Pohjoismaat metsätalkoissa päiväntasaajalla

Osin suomalaisella kehitysrahalla istutettua metsää mainostetaan kaikkien voittona, mutta todellisuus on teoriaa karumpi.

ilmastonmuutos
Mäntyjä Ugandassa.
Petteri Juuti / Yle

Valtava mäntymetsä Pohjois-Ugandassa Itä-Afrikassa kätkee alleen monta kohtaloa ja on sekoittanut tuhansien paikallisten asukkaiden elämää.

– Kasvatimme riisiä metsän paikalla. Nyt meidät on ajettu pois. Meillä ei ole mitään paikkaa missä viljellä, sanoo Josephine Ateng.

– Kun he alkoivat istuttaa puita alueelle, meillä oli taloja siellä. Nuo kodit tuhottiin, kertoo Moses Olungu.

Kun pohjoismaisen ilmastoprojektin istutustyöt aloitettiin Kachungin alueella Ugandassa kymmenisen vuotta sitten, sen alta häädettiin viljelmät ja karja, paikallisten mukaan myös koteja tuhottiin. Kansalaisjärjestön mukaan metsäprojektista on kärsinyt yhteensä 6 000 ihmistä, ja osa on joutunut jopa vankilaan ja heitä on lyöty kepeillä ja uhattu aseilla.

Ugandalainen Josephine Ateng.
Josephine Ateng menetti peltonsa pohjoismaisen metsäprojektin takia. Hän kertoo joutuvansa nyt ostamaan kaiken ruuan. Tienestejä ei kuitenkaan juuri ole.Petteri Juuti / Yle

Länsimaat voivat ulkoistaa päästövähennyksensä kehitysmaihin

Kyseessä on niin sanottu puhtaan kehityksen mekanismi eli CDM. C eli clean tarkoittaa puhtautta, joka tulee kasvihuonekaasujen sitomisesta. D eli development taas tarkoittaa paikallisväestön elinolojen kehittämistä. M eli mechanism kuvaa sitä, että järjestelmän avulla länsimaiden tuottamia päästöjä sidotaan pois ilmakehästä kehitysmaissa.

Länsimaiden ei siis ole pakko tehdä kaikkia niille ilmastosopimuksissa asetettuja ilmastotoimia vähentämällä päästöjään kotimaissaan. Ne voivat nimittäin korvata osan päästövähennyksistä maksamalla päästöjen sitomisesta kehittyvissä maissa.

Näin CDM toimii

Ugandalaismetsän juuret ulottuvat Pohjolaan asti. Ruotsin energiavirasto kompensoi omia päästöjään ostamalla päästövähennysyksiköitä, jotka syntyvät ugandalaisen metsän kasvaessa. Käytännön työt 25 neliökilometrin kokoisella mäntyplantaasilla tekee norjalainen Green Resources -yhtiö alihankkijoineen. Suomi taas on sitoutunut sijoittamaan ja lainaamaan yhtiölle 10 miljoonaa euroa kehitysyhteistyövaroja Finnfundin kautta.

Oikeasti kyse on nollasummapelistä. Ruotsalaiset voivat lipsua maalle asetetusta päästötavoitteesta saman verran kuin ugandalaismetsä sitoo itseensä hiilidioksidia. Ilmaston kannalta samaan lopputulokseen olisi päästy, jos päästövähennykset olisi tehty Ruotsissa, eikä metsää olisi istutettu. Jos päästöjä toisaalta vähennetään myös Ruotsissa metsäistutuksista huolimatta, teko on ilmaston kannalta positiivinen.

Mies mittaa männyn rungon paksuutta.
Kachungin metsäplantaasin puiden kasvua mitataan tarkasti, jotta voidaan laskea paljonko ruotsalaisten päästöjä metsän avulla voidaan kompensoida.Petteri Juuti / Yle

Metsä on tuonut sekä hyvää että pahaa

Elinolosuhteiden kehitystä alueella on vaikea mitata. Osa asioista on mennyt eteenpäin. Asukkaita on esimerkiksi opetettu tekemään puuta säästäviä liesiä ja nyt taitoa opetetaan paikallisten keskuudessa eteenpäin. Lisäksi on parannettu esimerkiksi kaivoja ja rakennettu kaksi lasten hoitokeskusta. Moni kyläläinen on saanut metsäyhtiöstä työpaikan.

En osaa sanoa, onko enemmän hyvää vai huonoa.

Maxwell Oninje

Myös viisikymppinen Maxwell Oninje oli aikanaan metsäyhtiön leivissä ja seuraa nyt yhtiöltä saamiensa taimien kasvua omassa pikku metsässään. Mutta karjan kanssa menee huonommin - lehmiä on kuollut, ja Oninje syyttää metsäyhtiön käyttämiä rikkaruohomyrkkyjä.

– Yleensä he käyttävät kemikaaleja rikkaruohojen ruiskutukseen. Jos sinne vie eläimet, ja ne syövät ruohoa, eläimet kuolevat, hän sanoo.

Oninjen kokonaisarvio metsän vaikutuksesta on fifty-fifty.

– En osaa sanoa, onko enemmän hyvää vai huonoa.

Ugandalainen Maxwell Oninje vaimonsa ja lapsensa kanssa.
Maxwell Oninje (oik.) ja perhe on saanut Green Resources -metsäyhtiöltä osakseen sekä hyvää että huonoa.Petteri Juuti / Yle

Kenellä on oikeus käyttää maata?

Kyläläisten keskuudessa suurinta kaunaa kannetaan maa-aluiden menettämisestä. Metsä on kasvatettu maalle, jolla paikalliset ketovat viljelleensä laiduntaneensa ja asuneensa jo vuosikymmenien ajan. Finnfund kuitenkin kiistää paikallisten kertomukset metsäalueella asumisesta ja kotien tuhoamisesta. Se vetoaa Ruotsin maatalousyliopiston tekemään haastattelututkimukseen, jonka mukaan alueella on ollut rakennuksia, mutta tutkijat eivät onnistuneet tapamaan ketään, joka olisi alueella asunut.

Alueen omistaa Ugandan valtio, ja se osoitettiin metsänkasvatukseen jo vuosikymmeniä sitten. Vasta kymmenen vuotta sitten metsäyhtiö vuokrasi maat ja aloitti istutustyöt. Green Resources vannoo toimineensa lakien mukaan.

Emme ottaneet kenenkään maata.

Teddy Nsamba

– Minun mielestäni emme ottaneet kenenkään maata. Työskentelemme metsäalueella, ja meillä on lupa siihen, sanoo norjalaisen Green Resourcesin ympäristö- ja kehitysasioista vastaava johtaja Teddy Nsamba.

Myös Finnfundin mukaan tilanne on ollut ongelmallinen, mutta menossa parempaan suuntaan.

– Lähdemme siitä, että ongelmat pitää ratkoa, sanoo Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi.

Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen. Ugandan lain mukaan ihmisiä ei voi ajaa pois, jos he ovat eläneet alueella 12 vuoden ajan, eikä heitä ole sinä aikana häädetty.

– 20-30 vuoden aikana ihmiset ottivat alueen omakseen, viljelivät ja asettuivat asumaan. He uskoivat, että alue on vapaata maata. Hallituksen olisi pitänyt tulla ja häätää heidät silloin. Hallitus ei tehnyt mitään, sanoo kyläläisten asiaa ajava lakimies Oba Twoonto.

Ugandalainen lakimies Oba Twoonto.
Lakimies Oba Twoonto ajaa 300 ugandalaisen yhteiskannetta, jossa maaseudun asukkaat vaativat kompensaatiota menettämistään maa-alueista.Petteri Juuti / Yle

Kyläläiset ovat yhdistäneet voimansa ja 300:lla heistä on liki 10 vuotta vireillä ollut oikeuskanne, jolla he vaativat kompensaatiota käyttämistään alueista. Yhteensä alle puolella miljoonalla eurolla saataisiin lakimiehen mukaan tyytyväisiksi kaikki kanteen allekirjoittaneet.

Heillä on pieniä vaatimuksia. Se ei ole juuri mitään.

Oba Twoonto

– Heillä on pieniä yksittäisiä vaatimuksia, esimerkiksi viidestä viiteentoista miljoonaan Ugandan shillinkiä [1 300-4 000 euroa]. Dollareissa se ei ole juuri mitään, lakimies Twoonto sanoo.

Jos asia viedään loppuun oikeudessa, lopputulosta voi vain arvailla, sillä ugandalaisten tuomioistuinten puolueettomuus on kyseenalainen korruption takia.

Siksi lakimies toivoo, että kukkaron nyörit heltiäisivät niillä, jotka laittoivat metsäprojektin alulle. Alueella on tehty pieniä parannuksia, mutta maiden menettämistä ei ole kompensoitu paikallisille mitenkään. Ruotsin energiaviranomainen on jopa väittänyt, että metsä pystytettiin joutomaalle, vaikka hekin tiesivät kyläläisten käyttävän maata.

Ruotsin TV4:n vuoden takaisen dokumentin (siirryt toiseen palveluun) jälkeen energiaviranomainen jäädytti päästöoikeuksien ostot täältä, ja käski metsäyhtiötä parantamaan kyläläisten elämää.

Finnfundin verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun) kerrottiin, että Green Resources -yhtiön metsäistutuksiin käytettävät maat vuokrataan paikallisyhteisöiltä. Tämän jutun julkaisun jälkeen Finnfund korjasi nettisivujensa tekstiä, ja kertoo nyt, että Ugandassa maat vuokrataan valtiolta.

Kachungin metsäalueen kartta.
Kachungin metsäalue levittäytyy yli 25 neliökilometrin alueelle Pohjois-Ugandassa. Metsän alueella asuneet kyläläiset asuvat ja laiduntavat nyt metsän reunoilla. Punavalkoinen katkoviiva on tie, joka kulkee läpi kylien, jotka ovat pieniä tummia pisteitä.Petteri Juuti / Yle

Luonto laskisi laiduntamaan, mutta byrokratia ei

Kysymys kuuluu, voiko kokonaisuus vielä kääntyä kyläläisten eduksi. Metsään ei ole enää asiaa asumaan tai viljelemään. Mutta nyt kun puut ovat kasvaneet isoiksi, metsä kestäisi metsäyhtiön omienkin laskelmien mukaan laiduntamista.

– Laidunnus metsäalueella on lain mukaan kielletty, laitonta. Sen muuttaminen vaatii parlamentin päätöksen. Jos täällä päätetään sallia laidunnus, se koskee kaikkia metsänsuojelualueita Ugandassa, Nsamba sanoo.

Jos metsäyhtiö päästäisi lehmät metsään, se rikkoisi itse lakia. Jonkinlainen jousto kuitenkin onnistuu. Lopullista totuutta laiduntamisen vallitsevista säännöistä on vaikea sanoa. Tarinoita on useita. CDM-hankkeen laskusääntöjen mukaan lehmiä ei kuitenkaan saa laskea alueelle, koska päästövähennyslaskelmat menisivät uusiksi.

Meillä ei ollut mitään paikkaa missä viljellä ja laiduntaa lehmiä.

Moses Olungu

– Kuivalla kaudella lehmien annettiin kulkea metsän läpi pistäytymään juomassa suoalueella, Green Resourcesin Nsamba sanoo.

Lehmiä suoalueella paimentava yläkoululainen Jimi Mark Obel kertoo päinvastaista.

– Kuivalla kaudella he eivät yleensä anna meidän mennä metsään, koska pelkäävät metsäpaloja. Sadekaudella he päästävät meidät sinne.

– Meillä ei ollut mitään paikkaa missä viljellä ja laiduntaa lehmiä. Nyt he antavat meidän viedä eläimet metsään. Se tapahtui sen jälkeen, kun journalistit [Ruotsin TV4] kävivät täällä, Olungu sanoo.

Green Resources -yhtiön ympäristö- ja kehitysasioista vastaava johtaja Teddy Nsamba.
Green Resources -yhtiön ympäristö- ja kehitysasioista vastaava johtaja Teddy Nsamba on sitä mieltä, että Kachungin metsä säästää Ugandan luonnonmetsiä tuhoutumasta, koska männyistä saadaan kipeästi kaivattua rakennuspuuta, kun ne aikanaan kaadetaan.Petteri Juuti / Yle

Haastattelujen ulkopuolella meille kerrotaan, että kaikki eivät uskalla puhua totta, koska he pelkäävät metsäyhtiötä. Toisaalta kyläläisillä voi olla houkutus liioitella asioita, keskeneräisten korvausvaatimusten takia.

Ainoa varma asia on, että ellei pohjoismaista ilmastohanketta olisi aloitettu, kyläläiset laiduntaisivat ja viljelisivät maata tänäkin päivänä mailla, joita he ovat käyttäneet vuosikymmeniä. Sen sijaan kyläläiset elävät epävarmuudessa ja odottavat parempia aikoja.

Haluaisin palan maata menettämämme maan tilalle.

Josephine Ateng
Lehmiä laiduntamassa Pohjois-Ugandassa Kachungin alueella.
Valtaosa Kachungin metsäplantaasin ympärillä asuvasta väestöstä elää omavaraistaloudessa.Petteri Juuti / Yle

Seuraava välietappi on nyt tammikuussa, kun Ruotsin energiaviraston konsultit yrittävät selvittää, onko kyläläisten elinoloja parannettu riittävästi, jotta päästövähennysyksiköiden ostamista voidaan jatkaa.

Yksi edellisen selvityksen seurauksista oli se, että plantaasilta erotettiin johtaja. Tämä ei suostunut luovuttamaan metsään karanneita lehmiä takaisin kyläläisille ilman sakkomaksua. Myös tukku muita johtavia työntekijöitä sai varoituskirjeen ja kyläläisille palautettiin 50 euron edestä perusteettomia "sakkoja".

Ainakaan kaikille kyläläisille pienet parannukset eivät riitä niin kauan kuin maakysymys on ratkaisematta.

– Haluaisin palan maata yhteisöllemme menettämämme maan tilalle, sanoo Josephine Ateng.

– Ajattelen aina, että yhteisömme on kärsinyt. Hallituksen pitäisi korvata se, sanoo Moses Olungu.

Finnfundin mukaan maakiistoja ei "pääosin pidetä enää ajankohtaisina ongelmina", vaikka "yhteisöissä on edelleen myös henkilöitä, jotka kokevat menettäneensä viljely- ja laidunnusmahdollisuuksia", kertoo toimitusjohtaja Kangasniemi sähköpostitse.

Suomikin on sijoittanut miljoonia saamatta mitään tilalle

Ugandan tarina ei ole ainoa laatuaan, sillä CDM-mekanismia käytetään maailmanlaajuisesti vaihtelevin tuloksin. Myös Suomi on ostanut päästövähennysyksiköitä 70 miljoonalla eurolla CDM-projekteista vuodesta 2013 lähtien, esimerkiksi Kiinassa, Jordaniassa ja Hondurasissa. Ne ovat osoittautuneet hankaliksi toteuttaa, valvoa ja hoitaa esimerkiksi muuttuvien CDM-säännösten takia. Lisäksi EU:n sisäisen päästökaupan yksiköt ovat halventuneet niin paljon, että päästöoikeudet ovat jääneet makaamaan tyhjän panttina. Suomi onkin pikku hiljaa luopumassa CDM-hankkeista.

– Kahdenvälisistä hankkeista saadut kokemukset osoittivat, ettei valtion kevyin perustein kannata jatkossa lähteä tämäntyyppisiin harjoituksiin, vaan paljon kevyempi tie on hyödyntää erilaisia rahastoja tai muita tapoja hankkia päästöyksiköitä. Ruotsalaisilla on ollut ja on massiivinen hankintaohjelma ja ovat pyrkineet keskittymään erityisesti vähiten kehittyneisiin maihin, joka on se vaikein osa-alue, kertoo hankkeita koordinoivan TEM:n Juhani Tirkkonen.

Hyvä ajatus ilmastonmuutoksen ehkäisystä ja kehitysmaiden elinolojen parantamisesta on ainakin Ugandassa kompastunut huonoon toteutukseen.

– Puhumme ilmastonmuutoksesta, joka ei kosketa vain ugandalaisia, vaan kaikkia. Meidän täytyy työskennellä yhdessä, koska koko ekosysteemiä tarvitaan, jossa jokainen tekee oman osansa. Jos metsäsektori ei tee omaa osuuttaan, meillä ei ole omaa panosta torjumassa ilmastonmuutosta, joka tapahtuu kaiken aikaa, sanoo Nsamba Green Resoucesista.

Katso aiheesta tehty A-Studio-juttu

Juttuun lisätty seuraavat lauseet 17.1. klo 11.55:

Finnfund kuitenkin kiistää paikallisten kertomukset metsäalueella asumisesta ja kotien tuhoamisesta. Se vetoaa Ruotsin maatalousyliopiston tekemään haastattelututkimukseen, jonka mukaan alueella on ollut rakennuksia, mutta tutkijat eivät onnistuneet tapamaan ketään, joka olisi alueella asunut.

Tämän jutun julkaisun jälkeen Finnfund korjasi nettisivujensa tekstiä, ja kertoo nyt, että Ugandassa maat vuokrataan valtiolta.

Mies pyöräilee tiellä puiden siimeksessä.
Metsä on istutettu viivasuoriin riveihin Kachungissa Ugandassa.Petteri Juuti / Yle