1. yle.fi
  2. Uutiset

Paliskuntain yhdistys ja Saamelaiskäräjät: Kahdeksan ahman pyynti pieni määrä estämään kaikkia porovahinkoja, mutta jostain on aloitettava

Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt poronhoitoalueelle kahdeksan ahman rajoitettua pyyntiä. Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja on huolissaan siitä, minne luvat menisivät. Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja on tyytyväinen, että yli 30 vuotta kestänyt rauhoitus vihdoin purettaisiin.

Kotimaan uutiset
Anne Ollila ja Heikki Paltto
Anneli Lappalainen ja Vesa Toppari / Yle

Maa- ja metsätalousministeriö esittää rajoitettua ahmojen metsästystä porovahinkojen vähentämiseksi. Ahmojen rajoitettu metsästys halutaan sallia merkittäviä porovahinkoja aiheuttavien yksilöiden poistamiseksi. Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Heikki Paltto ja Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila ovat samaa mieltä siitä, että ministeriön ehdotus kahdeksan ahman rajoitetusta pyynnistä ei poista porovahinkoja täysin, mutta on kuitenkin hyvä alku.

– Se on esitys, joka on ehdottoman tarpeellinen ja jota on jouduttu nyt odottamaan jo vähän turhan pitkään. Olen kyllä erittäin iloinen siitä, että se viimein tuli. Siitä on se hyöty, että kun meillä on tällaisia ahmoja, jotka tietylle alueelle asettuu kevättalven aikana ja voi tappa tietystä tokasta valtavan ison osan. Niin tällaisiin tilanteisiin, jotka on kohtuuttomiksi muodostumassa, niin pystytään nyt sitten puuttumaan, Ollila perustelee.

– Mielestäni tämä olisi hyvä alku, jotta saisimme ahmojen määrää vähän pienemmäksi, koska nyt niitä on aivan liikaa ja ne tappavat paljon poroja, Paltto sanoo.

"Ei tietenkään riitä kaikkia porovahinkoja estämään"

Ahma aiheuttaa enemmän porovahinkoja kuin muut suurpedot yhteensä. Ollilan ja Palton mielestä kahdeksan ahmaa on pieni määrä estämään kaikkia porovahinkoja, joita ahmat saavat aikaan.

– Kahdeksan ahman vähentäminen on liian vähän. Pitäisi enemmänkin vähentää, mutta on tämä kuitenkin hyvä alku jos se siis onnistuu, että niitä voidaan alkaa vähentää, jatkaa Paltto.

– Ei tietenkään se riitä kaikkia estämään. Vahinkoja tulee aina tapahtumaan ja nämä ei vahinkojen tapahtumista lopeta, mutta se antaa meille mahdollisuuden puuttua sellaisiin tilanteisiin, joissa vahinkoja alkaa tietyllä rajatulla alueella kertyä lyhyessä ajassa kohtuuttomia määriä, Ollila kertoo.

Tarkempia alueita ahmojen vähennyksille ei ole päätetty

Ollila on tyytyväinen, että vuodesta 1982 alkanut ahman rauhoitus purettaisiin. Ahmojen määrä on kasvanut moninkertaiseksi viimeisen 15 vuoden aikana.

– Kyllä ahmakanta on sillä tavalla ihan vakaalla pohjalla Suomessa, että se kahdeksan nyt on tietysti hyvin pieni määrä, mutta se on aloitus tälle hommalle. Nyt sitten seurataan miten se asioihin vaikuttaa ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mutta se on hyvä, että tämä yli 30 vuoden rauhoitus ollaan nyt sitten purkamassa ja jostakin se täytyy aloittaan. Se aloitetaan sitten tällaisella esityksellä.

Ehdotuksessa ei ole määritelty tarkemmin missä minkäkin verran ahmoja tultaisiin vähentää Paltto on huolissaan siitä, että vähennysluvat menisivät muualle kuin pohjoisen poronhoitoalueelle, vaikka ne elävät pääosin pohjoisilla tunturialueilla ja itäisillä metsäalueilla.

– Sitä ei tiedä miten ne luvat sitten jakautuvat, että tulevatko tänne pohjoiseen, missä ahmojen aiheuttamia porovahinkoja on eniten.

Lue seuraavaksi