KHO hylkäsi valitukset: Humppilan-Urjalan tuulipuisto nytkähti askelen eteenpäin

Korkein hallinto-oikeus on pääosin hylännyt valitukset Humppilan tuulivoimayleiskaavasta. Voimamyllyn hankkeessa Humppilan-Urjalan alueelle on tulossa seitsemäntoista tuulimyllyä. Rakennuslupavalituksia käsitellään vielä hallinto-oikeudessa.

tuulienergia
Tuulimyllyn lavat taivasta vasten.
Mihalis Kouloumbis / Yle

Tuulivoimapuiston rakentaminen lähenee hetki hetkeltä. Korkeimmasta hallinto-oikeuden päätös mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentamisen Urjalan ja Humppilan rajalle.

KHO hylkäsi vain yleiskaavamääräyksen, joka rajoitti asuin- ja lomarakennusten rakentamista melualueille. Oikeuden mielestä määräys ei ollut riittävän yksiselitteinen ja siksi lainvastainen. Se ei kuitenkaan ollut niin keskeinen osa kaavaratkaisua, että kunnanvaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä olisi pitänyt kumota kokonaan.

Tuulivoimapuisto rakentuu aivan Urjalan ja Humppilan kuntien rajalle. Urjalan puolelle tulee 6 tuulivoimalaa, Humppilan puolelle 11 eli yhteensä 17. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti tulee olemaan 34-56 MW, ja voimaloiden tornien korkeus on enimmillään 145 metriä.

Tuulivoimapuisto sijoittuu Urjalan kuntakeskustasta noin 11 kilometriä lounaaseen ja Nuutajärven taajamasta noin 3 kilometriä lounaaseen. Tuulivoimalat tulevat näkymään valtatie yhdeksän kulkijoille Urjalan ja Humppilan kuntarajan tuntumassa peltoaukeiden kohdilla. Kaava-alue on pääasiassa maa- ja metsätalousmaata.

Uusiutuvan energian trendi globaali

Voimamylly Oy:n rakennusluvista jätetyt valitukset ovat sen sijaan vielä käsiteltävinä hallinto-oikeudessa, kertoo yhtiön hallituksen puheenjohtaja Immo Sundholm.

– Kaikennäköistä valmistelevaa työtä on tehty juridiikkaprosessien aikana, ja se jatkuu edelleen. Odotetaan valtiotason ratkaisuja, valtio teettää jonkinlaisen terveysselvityksen vielä, ja mikä on tukijärjestelmä, ne ratkeavat vuoden kuluessa.

– Oma paras arvaus on, että ehkä päästään rakennusvaiheeseen syksyllä 2018.

Puiston rakentaminen kestää monta kuukautta, lähemmäs vuoden. Tuotantoa voisi olla ehkä 2018-2019 vuodenvaihteessa, hän arvioi.

Hanke on mittava: noin 70-80 miljoonaa euroa. Sundholm näkee sille silti tarvetta, sillä Suomessa sähkönkulutus hipoo 15 000 megawattia. Kotimaista kapasiteettia tarvitaan, sillä Suomeen ostetaan sähköä noin 20 prosenttia vuotuisesta sähkönkulutuksesta, muistuttaa Sundholm.

– Euroopassa tuulivoimaa on rakennettu viimeiset viisi vuotta joka vuosi enemmän kuin mitään muuta sähköntuotantokapasiteettia. Tämä kuvaa sitä mihin sähköntuotanto globaalisti on menossa. Ei Suomi erillinen saareke niistä ole.