Ylijohtaja Ruotsin puolustussuunnitelmista: Ne eivät tähtää sotilasliittoon Suomen kanssa

Yhteistyö Suomen ja Ruotsin välillä on jo ennestään pitkällä. Hävittäjäkauppoihin Ruotsin puolustusselonteolla ei ole vaikutusta.

puolustuspolitiikka
lumipukuinen sotilas puhuu mikrofoniin
Ruotsin maasotaharjoitus 2016.SVT

Ruotsi on aloittamassa uuden puolustussopimuksen valmistelun. Asiasta ilmoitti tänään Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist Sälenin turvallisuuskonferenssissa.

Yksi sopimuksen painopistealueita on puolustusyhteistyö Suomen kanssa. Sälenissä Hultqvist ei täsmentänyt, mitä yhteistyö sopimuksessa tarkalleen tarkoittaisi ja jätti yksityiskohdat sopimuksen valmistelijoiden esitettäviksi. Valmistelussa ovat mukana kaikki Ruotsin valtiopäiväpuolueet.

Sopimus on eräänlainen suomalaisen puolustuspoliittisen selonteon ruotsalainen versio.

Ei puolustusliittoa

Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtajan Janne Kuuselan mukaan kyseessä on osa jo meneillään olevaa yhteistyötä. Hän ei odota siltä varsinaisesti mitään vallankumouksellista, sillä yhteistyön askelmerkit on jo pitkälti asetettu.

Kuusela Janne
Janne Kuusela, puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston osastopäälliköPuolustusministeriö

Se, mitä sopimus ei tarkoita, on kenties helpompi sanoa: suoranaista puolustusliittoa eikä Jas-hävittäjäkauppoja. Hävittäjäkaupat etenevät omaa latuaan puhtaasti Suomen etujen mukaisesti, Kuusela sanoo.

– Se on todettu moneen kertaan ääneen, että mitään puolustusliittoa tässä ei haeta, vaan kahden naapurimaan välistä yhteistyötä. Se ei tule korvaamaan kummankaan maan omaa puolustuskykyä tai omia puolustussuunnitelmia. Se vain täydentää niitä.

Yhteinen turvallisuusympäristö

Hultqvist sanoi Sälenissä, että yhteistyö vakauttaa tilannetta Itämeren alueella.

– Se on yksi allekirjoitettu päämäärä tälle yhteistyölle: se on sekä tilanteen vakauttaminen Itämerellä sekä molempien maiden puolustuskyvyn tukeminen. Mikä sen reaalinen vaikutus lopulta on, jää myöhemmin arvioitavaksi. Tokihan me jaamme Ruotsin kanssa saman turvallisuusympäristön hyvin pitkälle – olemme naapurimaita Itämerellä ja sotilaallisesti liittoutumattomia, joten tässä on selkeästi meille molemmille intressejä.

– Silloin, kun puhutaan kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä, niin Ruotsi on nostanut Suomen erityisasemaan kahdenvälisenä kumppanina aivan vastaavalla tavalla kuin me olemme nostaneet Ruotsin.

– Tiivis kahdenvälinen yhteistyö on jo ihan arkipäivää. Tämä ei ole enää mikään erillinen hanke, joka etenisi vuoden tai puolen vuoden frekvensseillä. Tehdään asioita Ruotsin kanssa ja siinä samalla välillä katsotaan, voisiko tehdä jotain paremmin tai tiiviimmin.

Yhteistyö jo laajaa

Kuuselan mukaan voidaan odottaa, että tulevatkin suunnitelmat noudattavat jo aiemmin esillä olleita. Ne on tiivistetty muun muassa molempien maiden puolustusministeriöiden ja puolustusvoimien alkuvuodesta 2015 laatimassa raportissa puolustusyhteistyön tiivistämisedellytyksistä.

Moni siinä mainittu asia on jo pitkällä.

– Meillä Ruotsin ja Suomen välillä on jo suojatut viestiyhteydet ja voimme keskustella keskenämme tietoturvallisesti, joten siinä on jo edetty, Kuusela sanoo.

Muina pitkälle menneen yhteistyön muotoina Kuusela mainitsee yhteiset harjoitukset pohjoisilla alueilla ennen kaikkea ilmavoimien kesken, mutta nykyään myös merivoimat ja maavoimat ovat olleet mukana. Myös ilma- ja merialueiden valvonta on suurelta osin yhteistyötä.

Lisäksi merivoimilla on yhteinen rannikkojääkärijoukko, joka on kouluttanut sotilaita ja harjoitellut säännöllisesti yhdessä jo jonkin aikaa.