Syöpälääkkeitä ja flunssarohtoja - tunnetko Suomen terveellisimmät puut?

Hautausmaiden reunoilla niitä kasvaa. Syöpälääkkeitä. Pienempiin vaivoihin löytyy helpotusta kotipihan tai lähimetsän puista.

hyvinvointi
Puun runko.
Tiia Korhonen / Yle

Pensasaitana tai koristekasvina käytetty marjakuusi on lääketieteellisesti ajatellen ehkä Suomen tärkein puu. Sen neulasista uutetaan dosetakseli -nimistä ainetta, josta valmistetaan syöpälääkettä.

– Marjakuuset ovat hirveän tärkeitä. Niitä ei voi itse käyttää, mutta niistä saadaan kemoterapian malliainetta, kertoo professori ja kasvitieteilijä Sinikka Piippo.

Toinen länsimaista lääketiedettä kiinnostava puu on meille tuttuakin tutumpi kuusi. Sen aineosista on kehitteillä antibiootin korvikkeita. Asiaa tutkitaan parhaillaan ainakin Itä-Suomen yliopistossa.

Terveellisimmät puut löytyvät läheltä

Puista voi ammentaa terveyttä myös kotikonstein. Eniten käyttötapoja on koivulla.

– Koivua voi käyttää ruoassa, juomissa tai rohtona. Koivunmahla on hyvin terveellistä. Lääkkeenä koivua käytetään virtsatieongelmiin, erilaisiin tulehduksiin ja flunssaan, Piippo luettelee.

Toiseksi terveellisin puu on kuusi.

– Siitä tehdään esimerkiksi kuusenkerkkäsiirappia ja pihkavoiteita sekä -laastareita.

Siirappia voi käyttää yskään ja hengitystievaivoihin. Kerkät auttavat Piipon mukaan myös vatsavaivoihin, reumatismiin, lihaskipuihin ja haavoihin.

Kolmanneksi monikäyttöisin puu on mänty. Sen terveysvaikutukset ovat pitkälti samoja kuin kuusella.

Vähemmän stressiä, lisää vastustuskykyä

Fyysisten vaivojen lisäksi puut hoitavat tehokkaasti mieltä. Jo kymmenen minuutin kävely metsässä vähentää stressiä.

Vastustuskyky kohenee. Keuhkojen kapasiteetti kasvaa ja verenkierto vilkastuu. Ajatukset kirkastuvat ja ahdistus vähenee.

– Puista erittyvät haihtuvat öljyt vaikuttavat hajuaistin kautta aivoihin ja parantavat mielialaa.

Puiden siimeksessä pääsee eroon arjen rutiineista.

– Me juutumme kauhean helposti omiin pikku ympyröihimme. Metsässä näkee oman pienuutensa. Silloin ymmärtää, että luonnon mittakaavassa omat ongelmat eivät ehkä ole maailmaa mullistavia.

Lähimetsät ja puistot kunniaan

Suomessa metsiä riittää, mutta kasvitieteilijä Sinikka Piippo on huolissaan vanhojen metsien tuhoamisesta ja kaupunkien viheralueiden vähenemisestä.

– Etäisyys metsään tai puistoon saisi olla enimmillään 300 metriä! Näin ei usein ole. Pientaloalueella on pihat, mutta jos täytät pihan puilla, niin naapurit ärsyyntyvät...

Mitä lyhyempi matka vehreyteen on, sitä helpommin sinne tulee mentyä. Metsä hoitaa myös ikkunan läpi. Piipon mukaan sairaaloissa on havaittu, että ikkunasta näkyvät puut vähentävät kipulääkkeiden tarvetta.

Jos metsään ehtii harvoin, siellä kannattaa oleilla ajan kanssa. Silloin tervehdyttävä vaikutus kestää pidempään.

Piippo itse rakastaa puita, varsinkin vanhoja puita.

– Lempipuuni tammi herättää suurta kunnioitusta. Mitä vanhempia puut ovat, sitä arvokkaampia ne ovat ja sitä enemmän niistä saa energiaa.

Jutun lähteenä on käytetty Sinikka Piipon kirjaa Elinvoimaa puista, Minerva kustannus 2017.