Asevelvollisen valinta: Työkokemusta sivarista vai intistä taidot, joita ei muualta saa?

Asevelvollisuuden kahdella palvelusmuodolla on omat vahvuutensa.

asevelvollisuus
Puolustusvoimien varusmiehiä.
Laura Tolonen / Yle

Kaikkia 18–60-vuotiaita suomalaismiehiä koskeva asevelvollisuus antaa kaksi vaihtoehtoa, varusmiespalveluksen ja siviilipalveluksen. Siviilipalvelukseen voi hakea joko suoraan tai kesken varusmiespalveluksen, mikäli vakaumus estää aseellisen palveluksen.

Palvelusmuotoja voi vertailla, mutta paremmuusjärjestys riippuu jokaisesta itsestään, sanoo kummankin palvelusmuodon etujärjestönä toimivan Varusmiesliiton puheenjohtaja Juuso Kurttila.

– Siviilipalvelus on joustavampi, jos palvelusajankohtaa pitää muokata tai haluaa esimerkiksi lukea pääsykokeisiin. Siellä on myös mahdollisuus hankkia työkokemusta tulevaisuutta varten. Varusmiespalvelus puolestaan tarjoaa muita asioita, mutta joustoja on vähemmän.

Varusmiespalvelus puolestaan tarjoaa maanpuolustushenkiselle kokemuksia ja taitoja, joita ei saa mistään muualta.

Juuso Kurttila

Kainuun prikaatissa varusmiespalvelustaan suorittava alikersantti Joonas Kinnunen on tyytyväinen tiukempaan pakettiinsa.

– Palvelusaikana saatu johtajakoulutus on varmasti asia, josta on hyötyä jatkossakin. Täällä oppii myös ottamaan toiset huomioon ja sisäinen itsekuri kehittyy varmasti. Kun tänne tulee avoimin mielin, saa paljon sellaista, mitä ei varmasti vielä palvelusaikana edes tajua.

Siviilipalvelus voi olla hyödyksi

Lapinjärvellä sijaitsevan siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen toteaa, että siviilipalvelukseen hakeutumisen taustalla on edelleen vakaumus, mutta vakaumus käsitteenä on ehkä arkistunut. Suurella osalla on mielessään mahdollisuus opiskeluun tai työkokemuksen saamiseen.

– 30 prosenttia siviilipalvelukseen hakeutuvista jättää hakemuksensa kutsunnoissa, 30 prosenttia kutsuntojen ja varusmiespalveluksen alkamisen välillä. Loput 40 prosenttia ovat keskeyttäneet varusmiespalveluksensa, ja siirtyneet siviilipalvelukseen. Syytä tänne hakeutumiseen ei kysytä.

Jos haluaa työskennellä jatkossa esimerkiksi jossain järjestössä tai muokata aikatauluja opiskelun takia, siviilipalvelus on mitä luultavimmin helpompi vaihtoehto.

Juuso Kurttila

Siviilipalvelukseen hakeutuu vuosittain 2 200 asevelvollisuusikäistä. Samaan aikaan pelkästään Kainuun prikaatissa varusmiespalveluksensa suorittaa lähes 4 500 asevelvollista, kaikkiaan varusmiespalveluksen suorittaa vuosittain yli 20 000 henkilöä. Kainuun prikaatissa asiat tehdään enemmän joukkoina, isoina tai pieninä. Siviilipalveluksessa muoto on jokaiselle omanlainen.

– Palvelukseen tulijat ovat hakeneet palveluspaikkansa itse jo ennen palvelukseen tuloa. Paikat haetaan sen mukaan, mistä itse arvioidaan olevan eniten hyötyä tulevan opiskelun tai työn kannalta. Sen kautta tulijat ovat jo valmiiksi hyvin motivoituneita, Reijonen sanoo.

Varusmiespalvelussa olisi päivityksen paikka

Äkkiseltään vaikuttaisi siltä, että varusmiespalveluksen voi olla vaikea kilpailla asevelvollisista. Kummallakin on kuitenkin aivan omat vahvuutensa.

– Jos haluaa työskennellä jatkossa esimerkiksi jossain järjestössä tai muokata aikatauluja opiskelun takia, siviilipalvelus on mitä luultavimmin helpompi vaihtoehto. Varusmiespalvelus puolestaan tarjoaa maanpuolustushenkiselle kokemuksia ja taitoja, joita ei saa mistään muualta. Esimerkiksi johtamiskoulutus, sodankäynnintaidot tai vaikkapa sotilaskoirien ohjaaminen ovat tällaisia taitoja, Varusmiesliiton puheenjohtaja Kurttila sanoo.

Kainuun prikaatin alokkaita rivissä.
Alokkaita harjoittelemassa Kainuun prikaatissaTiia Korhonen / Yle

Kurttila löytää varusmiespalveluksesta parannettavaakin. Siviilipalvelus marssii selkeästi varusmiesten edellä palveluksen aikataulutuksessa.

– Olemme esittäneet, että palvelukseen astumisaikoja siirrettäisiin kahdella kuukaudella eteenpäin nykyisestä. Silloin palveluksesta vapautuisi maalis- tai syyskuussa, jolloin voisi joko lukea pääsykokeisiin tai aloittaa opiskelut. Puolikkaat tai kokonaiset välivuodet vähenisivät olennaisesti.

Esitys ei ole virallinen, vaan Varusmiesliiton kannanotto, jonka Kurttila toivoo etenevän vakavampaan keskusteluun mahdollisimman pian. Varusmiesliitto on aiemminkin esittänyt vastaavanlaisen kannanoton.