Koe uusi yle.fi

Joko rikoit uudenvuodenlupauksen? – "Kompastumisiin kannattaa suhtautua armollisesti"

Moni vannoi jälleen vuodenvaihteessa aloittavansa terveellisemmät elämäntavat. Kysyimme asiantuntijoilta, miten uudenvuoden terveyslupauksissa voi onnistua.

terveys
Salmiakkia kupissa.
Uudenvuodenlupauksen tehnyt herkkulakkoilija voisi sallia itselleen option repsahtaa muutaman kerran, ehdottaa urheilulääkäri Pippa Laukka.Mikko Ahmajärvi / Yle

Yksi on luvannut juosta maratonin, toinen ryhtyä herkkulakkoon, kolmas lopettaa tupakoinnin. Vuodenvaihde on tyypillistä aikaa, jolloin omaa elämäntapaa halutaan muuttaa uudenvuodenlupauksilla terveellisempään suuntaan.

Terveyspsykologi Anu Kangasniemen mielestä lupaus kannattaa sitoa omiin arvoihin, sillä muuten se voi jäädä irralliseksi sekä pintapuoliseksi. Itseltään kannattaa siis kysyä, miten haluttu tavoite liittyy muihin itselle tärkeisiin elämänalueisiin.

– Näin esimerkiksi liikunnan lisäämisestä voi tulla keino ylläpitää muita tärkeitä arvoja elämässä. Esimerkiksi siten, että pystyy suoriutumaan tehokkaammin työelämässä ja jaksaa huolehtia paremmin läheisistään, kun itse voi hyvin.

Moni saattaa tehdä lupauksia vain sen takia, että pitää tehdä jotain, jotta kelpaa itselleen, sosiaaliselle ympäristölle ja yhteiskunnalle.

Pippa Laukka, urheilulääkäri

Urheilulääkäri Pippa Laukka uskoo, että parhaiten lupauksessa onnistuu, jos päätös syntyy aidoista syistä.

– Onnistumisen todennäköisyys lisääntyy sitä myötä, että päätös lähtee itsestä. Moni saattaa tehdä lupauksia vain sen takia, että pitää tehdä jotain, jotta kelpaa itselleen, sosiaaliselle ympäristölle ja yhteiskunnalle.

Laukka kehottaa miettimään, mihin on tyytymätön ja ennen kaikkea miksi haluaa tehdä muutoksen.

– Muuten motivaatio ei välttämättä ole pysyvä.

Myös Kangasniemen mukaan olennaista on miettiä, onko muutoksesta todella hyötyä, eikä tehdä lupausta vain siksi, että on uusivuosi.

– Se tarkoittaa sitä, että tekee valintoja omista lähtökohdistaan, toiveistaan ja tarpeistaan käsin.

Lupauksen mahduttava muuhun arkeen

Miten uudenvuodenlupaus kannattaa sitten mitoittaa, että sen todella voi saavuttaa? Tärkeintä on, että tavoite on sen kokoinen, että se sopii muuhun arkeen.

– Kannattaa lähteä pohtimaan omia tavoitteita suhteessa omaan elämäntilanteeseen ja senhetkisiin voimavaroihin, Anu Kangasniemi täsmentää.

Jos monella elämänalueella on paljon kuormitusta, ei kannata asettaa liian tiukkaa tavoitetta.

– Enemmänkin pienten tekojen kautta arkeen mahtuvia asioita kuin kovin isoja muutoksia lyhyellä aikavälillä.

Kannattaa lähteä pohtimaan tavoitteita suhteessa omaan elämäntilanteeseen ja voimavaroihin.

Anu Kangasniemi, terveyspsykologi

Pippa Laukan mukaan lupauksesta kannattaa tehdä kohtuullinen kooltaan ja aikataulultaan. Hän on työssään nähnyt, että liikuntatavoitteissa halutaan usein liian isoja asioita liian lyhyellä aikavälillä omaan lähtötasoon nähden.

– On tärkeää, että askeleet ovat realistisia, koska muuten voidaan helposti mennä ojasta allikkoon, eli keho ei pysy muutosvauhdissa mukana ja tulee esimerkiksi rasitusvammoja.

Hän kehottaa liittämään muutokseen myös positiivisia asioita eli myös palkitsemaan itseä.

– Mielellään tietysti niin, ettei palkitseminen ole sitä, että korvataan lupaus paheella. Tätä näkee aika paljon: esimerkiksi että korvataaan tupakointi nuuskalla.

Repsahdukset ovat inhimillisiä – optio jo valmiiksi?

Entä onko peli menetetty, jos tekee uudenvuodenlupauksen, mutta repsahtaa? Kompastelu kuuluu elämään, muistuttaa terveyspsykologi Anu Kangasniemi.

– Elämä on ylä- ja alamäkeä ja niin on myös muutospyrkimysten kanssa. Kompastumisiin kannattaa suhtautua pikemminkin armollisesti, sillä parhaimmillaan niistä voi oppia jotain tärkeää omasta itsestään tai siitä mikä voisi olla toimivampaa jatkossa omassa tilanteessa.

Nykyelämä on jatkuvaa muutosta, joten keinoissa, joilla yrittää saavuttaa tavoitteen, kannattaa olla joustava.

– Jos ajattelee tiukasti, että jokin yksi tapa on se, millä omaan tavoitteeseen päästään, on hyvinkin mahdollista, ettei se toimi arjessa ja tavoite kariutuu, hän sanoo.

Elämä on ylä- ja alamäkeä ja niin on myös muutospyrkimysten kanssa.

Anu Kangasniemi, terveyspsykologi

Urheilulääkäri Pippa Laukan mielestä repsahdukset kannattaisi huomioida jo etukäteen, sillä ne ovat inhimillisiä. Jos herkkulakkoilija ei halua yhtä karkkipäivää viikossa, voisi hän sallia itselleen vaikkapa "repsahdusoption", hän ehdottaa.

– Lupaukseen voisi sisällyttää option, että siihen sisältyy viisi repsahdusta, jotta repsahdus ei automaattisesti tarkoita epäonnistumista. Silloin mikään ei ole mennyt pilalle ja lupauksen toteuttamista voi jatkaa.

Hän kehottaa ylipäätään muistamaan, ettei kukaan ole täydellinen eikä tarvitse olla, vaan armollisuus kannattaa huomioida.

Ei siis liian ryppyotsaisesti, vaan ilon kautta.

Pippa Laukka, urheilulääkäri

– Ei siis liian ryppyotsaisesti, vaan ilon kautta, hän ohjeistaa uudenvuodenlupauksen tehneitä.

Voimakas itsekriitiikki ei auta eteenpäin

Repsahduksen takia ei kannata ryhtyä myöskään itseruoskintaan.

Kangasniemi huomauttaa, että jos voimakas itsekritiikki valtaa mielen, kannattaa miettiä, auttaisiko hyvää ystävää pääsemään tavoitteissa eteenpäin se, jos hänelle puhuisi samalla tavalla kriittisesti tuomiten, arvostellen ja piiskaten. Tuskin.

– On helppo ymmärtää, että senkaltainen puhe ei tällä tavoin ajateltuna auta myöskään omaa itseään eteenpäin.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Hyvinvointi

Jäivätkö unet vähiin? Unihoitaja vinkkaa: Kokeile pysäytyssanaa, älä katso kelloa

Meteorit

Leiskuvan tulipallon putoamispaikka selvisi – palat putosivat mallinnuksen mukaan erämaahan

Tieliikenneonnettomuudet

Kuorma-auto törmäsi polkupyöräilijään Akaassa – Nuori poika sai surmansa

Ruokakulttuuri

"Keittiö ei voi jokaista tuulta seurata" – Suomalaisten maku muuttuu verkkaisesti