Myytit ja faktat tarkastelussa – Nämä asiat jokaisen tulisi tietää Suomen eläkejärjestelmästä

Maksatko itse oman eläkkeesi? Miten uusi eläkeuudistus vaikuttaa sinuun? Onko Suomessa liian paljon eläkevaroja? Yle kokosi yhteen yhdeksän olennaista asiaa Suomen eläkejärjestelmästä ja sen uudistumisesta.

työeläkkeet
Eläkkeensaajan asumistukihakemus.
Ismo Pekkarinen / AOP

Eläkkeiden ympärillä riittää nyt Suomessa poikkeuksellisen paljon ihmetystä ja keskustelua.

Uusi eläkeuudistus (siirryt toiseen palveluun) astui voimaan vuoden alusta ja samaan aikaan poliittisen koneiston käsiteltävänä on suuren suosion saavuttanut kansalaisaloite (siirryt toiseen palveluun), jossa vaaditaan vielä lisää muutoksia koko järjestelmään.

Viime vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) isoon joukkoon suomalaisia vaikuttava eläkeuudistus tunnetaan todella huonosti.

Yle kokosi yhteen olennaisimpia eläkkeisiin ja juuri voimaan tulleeseen eläkeuudistukseen liittyviä väärinymmärryksiä, myyttejä ja askarruttavia asioita.

Milloin pääsen eläkkeelle ja minkä ikäisenä eläkkeeni alkaa karttua nyt kun eläkeuudistus astui voimaan?

Eläkeuudistuksen myötä jokaiselle ikäluokalle tulee oma eläkeikä yhden ja saman eläkeiän tilalle.

Oman eläkeiän voi kätevästi tarkistaa esimerkiksi tästä laskurista.

Vuodesta 2027 eteenpäin eläkeikäraja kytketään suomalaisten elinajanodotteeseen. Eläkkeen karttuminen alkaa jo 17-vuotiaana tehdystä työstä.

Olen maksanut palkastani eläkemaksuja vuosikymmeniä eli olen maksanut oman eläkkeeni. Eikö minun pitäisi saada maksamani rahat käyttöön eläkkeellä jos niin haluan?

Suomen eläkejärjestelmä toimii käytännössä niin, että työssäkäyvä sukupolvi rahoittaa vuorollaan eläkkeellä olevien eläkkeet.

Pääosa eläkemaksuista käytetään eläkkeisiin, jotka pitää maksaa nyt. Eli voi siis ajatella, että maksusi on pääosin jo käytetty ja nykyiset työssäkävijät maksavat eläkkeesi.

Osa eläkemaksuista rahastoidaan ja näiden rahojen tuottoja käytetään eläkkeiden maksuun nyt ja myöhemmin.

Suomen ikääntyvän väestörakenteen takia meillä on jo nyt tilanne, jossa eläkemenot ovat pysyvästi maksutuloja suuremmat. Näiden menojen kattamiseen tarvitaan rahastojen rahoja.

Nainen sauvakävelee lumipyryssä.
Derrick Frilund / Yle

Suomessa on paljon ihmisiä, jotka saavat kohtuuttoman suuria ökyeläkkeitä. Eikö meilläkin kannattaisi ottaa käyttöön eläkekatto, joka estäisi ylisuuret eläkkeet ja tasaisi tulonjakoa?

Asiaa on tutkittu Suomessa (siirryt toiseen palveluun) moneen otteeseen. Eläkekatolla olisi monia vaikutuksia, joista useimmat eivät välttämättä olisi tarkoituksenmukaisia.

Eläkekatto esimerkiksi tarkoittaisi, että eläkemaksuille pitäisi myös asettaa katto. Tämä aiheuttaisi sen, että eläkemaksut suurituloisilla työssäkävijöillä pienenisivät heti, koska heillä ei olisi enää oikeutta koko palkkansa mukaiseen eläkkeeseen.

Samaan aikaan jo eläkkeellä olevat "ökyeläkeläiset" saisivat eläkkeensä entiseen tapaan, sillä jo maksussa olevia eläkkeitä ei voi pienentää.

Rahaa siis tulisi yhä vähemmän, mutta eläkkeitä pitäisi maksaa nykytavalla vielä pitkään. Tästä seuraisi se, että kaikkien nykyisten palkansaajien eläkemaksuja jouduttaisiin nostamaan, jotta rahat riittäisivät.

Koska hyvätuloisetkin todennäköisesti haluaisivat palkkaansa vastaavan eläkkeen, yksityisten lisäeläkkeiden suosio saattaisi kasvaa mikäli eläkekatto tulisi voimaan. Tämä puolestaan voisi lisätä taloudellista eriarvoisuutta.

Suomessa verotusta on yleisesti pidetty eläkekattoa parempana tulojen tasaajana.

Eläkeuudistuksessa tulee voimaan uusi työuraeläke, joka on tarkoitettu raskaan työn tekijöile. Saanko sen pelkästään pitkän työuran perusteella?

Et. Uuden työuraeläkkeen ideana (siirryt toiseen palveluun) on antaa mahdollisuus päästä eläkkeelle hieman aiemmin jos työsi on ollut raskasta fyysisesti tai henkisesti ja jatkunut vähintään 38 vuotta.

Työuraeläkettä voi hakea aikaisintaan 63-vuotiaana. Jokainen tapaus käsitellään erikseen lääkärin lausunnon perusteella.

Suomen eläkesysteemi on pöhöttynyt ja epäluotettava. Meillä on liikaa eläkeyhtiöitä ja niiden kovapalkkaisia johtajia. Eikö järjestelmää voisi harventaa ja selkeyttää?

Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa on kohtuullisen vähän eläketoimijoita ja määrä on vähentynyt viime vuosina. Etenkin eläkesäätiöitä ja eläkekassoja on Suomessa entistä vähemmän.

Vaikka Suomessa järjestelmää kritisoidaan aika ajoin etenkin nykyisen kansalaisaloitekeskustelun yhteydessä, kansainvälisesti se saa tunnustusta.

Esimerkiksi viime vuonna tehdyssä kansainvälisessä vertailussa (siirryt toiseen palveluun) Suomen eläkejärjestelmä arvioitiin kokonaisuudessaan maailman neljänneksi parhaaksi.

Vertailun mukaan Suomen systeemi on maailman luotettavin ja läpinäkyvin.

Eläkeuudistuksessa niin sanottu superkarttuma poistui ja tilalle tuli uusi lykkäyskorotus. Saanko nyt vähemmän rahaa jos haluan työskennellä vielä eläkeiän tultua täyteen?

Aikaisemmin eläkettä karttui vuodessa 4,5 prosenttia lisää jos jatkoi töitä vielä eläkeiän jälkeen.

Nyt periaate muuttuu ja töitä jatkamalla eläkettä karttuu lisää 0,4 prosenttia kuukaudessa, joten vuodessa karttumaa kertyy 4,8 prosenttia.

Eläkettä voi nyt siis kartuttaa suunnilleen saman verran kuin ennen.

Vanhus laskee taskulaskimella.
Ismo Pekkarinen / AOP

Suomen eläkevarat ovat jättimäiset ja eläkeyhtiöt pihtaavat niitä. Miksi niitä ei käytetä piristämään taloutta ja parantamaan nykyisten eläkeläisten asemaa?

Eläkevaroja on nyt noin 185 miljardia euroa ja ne ovat kasvaneet viime vuosina. Kasvu on ollut kiihtyvää 90-luvun puolenvälin jälkeen eli rahastoja ovat kerryttäneet eläkemaksuillaan etenkin työssäkävijät viimeisen 20 vuoden aikana.

Varat ovat kasvaneet sillä myös eläkeoikeuksia on tullut lisää ja tulee edelleen. Eläkeläisille maksettavien rahojen määrä siis kasvaa ja tämän takia rahastoja on pitänyt kasvattaa ennakoivasti.

Jos tarkastellaan kuinka paljon Suomen eläkejärjestelmän pitää pystyä maksamaan tulevaisuudessa eläkkeinä sekä nykyisille eläkeläisille että nyt työssäkäyville tuleville eläkeläisille, saadaan summaksi noin 600 miljardia euroa.

Järjestelmän vastuut ovat siis paljon varoja suuremmat. Myös eläkemenot ovat jo nyt tuloja suuremmat ja tämä erotus katetaan sijoitustuotoilla, joita saadaan 185 miljardin potista.

Nykyarvion mukaan nyt ollaan kestävällä tasolla: eläkemenot voidaan rahoittaa kestävästi ilman rahastojen syömistä myös tulevaisuudessa, vaikka tulot pysyvät menoja pienempinä.

Jos varoja alettaisiin nyt käyttämään esimerkiksi talouden elvyttämiseen, jouduttaisiin nykyisten työssäkäyvien eläkemaksuja nostamaan, jotta eläkkeet saataisiin rahoitettua.

Kannattaako minun hakea uutta osa-aikaeläkkeen korvaavaa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä? Mitä hyödyn jos haen sitä? Mitä menetän?

Uusi varhennettu eläke mahdollistaa ansaitsemansa eläkkeen käyttämisen jo ennen varsinaista eläkeikää, aikaisintaan 61-vuotiaana.

Omista eläkkeistä voi saada "förskottia" jopa 50 prosenttia oman palkan päälle samalla kun jatkaa töissä.

Varhennettua eläkettä kannattaa hakea jos haluaa enemmän rahaa omaan käyttöönsä heti tai jos haluaa vähentää työntekoa.

Kannattaa kuitenkin huomioida, että eläkkeen käyttäminen etukäteen pienentää maksettavaa osittaista eläkettä (siirryt toiseen palveluun) tietyn kaavan mukaan.

Olen jo eläkkeellä. Vaikuttaako eläkeuudistus minuun?

Ei.

Lähteet: Eläketurvakeskus, Keva, Tela