Työajan pidennys tuli, mutta kukaan ei vielä seuraa, miten sitä noudatetaan

Työ- ja elinkeinoministeriössäkin ollaan vielä mediatietojen varassa sen suhteen, millaisia eri tapoja työpaikat ovat keksineet toteuttaakseen kilpailukykysopimuksen mukaisen 24 työtunnin lisäyksen.

työaika
Lappu Kelan ovessa: Kuopion toimisto palvelee Loppiaisena 6.1.2017 klo 9-16.
Kelan 33 toimistoa ovat auki myös loppiaisena kilpailukykysopimuksen vuoksi.Sakari Partanen / Yle

Samalla kun useimmat suomalaiset viettävät huomista loppiaista vapaalla, Kelan väki huhkii töissä. Kelalaisille perjantai on työpäivä ja esimerkiksi Kuopion keskustassa myös asiakaspalvelu on auki.

– Ne jotka halusivat, saivat lomaa, koska päiväkodit ja koulutkaan eivät ole auki. Loput pitävät toimistoja auki, sanoo palveluryhmän päällikkö Kirsi Rojo-Hellström.

Kelan ratkaisussa on kyse kilpailukykysopimuksesta. Siinä suomalaisten työaikaa lisättiin 24 tunnilla vuodessa ilman, että palkka nousee.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä arvioidaan, että vain harvalla työpaikalla on tehty loppiaisesta työpäivä. Tämä on kuitenkin vain arvio – tällä hetkellä edes hallituksella ei ole kunnollista tietoa siitä, mistä yritykset ovat lähteneet hakemaan ylimääräistä 24 työtuntia.

Ministeriössä voidaan tällä hetkellä viitata vain median tietoihin siitä, miten työajan pidennys on toteutettu. Yleisin tapa on pidentää työaikoja päivinä tai tunteina, mutta Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun), Ilta-Sanomat (siirryt toiseen palveluun) ja Yle ovat kertoneet myös kikyn hengessä työpaikoilla pitkin vuotta toteutettavista liikuntatunneista. Ministeriön yhteistoiminta-asiamies Harri Hietala pitää sellaisia järkevinä vaihtoehtoina työajan määrälliselle lisäämiselle.

– Jos tällaisilla toimilla saadaan työkykyä parannettua, se johtaa samaan tai parempaan lopputulokseen kuin jos asiaa tarkasteltaisiin mekaanisesti.

Oma lukunsa ovat työpaikat, jotka eivät aio noudattaa työajan pidennystä ollenkaan. Hietalan mukaan sitä ei valvota mitenkään.

Ministeriö: Ei ongelma, keväällä tiedetään enemmän

Suurimmassa osassa työpaikkoja työajan pidennyksestä on sovittu työehtosopimuksessa keskitetysti. Runsaassa kolmasosassa työpaikoista asia on jäänyt ministeriön arvion mukaan paikallisesti sovittavaksi.

Yhteistoiminta-asiamies Harri Hietalan mielestä ministeriön ei vielä tarvitse tietääkään siitä, miten yritykset ovat lähteneet toteuttamaan työajan pidennystä. Parin kuukauden kuluessa on tarkoitus selvittää, miten kiky on siirtynyt noin 170 valtakunnalliseen työehtosopimukseen. Paikallisten sopimusten kartoittaminen vie kauemmin. Mitä työajan pidentämisestä halutaan ylipäänsä tietää?

– Yksi keskeinen asia on se, miten sitä on noudatettu. Toinen on se, missä määrin tästä on mahdollista sopia paikallisesti, Hietala sanoo.

Kelan konttorissa Kuopiossa työntekijät ovat tulossa töihin loppiaisena mielellään, sanoo palveluryhmän päällikkö Kirsi Rojo-Hellström. Sekin vaikuttaa, että toimeentulotuen siirtyminen Kelalle on ruuhkauttanut töitä. Yksi ylimääräinen työpäivä on hyvä mahdollisuus saada sumaa purettua.

– Pitkät juhlapyhät luo aina pikkaisen ruuhkaa meille ratkaisupuolelle.

Lue täältä lisää muista loppiaisena auki olevista Kelan toimistoista (siirryt toiseen palveluun).