Syyttäjä: Taideväärennöksiä paljon liikkeellä

Poikkeuksellisen suuressa taideväärennösjutussa törkeistä petoksista ja esimerkiksi rahanpesusta syytettyinä olevat taide-elämän asiantuntijat, kauppiaat ja teosten välittäjät kiistävät syytteet.

Kotimaa
 Perttu Könönen ja Mari Mattila
Taideväärennösjutussa syyttäjinä toimivat kihlakunnansyyttäjät Perttu Könönen ja Mari Mattila.Merja Niilola / Yle

Taideväärennösjutussa toistakymmentä rikoksesta epäiltyä vastaavat oikeudessa noin sataan syytekohtaan. Väärennöksistä ja joistakin ylihintaisiksi epäillyistä tauluista on syyttäjän mukaan koitunut yli 10 miljoonan euron rikoshyöty.

Pääosin yksityishenkilöille on myyty syyttäjän mukaan väärennettyjä teoksia vähintään kymmenittäin. Esitutkinnassa ja oikeudessa on tullut esiin muun muassa Akseli Gallen-Kallelan, Helene Schjerfbeckin, Pekka Halosen, Ellen Thesleffin ja Reidar Särestöniemen nimiin signeerattuja tauluja. Kaupan on ollut myös ulkomaisista taiteilijoista muun muassa Fernand Légerin maalauksiksi väitettyjä.

Jutun päähaarassa väärennöksiä käytettiin syyttäjän mukaan lainojen vakuutena. Lainojen jäätyä maksamatta, lainan antaja sai vastikkeeksi tauluja, jotka syyttäjän mukaan eivät ole aitoja.

Taideväärennös.
Poliisi

Syytettyjen joukossa on taidealan ihmisiä: muun muassa helsinkiläistä taidegalleriaa pyörittänyt pariskunta sekä koskaan valmistumattoman animaatioelokuvan tuottaja. Kaikki syytetyt kiistävät syytteet.

Kihlakunnansyyttäjä Perttu Könönen sanoo, että syytenippu on poikkeuksellisen paksu, kuten itse juttukin lavea. Syyttäjä sanoo, että puhutaan vakavista rikoksista.

– Jos väärennökset ovat hyvätasoisia, kuten useimmiten tässä tapauksessa, oikeudessa tullaan väittelemään ns. tietoisuudesta.

Myös asianomistajia, jotka katsovat kärsineensä vahinkoja on useita. Tärkeään rooliin oikeudessa nousevat myöhemmin kuultavat taidearvioitsijat sekä syyttäjän että puolustajan todistajina. Todisteluun päästäneen ensi viikolla.

Horjuuko usko taidekauppaan?

Oikeudenkäynti on poikkeuksellinen jättikokonsa vuoksi, mutta myös siksi että se saattaa – lopputuloksesta riippuen – horjuttaa ihmisten uskoa taidekauppaan ja asiantuntijuuteen. Syyttäjä Perttu Könönen ei halua kuitenkaan vetää aivan suoria linjoja koko Suomen taidekaupan luotettavuuteen.

Väärennökseksi epäilty Reidar Särestöniemen taulu.
Poliisin takavarikoima väärennös Reidar Särestöniemen taulustaPoliisi

– Aika huono vaikutelma tulee tämän perusteella. Väärennöksiä vaikuttaa olevan aika paljon liikkeellä. Mutta toisaalta huomio kiinnittyy tiettyihin henkilöihin. Ehkä on syyttäjänä vaikea lähteä yleistämään koko taidemaailmaa tämän yksittäisen jutun perusteella.

Oikeustalon turvasaliin kerääntynyt kaarti taidevaikuttajia ei ollut halukas kommentoimaan poikkeuksellista oikeudenkäyntiä. Tauoilla kuultiin ainoastaan huokailua koko päivän kestäneestä perusteellisesta syytepuinnista.

Kun syyttäjältä kysyy, tarvitseeko poikkeuksellisessa jutussa myös syyttäjä taidemaailman tuntemusta, vastaa kihlakunnansyyttäjä Perttu Könönen, että taiderikosasioita on toki aiemminkin puitu oikeudessa.

– Ehkä asioiden käsittelyä helpottaa, jos syyttäjä jonkin verran taiteestakin ymmärtää.