yle.fi-etusivu

Verkkoadressiin kerätty jo yli tuhat nimeä – metsähakkuita vastustetaan jälleen Suomussalmella

Metsähallituksen oli tarkoitus hakata talvella Syväjärvellä, mutta suunnitelmat tyssäsivät kuntalaisaloiteeseen sekä adressiin. Suoria yhteydenottoja on tullut kuitenkin vain muutamia.

hakkuut
Kaadettua puuta pinossa.
Adressin allekirjoittaneet vaativat, että Suomussalmen Syväjärvenkangasta uhkaavat hakkuut peruutetaan ja että alueelle muodostetaan Suomussalmi 150 –puisto.Kalle Heikkinen / Yle

Metsähallituksen Suomussalmelle suunnittelemat hakkuut ovat saaneet kansalaisaktivismin jälleen nousuun. Syväjärvelle sijoittuvat hakkuut oli tarkoitus suorittaa talven aikana, mutta toteutus on jäissä kuntalaisaloitteen sekä sitä seuranneen verkkoadressin vuoksi. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta kun Metsähallituksen hakkuita vastustetaan Suomussalmella.

Metsähallituksen alkuperäinen suunnitelma oli, että sadan hehtaarin käsittelyalasta noin kuusi hehtaaria avohakataan ja lopulla alueella tehdään harvennusta (siirryt toiseen palveluun) (Metsähallitus).

Tämä ei tyydytä adressin allekirjoittajia, joiden mielestä hakkuut tulisi jättää tyystin. Nyt kasassa on yli tuhat nimeä.

– Tämä on sellainen alue, josta olemme sitä mieltä, ettei siellä saa hakata ollenkaan, sanoo adressin ensimmäisten joukossa allekirjoittanut suomussalmelainen Anne Seppänen.

En minäkään ole tiennyt, ettei niitä ole lopullisesti haudattu.

Anne Seppänen

Adressin (siirryt toiseen palveluun) allekirjoittaneet vaativat, että Suomussalmen Syväjärvenkangasta uhkaavat hakkuut peruutetaan ja että alueelle muodostetaan Suomussalmi 150 -puisto, josta tehdään annettavalla lailla luonnonsuojelualue. Myös Syväjärvensärkkä, Ruunasärkkä, Särkkäjärven ympäristö sekä Jumalissärkkä ja Hoikansärkkä halutaan rauhoittaa hakkuilta pysyvästi.

Syväjärvi ja Säynäjäsuo valittiin vuonna 2016 Suomen parhaiden retkipaikkojen joukkoon (siirryt toiseen palveluun) (Retkipaikka.fi).

Aiheesta tehtiin myös viime itsenäisyyspäivälle päivätty kuntalaisaloite, jolle adressi on jatkoa. Sekä kuntalaisaloite että adressi on osoitettu Metsähallitukselle, valtioneuvostolle, Kainuun Liitolle ja Suomussalmen kunnalle.

Kyläläisten vastustus kaatoi hakkuut aiemmin

Syväjärven ja muiden adressiin liitettyjen alueiden suojeleminen nousi ensimmäistä kertaa tapetille jo vuonna 2009. Anne Seppänen muistaa Jumaliskylän Kerälän kyläyhdistyksen raivoisan vastustuksen, jonka ansiosta hakkuut jäivät sillä kertaa suorittamatta.

– Sen jälkeen tilanne on ollut kuin seisova vesi. En minäkään ole tiennyt, ettei niitä ole lopullisesti haudattu. Nyt ne taas syksyllä pulpahtivat pintaan, Seppänen sanoo.

– Tuli vähän tyrmistyksenä, että aijaa, nytkö sinne taas ollaan menossa hakkaamaan, hän jatkaa.

Meillä on heitä kohtaan kovat vaatimukset, ettei alueella saisi hakata ollenkaan.

Anne Seppänen

Myös Metsähallituksen aluejohtaja Arto Tolonen muistaa, että adressissa mainittujen alueiden tulevaisuus on noussut esille noin kahdeksan vuotta sitten. Alue on ollut pois suunnittelusta hetken aikaa.

– Lopulta aika kauan siitä on keskusteltu, mutta nyt kiivaammin kuin pitkään aikaan, Tolonen kertoo.

"Meillä on heitä kohtaan kovat vaatimukset"

Anne Seppänen uskoo, ettei tilanne ole tullut Metsähallitukselle yllätyksenä, koska samasta aiheesta on väännetty aiemminkin. Hänen mukaansa nyt ollaan käymistilassa ja keskustelut ovat käynnissä.

– Adressiin on tullut koko ajan lisää nimiä. Toivon, että tässä käy hyvin, Seppänen sanoo.

Varsinaista palautetta on tullut aika vähän.

Arto Tolonen

Metsähallitus seuraa adressin allekirjoitusten määrän kehittymistä. Tolosen mukaan Metsähallitus pitää yhteyttä myös adressin laatineiden ja ensimmäisten allekirjoittajien kanssa.

– Olemme pitäneet isompia neuvotteluja ja niitä varmasti jatketaan lähiaikoina, Tolonen sanoo.

Syksyllä järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ja kuntalaisaloitteen tiimoilta järjestetyssä neuvottelussa mukana ollut Anne Seppänen toivoo, että kuntalaisten ja muiden allekirjoittajien huoli otetaan tosissaan.

Puupinoja Ärjänsaaressa
Metsähallituksen puhelimet eivät ole soineet tiuhaan, vaikka Syväjärven tilanne on saanut runsaasti huomiota ja herättänyt keskustelua verkossa.Yle

– Kyllä Metsähallitus on meitä kuullut, mutta onko meitä kuunneltu? Meillä on heitä kohtaan kovat vaatimukset, ettei alueella saisi hakata ollenkaan. Nyt ei olla vielä päästy siihen tilanteeseen, että he olisivat sanoneet, etteivät hakkaa. Tilanne on vielä kesken, Seppänen kertoo.

Asian käsittely jatkuu 17. tammikuuta yhteistyöryhmän kokouksessa, jossa on edustajia alueen Metsähallituksen sidosryhmistä. Lisäksi ryhmää on täydennetty koulun ja kyläyhdistyksen edustajalla sekä pyrkimyksenä on saada mukaan myös Ylä-Kainuun luonnon edustaja. Kokouksessa keskustellaan muustakin kuin Syväjärvestä.

Suoraa palautetta ei ole tulvinut

Metsähallituksen puhelimet eivät ole soineet tiuhaan, vaikka Syväjärven tilanne on saanut runsaasti huomiota ja herättänyt keskustelua verkossa.

Arto Tolonen kertoo Metsähallituksen saaneen Syväjärven osalta vain vähän yhteydenottoja. Asiaa on ruodittu kansalaisaloitteen ja adressin ohella räikeimmin vain lehtien tekstaripalstoilla. Metsähallitus on saanut aiheesta muutaman sähköpostin.

– Varsinaista palautetta on tullut aika vähän, Arto Tolonen kertoo.

Tolosen tietojen mukaan suurin osa yhteydenotoista on tullut Suomussalmelta, kun taas adressi on kerännyt nimiä ympäri Suomen. Kansalaisten puheenvuoroissa tulee esille huoli alueen virkistyskäytön jatkuvuudesta ja luontomatkailun mahdollisuuksista.

– Eikä niinkään suojelulliset perusteet, Tolonen sanoo.

Valtion maata, stáhta eana
Metsähallituksen puhelimet eivät ole soineet tiuhaan, vaikka Syväjärven tilanne on saanut runsaasti huomiota ja herättänyt keskustelua verkossa.Minna Näkkäläjärvi / Yle

Tolonen ei lue aktivismin lisääntymisen syyksi Suomi 100 -juhlavuotta tai sitä, että katseet ovat Hossan tulevan kansallispuisto-statuksen takia Suomussalmella.

– Koska tämä asia on ollut tosiaan aikaisemminkin esillä, Tolonen toteaa.

Muiden Kainuun metsien puolesta ei ole Tolosen mukaan tällä hetkellä vetämässä adresseja. Vastaavanlainen aktivismi on Kainuussa harvinaista.

– Ei ole ollut ihan äsken. Joskus 80- tai 90-luvulla on saattanut olla, Tolonen sanoo.

– Enemmän yhteydenottoja tulee yksittäisiltä kansalaisilta, ja ne kohdistuvat hyvinkin pieniin kohteisiin. Tämänlaajuinen on aika poikkeuksellista, hän jatkaa.

Hakkuutavat ovat muuttuneet

Metsähallituksen mukaan Syväjärvelle suunnitellut avohakkuut ovat 0,1–1 hehtaarin pienaukkoja. Kymmenisen hehtaaria käsitellään erikoishakkuilla eli metsään pyritään jättämään eri-ikäisiä ja -kokoisia puita.

Arto Tolonen vakuuttaa, että Metsähallitus ottaa hakkuita ja metsänhoitoa suunnitellessaan huomioon luonto- sekä virkistysarvot. Suunnitelmien tekemisessä käytetään hyödyksi erityisosaamista. Näin on tehty jo pitkään.

– Käytämme omia biologeja tai tarvittaessa asiantuntijoita silloin kun hakkuita tai muita toimenpiteitä suunnitellaan.

Enemmän yhteydenottoja tulee yksittäisiltä kansalaisilta, ja ne kohdistuvat hyvinkin pieniin kohteisiin.

Arto Tolonen

– Pyrimme ottamaan myös virkistysnäkökulman huomioon siten, että muutamme hakkuutapoja. Meidän ajatuksemme on hakata virkistysmetsissä, mutta siellä pitää hakata eri tavalla.

Tolosen mukaan hakkuita on pyritty muuttamaan hyvin voimakkaasti viimeisten 10–20 vuoden aikana. Hän muistuttaa, että Metsähallitus on tehnyt viime vuosina mittavan kulttuuriperinnön inventoinnin kaikkialla valtion mailla.

– Se on hyvin poikkeuksellista. Kainuun ja varsinkin Suomussalmen osalta tämä nyt tarkoittaa etupäässä tervanpolttoon, vanhan metsän käyttöön tai sotahistoriaan liittyvien kohteiden huomioimista.

Korjattu 11.1.2017 klo 11.30: Muutettu lausetta "Asian käsittely jatkuu 17. tammikuuta yhteistyöryhmän kokouksessa, johon on kutsuttu hakkuita vastustavia ihmisiä." Kokouksessa on myös muita kuin hakkuita vastustavia ihmisiä.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Holokausti

"Olet kuin kopio isästäsi" – 102-vuotias holokaustia paennut mies tapasi ensi kertaa veljenpoikansa

Zimbabwe

"Krokotiili" palasi kotiin maanpaosta - Syrjäytetty varapresidentti nousemassa Mugaben seuraajaksi

Metsätalous

UPM:n metsänhakkuut tyrmistyttivät rantanaapurit – hakkuista tutkintapyyntö poliisille

Jeanne d’Arc

Jeanne d'Arc oli oman aikansa megajulkkis ja oikeusmurhan uhri – nyt hänen dramaattiset kuulustelunsa on käännetty suomeksi