Kuninkaita, kakkua ja poliittista vääntöä – Loppiainen on muutakin kuin siivouspäivä

Kiky ei pakottanutkaan suomalaisia sorvin ääreen loppiaisena, joten tänään on hyvää aikaa aloittaa uusi traditio. Esimerkiksi piilottaa papu kakkuun.

Kotimaa
Kolmeksi itämaan tietäjäksi pukeutuneet näyttelijät ratsastavat kameleilla Kolmen kuninkaan päivän paraatissa.
Kolmeksi itämaan tietäjäksi pukeutuneet näyttelijät ratsastivat kameleilla Kolmen kuninkaan päivän paraatissa loppiaisaattona 2016 Sab Sebastianissa, Baskimaalla.Javier Etxezarreta / EPA

Loppiaisena suomalainen irrottaa pahviset tontut ikkunoista ja kiroaa sitä, miten niitä kuusenneulasia voi olla niin paljon. Loppiainen viittaa sanana siihen, että jokin loppuu. Joulu tulee päätökseensä ja on aika kohdata uusi arki.

Moni meistä nauttii joulusesongin viimeisestä kirkollisesta vapaapäivästä, mutta harva muistaa pyhän taustaa.

– Loppiaisen merkitys on hämärtynyt kirkollisista juhlapyhistä varman kaikista eniten, kun sen nimi ei kerro, mistä on kysymys, tuumaa Pakilan seurakunnan kirkkoherra Leo Norja.

Ainesta eri kulttuurien yhteiseksi juhlaksi?

Muualla Euroopassa kuten Saksassa ja Espanjassa puhutaan kolmen kuninkaan päivästä ja englanniksi loppiainen on epiphany, ilmestyminen.

Nuo kolme kuningasta ovat tietenkin ne kolme itämaan tietäjää, jotka kirkkaan tähden nähtyään lähtivät kallisarvoisine lahjoineen tekemään matkaa Betlehemiin, jossa pariviikkoinen Jeesus-vauva pötkötteli seimessään.

Ajatus kolmesta kuninkaasta toisi meille uutta sisältöä.

Leo Norja

Norjan mielestä tarina kolmesta muukalaisesta on ajankohtainen tänäänkin.

– Nyt kun ajatellaan tätä turvapaikanhakijoiden virtaa, niin siinä on samaa kun loppiaisen tapahtumassakin kun eri kulttuurien ihmiset tulevat tekemisiin toistensa kanssa. Se voi parhaimmillaan olla keskenäistä kunnioitusta ja sitä, että rakennetaan yhdessä tulevaa, kirkkoherra sanoo.

Juhlat ja perinteet muovautuvat ajan saatossa. Tästä syystä Norja pitää ihan mahdollisena, että loppiainen saattaa joskus tulevaisuudessa olla jotain muutakin, kuin juhlakauden päättävä, kurin ja nuhteen palauttava, siivouspäivä.

– Ajatus kolmesta kuninkaasta toisi meille uutta sisältöä. Sen pohjalta voisimme tehdä loppiaisesta erilaisten ihmisten ja kultturien juhlan, kirkkoherra ehdottaa.

Ranskan presidentti Francois Hollande leikkaa perinteistä loppiaiskakkua.
Ranskan presidentti Francois Hollande leikkasi perinteistä loppiaiskakkua Pariisin Elysee-palatsissa loppiaisena 2014.Alain Jocard / EPA

Loppiaiskakusta paljastuu kuningas

Jos ei ole omia loppiasperinteitä, niitä voi toki lainata muista maista.

– Toisten kulttuurien perinteet tuovat meille maailman, jossa voimme omaksua uusia näkökulmia toisistamme ja parhaillaan ne vahvistavat jotain, mitä olemme omassa kulttuurissamme unohtaneet, Norja sanoo.

Hän kertoo tykästyneensä itse nimenomaan ranskalaiseen loppiaisenviettoon, johon kuuluu Gallette des roisiksi kutsuttu kolmen kuninkaan loppiaiskakku. Voitaikinasta ja mantelimassasta leivottuun herkkuun piilotetaan papu tai pieni esine, feve. Se, kenen kohdalle yllätys osuu, saa päähänsä pahvikruunun.

– Hän saa kunnian toimia illan hallitsijana, jonka käskyjä mukaan muut sitten tottelevat, Norja kertoo.

Kirkkoherra on jopa suunnitellut teettävänsä esineen, joka symbolisoisi kolmea kuningasta.

– Mutta niin kauan kun sellaista ei vielä ole, manteli tai vastaava, kelpaa hyvin.

Gondolieerit kisasivat Befana-regatassa loppiaisakoiksi pukeutuneina.
Gondolieerit kisasivat Befana-regatassa loppiaisakoiksi pukeutuneina Venetsiassa loppiaispäivänä 2016.Andrea Merola / EPA

Loppiaisakka ja pyhää vettä

Italiassa loppiainen on etenkin lasten juhla, sillä maassa elää vahvana perinne Befana-nimisestä loppiaisakasta.

Legendan mukaan vieraanvarainen Befana tarjosi kolmelle kuninkaalle yösijan heidän matkallaan Betlehemiin, mutta ei lähtenyt herrojen mukaan kotitöihin vedoten.

Myöhemmin katumapäälle tullut noita etsii siksi edelleenkin Jeesus-lasta loppiaisena ja pudottelee siinä samassa lahjoja kilttien lasten kotien savupiippuihin.

Itänaapuurissa Venäjällä loppiainen on merkittävä Jeesuksen kasteen kunniaksi järjestettävä juhla, joka sijoittuu juliaanisen kalenterin mukaan vasta tammikuun puoleen väliin. Tuolloin ortodoksissa kirkoissa pyhitetään vesi, jota pirskotellaan ihmisten päälle. Tuolloin miljoonat venäläiset pulahtavat kolmesti ristinmuotoiseen avantoon ja uskovat saavansa syntinsä anteeksi.

Mies ristimuotoisessa avannossa.
Mies kylpi ristimuotoisessa avannossa Shirkovon kylässä Länsi-Venäjällä loppiaisena 2016.AOP

Päivää juhlitaan myös Jeesuksen ensimmäisenä pidetyn ihmeteon, eli Kaanaan häissä tapahtuneen juhlien juomapuolen pelastaneen legendaarisen vesi viiniksi -episodin kunniaksi.

Kiky ei vienytkään vapaata

Uusien traditioiden omaksumiseen on aikaa tänään perjantaina siksikin, että suurin osa suomalaisista palkansaajista ei joutunutkaan töihin loppiaisena.

Vuosi sitten uumoiltiin, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen suomalaisten työaikaa nostavan kilpailukykysopimuksen eli kikyn takia vuoden 2016 loppiainen jää viimeiseksi palkalliseksi vapaapäiväksi.

Loppiaisen ydin suli taannoin osaksi lauantaita, vaikka se on juhlimisen arvoinen päivä.

Leo Norja

Työmarkkinajärjestöissä ja työpaikoilla käytiin viime vuonna runsaasti keskusteluja siitä, miten työaikaa saisi lisättyä sen 24 tuntia eli kolmen työpäivän verran.

– Loppiainen ei muuksi muutu. Valtiolla työskentelevien työnajanpidennys ujutetaan vuorokautiseen työaikaan helmikuun 6. päivästä alkaen, kommentoi neuvotteleva virkamies Anna Kaarina Piepponen Valtiovarainministeriöstä.

Kuntasektorillakaan ei uurasteta tänään. Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas Kuntatyönantajista sanoo ettei arkipyhiin kajottu.

– Tilanne on edelleen se, että loppiainen ja helatorstai kuuluvat samaan arkipyhien listaan kuin jouluaatto tai vappupäivä. Jos silloin joutuu työskentelemään, siitä kuuluu saada arkipyhäkorvaukset, Nybondas-Kangas summaa.

Työmarkkinajärjestöt eivät olleet valmiita luopumaan loppiaisesta, mutta helatorstaina toukokuussa monessa yrityksessä ollaan valmiita sorvin ääreen. Tuolloin työntekijälle kuuluu maksaa arkipyhäkorvaukset, ellei toisin olla sovittu.

Työmarkkinajärjestöt määräsivät ennen pyhän paikan

Aina ei ole kuitenkaan ollut näin. Vielä neljännesvuosisata sitten loppiainen ja helatorstai eivät olleet arkipyhiä ollenkaan. Työmarkkinajärjestöt toiveesta loppiaista vietettiin vuosien 1973-1991 välisenä aikana lauantaina, joka ajoittui tammikuun 6. Ja 12. päivän välille.

Eduskunta hyväksyi kirkkolain muutoksen, joka palautti loppiaisen ja helatorstain omille paikoilleen, vuonna 1985. Muutos tuli kuitenkin voimaan vasta 1992.

Pakilan seurakunnan kirkkoherra Leo Norja on sitä mieltä, että liki 30 vuotta kestäneet lauantailoppiaiset eivät tehneet juhlan luonteelle hyvää.

– Lauantaille siirtäminen liudensi varmaan ihmisten mielissä loppiaisen sisältöä, kun se ei enää ollut paikallaan pysyvä juhla. Sen ydin suli osaksi lauantaita, vaikka se on juhlimisen arvoinen päivä, Norja miettii.

Ja ranskalainen loppiaiskakku erinomainen syy käyttää joululta pakkaseen jääneet voitaikinalevyt.

Juttua muokattu 6.1 klo. 12.20: kohta Raamatun kertomuksen mukaan vaihdettu ilmaisuun legendan mukaan.