Sivaria ymmärretään työelämässä ja armeijassa, mutta sukulaisille pitää tehdä tiliä vieläkin – "Välit isään ovat joutuneet kovalle koetukselle"

asevelvollisuus
Flaijeri
Aseistakieltäytyjäliiton esite, jossa kerrotaan asepalveluksen vaihtoehdoista, kutsuntapaikan ulkopuolella.Toni Pitkänen / Yle

Monella nuorella miehellä on täysi-ikäisyyden täytyttyä edessään valinnan paikka – mennäkkö armeijan harmaisiin vai siviilipalvelukseen?

Kummassakin tavassa suorittaa asevelvollisuus on puolensa, mutta eräässä asiassa sivarin valinneet saattavat joutua asepalvelukseen ryhtyneitä kiperämpään tilanteeseen. Vakaumuksensa vuoksi varusmiespalvelusta kieltäytyneet joutuvat yhä perustelemaan valintaansa inttiin menijöitä enemmän.

Joskus sivari joutuu avaamaan kantojaan henkisesti hyvinkin raskaissa tilanteissa. Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteeri Kaj Raninen kertoo, että yhteydenottoja ikäviksi äityneistä tilanteista tulee liittoon edelleen.

– Tiedämme tapauksia, joissa välit esimerkiksi isään ovat joutuneet hyvin kovalle koetukselle, kun poika on ilmoittanut hakevansa siviilipalvelukseen.

Siviilipalvelus tunnustetaan osaksi asevelvollisuutta

Karsastusta siviilipalvelusta ja sen valinneita kohtaan esiintyy enemmän kansan kuin itse armeijan tai työelämän puolella, Raninen kertoo.

– Kansan parissa esiintyy edelleen ennakkoluuloja. On myös sivareita, jotka joutuvat selittämään valintaansa hyvinkin paljon esimerkiksi omaisilleen. Yleisesti ottaen tässä asiassa on kuitenkin edetty ja siviilipalvelukseen hakeutuminen ei ole enää niin radikaali tai vaikea valinta.

Siviilipalvelukseen hakeutuminen ei ole enää niin radikaali tai vaikea valinta

Kaj Raninen

Syy myötämielisempään asenteeseen siivilipalvelusta kohtaan löytyy Ranisen mielestä asennemuutoksesta, joka on tapahtunut aina puolustusvoimissa saakka.

– Vuosituhannen vaihteeseen asti Suomessa oli käytännössä jatkuvasti käynnissä joku siviilipalveluksen vastainen kampanja muun muassa tiedotusvälineissä mutta sellaiset ovat kyllä loppuneet. Johtuen lähinnä siitä, että armeijan puolella siviilipalvelukseen suhtaudutaan nykyään eri tavalla kuin aikaisemmin. Se nähdään osana asevelvollisuutta.

Kaplakkaa sukulaisen kanssa

Joona Hiltunen
Siviilipalveluksen vuonna 2014 suorittanut oululainen Joona Hiltunen uskoo, että ennakkoluulot sivareita kohtaan hälvenevät, kun ihmiset tutustuvat tarkemmin siihen, mitä palvelus pitää sisällään.Sanna Peltola

Vuonna 2014 siviilipalveluksen suorittanut oululainen Joona Hiltunen muistaa, kuinka hänkin joutui perustelemaan valintaansa ennen muuta sukulaiselleen.

– Meillä on sellainen suku että lienen ainoa joka on sivarin suorittanut. Eräältä sukulaiselta sitten tuli kärkkäämpää palautetta. Oli hämmentävää, kun toisaalta osasin perustella valintani, mutta perustelujani ei oikeastaan kuunneltu.

Tilanne kuitenkin raukesi, kun Hiltunen totesi olleensa varma valinnastaan jo usean vuoden ajan.

– Siihen todettiin vähätellen että noh, hyvä että tekee edes jotakin.

Hiltusen mukaan suhtautumien siviilipalvelusta kohtaan on osaksi sukupolvikysymys. Vanhemmille polville armeija on pyhä, nuoremmille ei niinkään.

– Valinnoista ei ylipäätään tehdä isoa numeroa kaveripiirissäni. Vanhemmalle väelle armeija on täysin ensisijainen ja ainoa vaihtoehto, mutta nuoremmat ovat tottuneet ajatukseen sivarista.

Tieto hälventää ennakkoluuloja

Sukupolvikysymyksen lisäksi toinen seikka, joka vaikuttaa mahdollisten ennakkoluulojen syntymiseen, on Hiltusen mukaan tiedon puute.

– Ihmiset eivät tiedä, mitä siviilipalvelusmiehet tekevät. Olen itse avoimesti aina kertonut, mitä palvelusta suorittaessani tein, Oulun ammattikorkeakoulun kulttuuriosastolla palvellut, nyt samassa paikkaa ääniteknikon ammattia harjoittava Hiltunen kertoo.

Ihmiset eivät tiedä, mitä siviilipalvelusmiehet tekevät

Joona Hiltunen

Kun tietoa kertyy, sivariutta kohtaan suhtaudutaan aina vain arkisemmin. Aseistakieltäytyjäliiton Kaj Raninen uskoo, että suunta on oikea.

– Yleistilanne on se että syrjintää on huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Tämä johtuu siitä, että armeijan käymättömyys ja siviliipalvelus ovat muuttuneet huomattavasti tavallisemmaksi vaihtoehdoksi, kuin mitä se on joskus aikaisemmin ollut.

Siviilipalvelukseen hakeutuu vuosittain noin 2 200 asevelvollisuusikäistä. Määrä vastaa noin 7 prosenttia kustakin asevelvollisesta ikäluokasta.