löytömäki on hieman hämillään uskonnollisten yhdyskuntien kirjosta.

– Se, että pienet uskonnolliset yhteisöt hakevat täältä sijaa, on hieman hämmentävää muttei mitenkään yllättävää. Ihmisten uskonnollisuus on aina ollut hyvin monimuotoista ja entistä enemmän viime aikoina.

Syytä siihen, miksi Häme houkuttelee eri uskontokuntien edustajia voi rovastin mielestä hakea maantieteellisestä sijainnista.

– Me olemme ehkä rauhallisella paikalla ja täältä löytyy edullisesti toimitiloja. Emme myöskään ole kaukana suurista kaupungeista, sanoo Esa Löytömäki.

Buddhalainen keskus Jokioisille

Viimeisimpiä tulijoita Hämeeseen ovat buddhalaiset. Dharma-keskuksella on jäseniä noin 80 ja se perusti toimintakeskuksensa Jokioisille sieltä ostamaansa maatalon pihapiiriin. Dharma-keskus Danakoshalla on myös oma lama, Tulku Dakpa Rinpoche.

Helsinkiläinen Jarkko Soihtu on ollut Danakoshan toiminnassa pitkään mukana. Hän sanoo, että koki yhteisön itselleen sopivaksi, kun tapasi sen hengellisen johtajan.

– Ilmapiiri oli perheenomainen ja lamaa oli helppo lähestyä, sanoo Soihtu.

Kaksi miestä seisoo talon edessä.
Jarkko Soihtu ja Olli Pietiläinen haluavat jakaa buddhalaisuuden oppeja myös muille.Eeva Hannula / Yle

Maira Lindeberg vannoo hänkin hengellisen johtajan nimiin. Hän kertoo kohdanneensa Tulku Dakpa Rinpochen netissä.

– Näin netissä hänen valokuvansa ja sen perusteella vaistosin, etä hänessä on jotain erikoista, leveä hymy. Mieleen nousi intuitiivinen tunne ja ryhdyin puuhaamaan ja keräämään väkeä toimintaan mukaan. Saimme aikaan uskonnollisen yhdyskunnan ja saimme myös laman Suomeen. Lama kävi ensimmäisen kerran vuonna 2002. Vuonna 2006 hän asettui pysyvästi Suomeen, samana vuonna vuokrasimme tilat Helsingistä, kertoo Maira Lindeberg.

– Tiibetiläisessä perinteessä läsnäoleva opettaja on tärkein tekijä, jos haluaa harjoittaa uskontoa ja mikäli haluaa hänen ympärilleen syntyvän myös yhteisön.

Dharma-Danakoshaan kuuluva Olli Pietiläinen muistuttaa, että buddhalaisuus vastaa samoihin tarpeisiin kuin muutkin uskonnot. Että ihminen haluaa onnellisuutta ja haluaa välttää kärsimystä.

Maira Lindeberg oli aikaisemmin evankelisluterilainen eikä hän ole eronnut valtion kirkosta buddhalaisuutensa vuoksi.

– Minä luin paljon ja buddhalaisuus solahti mieleen helposti. Se ei pakottanut mihinkään. Herätti mukavia tunteita ja hyvä ajatuksia.

– Minä taas en ollut uskovainen aikaisemmin. Buddhalaisuus vain alkoi kiinnostaa vähitellen ja halusin meditoida, sanoo Olli Pietilläinen.

Uskonnosta haetaan rauhaa ja onnellisuutta

Näille buddhalaisille merkitsee paljon se, että yhteisöllä on nyt Jokioisilla oma toimintakeskus. Toiveet ovat materialisoituneet ja yhteisöllä on oma kiinteä perusta toiminnalle. Buddhalaiset eivät Jokioisilla käännytä, mutta haluavat kuitenkin kertoa omasta toiminnastaan ulkopuolisille.

– Meillä on tarkoitus pitää täällä erilaisia kursseja ja retriittejä. Pääasiallinen kohderyhmä ovat buddhalaiset, mutta kuka hyvänsä on tervetullut. Tavoite on, että voimme tuoda onnellisuutta ja rauhaa. Me haluamme pitää opetuksen sellaisena, että kaikki kiinnostuneet voivat tulla, sanoo Olli Pietiläinen.

Tammelan rovastikunnan lääninrovasti Esa Löytömäki sanoo, että myös buddhalaiset mahtuvat mainiosti Suomeen.

– Kaikilla uskonnoilla on valtaa ihmisiiin, ja kaikkien uskontojen ytimessä on ihmiskunnan hyvinvointi. Ainakaan buddhalaiset eivät ole mikään uhka kenellekään. Suomi on suvaitsevainen maa ja kristilliselle uskolle tämmöinen yhteisö ei ole uhka. Ihminen vain hakee turvaa erilaisista uskonnolisista yhteisöistä ja piireistä, sanoo Löytömäki.

Lue seuraavaksi