Koe uusi yle.fi

"Verta ja suolenpätkiä" kuuluu menneisyyteen – sokeeraus ei toimi liikennevalistuksessa

Osallistava ja positiivinen valistus on nykypäivää, toteaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö.

liikennekasvatus
Kuvakaappaus Liikenneturvan Youtube-videosta
Yle / Kuvakaappaus Liikenneturvan Youtubeen lataamasta videosta

Sokeeraus ja pelottelu toimivat Liikenneturvan mukaan huonosti liikennekasvatuksessa. Siitä huolimatta esimerkiksi YouTubeen julkaistaan maailmalla jatkuvasti videoita kohtalokkaista kolareista, jotka aiheutuvat esimerkiksi kuljettajan matkapuhelimen käytöstä ajon aikana.

Etenkin Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa sokeeraavalla liikennevalistuksella on pitkät perinteet. Myös suomalaisessa liikennevalistuksessa videoita on hyödynnetty. Jopa poliisi on aikoinaan julkaissut netissä todellisen videon (siirryt toiseen palveluun) kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta.

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen sanoo, että Liikenneturvalta toivotaan edelleen sokeeraavaa valistusta. Järkyttävien videoiden näkemisellä ei kuitenkaan ole todistettavaa vaikutusta nuoriin, joille niitä valistustarkoituksessa näytetään.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa on tutkittu, että ”verta ja suolenpätkiä -videot” aiheuttavat pahimmillaan ihmisissä vastareaktion. Ne eivät tahdo toimia siinä kohderyhmässä, johon valistuksella pyritään, Heiskanen sanoo.

Ylimääräinen ajo-opetus voi olla jopa haitaksi

Liikennevalistukselle on tarvetta, sillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan liikenneonnettomuudet ovat 15–29-vuotiaiden yleisin kuolinsyy koko maailmassa. Suomessa liikenteessä kuolleiden nuorten määrä on vähentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana, mutta edelleen nuorten kuljettajien riski kuolla liikenteessä on yli kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna.

Vuonna 2015 tieliikenteessä kuoli 55 nuorta, 15–24-vuotiasta kuljettajaa.

Sokeeraavan valistuksen lisäksi Liikenneturvalta toivotaan usein rata-ajon opetusta. Myös tämä on Liikenneturvan Tapio Heiskasen mukaan toimimattomaksi todettu keino.

Kun nuoret kuljettajat opetetaan toimimaan paremmin jossakin tilanteessa, he lähtevät mittaamaan taitojaan kadulle. He liikkuvat liikenteessä joka tapauksessa sen turvallisuusmarginaalin rajoissa, mitä heillä on – on taitoa sitten enemmän tai vähemmän.

– Norjassa tehtiin 80-luvulla kokeilu. Siellä oli yksi mutkapätkä, jossa useita nuoria ajautui ulos lyhyen ajanjakson aikana. Riskiryhmässä oleville nuorille tehtiin nopean mutka-ajon koulutus, minkä seurauksena onnettomuudet vain lisääntyivät. He lähtivät ulosmittaamaan omia sivuluisuissa ajamisen taitojaan kaduilla, Heiskanen kertoo.

Positiivinen valistus nykypäivää

Liikenneturvan mukaan nykyaikainen liikennevalistus ja turvallisuusviestintä on positiivista ja osallistavaa.

– Ei voida lähteä perinteiseen sormen heristämiseen, jossa liikennesetä tai -täti kertoo, mitä on tehty väärin, Tapio Heiskanen muistuttaa.

Parempi tapa on yhdistää tietoa ja tunnetta, ja rakentaa asioita yhdessä ryhmän, esimerkiksi lukiolaisten kanssa. Kun nuoret saavat tuoda omaa kokemustaan mukaan tilaisuuteen, heidän on helpompi viedä opittuja taitoja omaan liikennekäyttäytymiseensä.

Alkoholin osalta liikennevalistus on vuosien saatossa tehonnut hyvin, muistuttaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen.

– Siihen verrattuna, mikä tilanne oli 80-luvulla, on asia kehittynyt paljon, toteaa Heiskanen ja viittaa Hannu Karpon vuonna 1984 tekemään kokeeseen (siirryt toiseen palveluun).

Karpon kokeessa testattiin, päästävätkö ihmiset alkoholilta vahvasti haisevan henkilön auton rattiin. Lähes kaikki päästivät.

Nykyään yhdeksän kymmenestä suomalaisesta sanoo, että käräyttäisi rattijuopon, vaikka kyseessä olisi hyvä ystävä. Suomalaisten asenne rattijuopumusta kohtaan on kaikkein tiukinta, kun verrataan muihin eurooppalaisiin (siirryt toiseen palveluun).

Palataan kuitenkin vielä kännykän käyttöön. Heiskanen esittää ihmisille toiveen vuodelle 2017.

– Toivoisin, että jätettäisiin kännykkä lepäämään taskuun tai kassiin, eikä katsottaisi sitä liikenteessä. Liikenteessä on paljon asioita, joita meidän pitää huomioida, ja ne vievät varmasti kaiken huomiomme. Ollaan läsnä liikenteessä.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Hyvinvointi

Jäivätkö unet vähiin? Unihoitaja vinkkaa: Kokeile pysäytyssanaa, älä katso kelloa

Meteorit

Leiskuvan tulipallon putoamispaikka selvisi – palat putosivat mallinnuksen mukaan erämaahan

Tieliikenneonnettomuudet

Kuorma-auto törmäsi polkupyöräilijään Akaassa – Nuori poika sai surmansa

Ruokakulttuuri

"Keittiö ei voi jokaista tuulta seurata" – Suomalaisten maku muuttuu verkkaisesti