Nyt voit ryhtyä "salaa" eläkkeelle ja se voi kannattaa – laskimme, miten se vaikuttaisi lompakkoosi

Kenenkään ei tarvitse tietää, että nostat jo eläkettä – ei edes työnantajan. Voit käydä täyttä päivää töissä ja nostaa siinä sivussa ylimääräistä rahaa eläkkeenä. Sillä on hintansa, mutta myös palkintonsa.

eläkkeelle siirtyminen
Vanhuksia nauramassa
AOP

Missä iässä ajattelit kuolla? Se on ydinkysymys uudessa eläkkeiden maksutavassa. Karkeistaen yksilön oma päätös ratkaisee, milloin eläkettä saa ja paljonko sitä maksetaan.

Suomen eläkejärjestelmä koki ison remontin (siirryt toiseen palveluun) vuoden alusta alkaen. Uusi varhennettu eläke mahdollistaa eläkkeen nostamisen jo ennen varsinaista eläkeikää, aikaisintaan 61-vuotiaana – samalla kun painaa kokoaikatöissä.

Eläkettään voi ottaa ulos "ennakkona" jopa 50 prosenttia oman palkan päälle. Toinen vaihtoehto on ottaa "ennakkoeläkettä" 25 prosenttia. Kolmas vaihtoehto on toki säästää ansaitsemansa eläkkeet sinne saakka, kun todella jättäytyy töistä.

Virkanimeltään tämä ennakkona nostettu eläke on osittainen varhennettu vanhuuseläke.

Siinä on haittansa ja hyötynsä.

Hyvää on se, että eläkemuoto mahdollistaa joidenkin satojen eurojen "ylimääräiset" tulot palkan päälle viimeisinä työvuosina. Eläkesataset voi panna poikimaan vaikka sijoituksiin.

Huono puoli on se, että eläkkeen ennenaikainen nostaminen pienentää eläkettä koko loppuelämältä.

Uusi varhennettu eläke vaikuttaa ensimmäisten viikkojen kokemuksen perusteella edeltäjäänsä eli osa-aikaeläkettä suositummalta, kerrotaan Etera-työeläkeyhtiöstä. Hakemuksia on tullut ensimmäisinä viikkoina päivittäin, kertoo palvelupäällikkö Outi Pekkarinen.

– Tämä on tietyllä tavalla joustavampi, kun ei ole sidoksissa siihen, miten työsuhde jatkuu vai jatkuuko ollenkaan. Osa-aikaeläkkeessä oli tarkat rajat työajan ja ansioiden suhteen, sanoo Pekkarinen.

– Osa kertoo suunnittelevansa töissä jatkamista, Pekkarinen kertoo hakijoista ja täsmentää, ettei tätä tietoa tarvitse paljastaa työeläkeyhtiölleen.

Näin se toimii

Yksinkertainen kaaviokuva eläkkeen varhennusvähennyksestä ja lykkäyskorotuksesta.
Uusi eläkejärjestelmä. Saat ulos eläkemassejasi varhennusvähennyksellä (punaisella) ja/tai lykkäyskorotuksella (vihreällä).Yle Uutisgrafiikka

Ajatellaan vaikka kuvitteellista 45-vuotiasta Paulia. Hänen odotetaan elävän melkein yhdeksänkymppiseksi. Ikäluokkansa elinajanodotteen takia Pauli voi jäädä eläkkeelle aikaisintaan 65-vuotiaana, mutta varhennettua eläkettä hän saisi jo 62-vuotiaana. Oman ikäluokkasi eläkeiän tarkistat kätevästi laskurilla.

Pauli miettii, että massi voisi motivoida viimeisinä työvuosina. Hän päättää ryhtyä nostamaan eläkettä ennakkoon heti 62-vuotiaana. Silloin häntä koskee varhennusvähennys. Se on 0,4 prosenttia – jokaiselta kuukaudelta – ennen työntekijän saavuttamaa alinta eläkeikää.

Se tarkoittaa siis varhennusvähennystä kolmelta vuodelta eli 36 kuukaudelta. 0,4 prosenttia kerrottuna 36 kuukaudella tekee 14,4 prosenttia.

62-vuotiaana Paulille on karttunut tehtaan leivissä 1 300 euroa kuukausieläkettä. Pauli haluaa tililleen niin paljon ennakkoa kuin vain liikenee eli 50 prosenttia, mikä olisi kuukausittain 650 euroa. Summasta vähennetään kuitenkin varhennuksen verran eli 14,4 prosenttia, eli tilille tulee 556,40 euroa ennen veroja. Sen hän saa siis palkan päälle.

Kun Pauli sitten jää toden teolla tehtaalta eläkepäiville 65-vuotiaana, hänelle aletaan maksaa myös toista eläkkeensä 650 euron puolikasta. Sen hän saa täysimääräisenä. Lopullinen eläke on siis 556,40+650 eli 1 206,40 euroa.

(Laskelma tehdään yksinkertaisuudessaan näin, mutta Paulin tapauksessa vielä elinaikakerroin ja kolmelta tulevalta työvuodelta karttuva eläke muuttavat loppusummaa joillakin kymmenillä euroilla.)

eläkeläinen laskee rahoja.
Ismo Pekkarinen / AOP

Näinkin voit toimia

Toisin tekee fiktiivinen Pipsa. Pipsa ajattelee, että kärsivällisyys palkitaan. Hän on syntynyt 1968 ja voi jäädä Paulin tapaan eläkkeelle aikaisintaan 65-vuotiaana. Pipsa päättää jaksaa töissä 67-vuotiaaksi. Hän saa lykkäyskorotusta 0,4 prosenttia joka kuukaudelta eli kahdessa vuodessa 24 kuukaudelta. Se vastaa 9,6 prosenttia eläkkeestä.

65-vuotiaana Pipsalle on karttunut toimistohommista kuukausieläkettä 1 100 euroa. Niinpä hänelle rapsahtaa 67-vuotiaana eläkkeelle viimein jäätyään (1 100 x 9,6 prosenttia korotusta =) 1 205,60 euroa tilille joka kuukausi.

Finanssihai: Panisin sijoituksiin

Uudistuksen lähtöajatus oli, että ihminen ei voita eikä häviä valitsemalla varhennetun eläkkeen – elät arviolta juuri niin pitkään, että myöhempi pienennetty eläke kompensoi ennakkoon nostetun eläkerahan. Kaikki eivät elä kuitenkaan sen verran kuin päättäjät ovat laskeneet, huomauttaa Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi.

– Periaatteessa työnteko on aina kannattavampaa, sillä palkka on aina isompi kuin eläke. Mutta toiset elävät vain seitsemänkymppisiksi, kun toiset voivat elää satavuotiaiksi.

Jotta suomalaisille riittää eläkkeitä maksettavaksi, eläkeyhtiöt panevat eläkevarojaan poikimaan sijoituksilla. Pieni ihminen ei voi vaikuttaa, mihin eläkeyhtiö hänen tulevaa elantoaan riskipelaa. Hietaniemen mukaan yksi motiivi nostaa varhennettua eläkettä kokoaikatyön sivussa voi liittyä tähän.

Kela ei tule siinä vastaan, jos on ottanut varhennettua ja eläke on sen takia pieni.

Marjukka Hietaniemi

– Jos haluaa itse päättää, mitä eläkevaroillaan tekee, niin voi vaikka laittaa ne kasvamaan korkoa. Rahan voi sijoittaa omalla tavallaan eläkeaikaa varten.

Pienituloiselle tällainen ratkaisu on uhkarohkea.

– Jos on hyvin pieni eläke, sitä tuskin kannattaa varhentamalla pienentää. Kela ei tule siinä vastaan, jos on ottanut varhennettua ja eläke on sen takia pieni.

Mutta jos kantti kestää, finanssihai suosittelee nostamaan varhennettua eläkettä – ja pysymään töissä "yliajalle". Osakeliiton toimitusjohtaja Antti Lahtinen teki Ylelle eri laskelmia.

Varhennetun eläkkeen sijoittaneen taloudellinen asema on parempi verrattuna henkilöön joka vain lykkää eläkkeensä.

Antti Lahtinen

– Johtopäätös on, että jos ottaa varhennetun eläkkeen ja sijoittaa sen esimerkiksi osakemarkkinoiden odotetulla tuotolla, niin tällöin lopputulos on lähes kaikissa vaihtoehdoissa parempi kuin ilman varhennettua eläkettä.

Lahtisen mukaan rahakkaimmaksi osoittautuu varhennetun eläkkeen nosto heti 61-vuotiaana ja eläkkeelle lähtö vasta 67-vuotiaana. Näin saa sekä eläkettä ennakkoon että lykkäyskorotusta.

Hyvä muistaa, että verottaja puraisee

– Jos henkilö lykkää koko eläkkeen 67-vuotiaaksi eikä ota yhtään varhennettua eläkettä, hänen eläkkeensä on suurempi. Vaikka tämän suuremman eläkkeen ottaa huomioon, on varhennetun eläkkeen sijoittaneen ja loppuosan lykänneen taloudellinen asema on 80-vuotiaana 50 000 euroa parempi verrattuna henkilöön, joka vain lykkää eläkkeensä, Lahtinen laskee.

Hän laski erotuksen työntekijälle, jonka täysi eläke olisi 2 000 euroa, sekä viiden prosentin sijoitustuotolle, mikä vastaa keskimääräistä nettotuottoa osakemarkkinoilla.

– Jos ottaa vain varhennetun eläkkeen ilman loppuosan lykkäystä, niin on silloinkin 14 000 euroa voitolla verrattuna lykkääjään.

Myös Lahtinen painottaa Eläketurvakeskuksen Hietaniemen tavoin, että erilaiset tulotasot ja veroprosentit voivat muuttaa lopputulosta merkittävästikin.

– On hyvä muistaa, että jos työuraansa jatkaa täydellä painolla varhennetun eläkkeen ohella, niin verotus nostaa varhennetun eläkkeen veroprosentin merkittävästi suuremmaksi kuin jos koko eläkkeen ottaisi sitten vasta ajallaan.

Juttua korjattu 26.1.: Pipsan esimerkissä eläkettä voisi kartuttaa työeläkettä 70-vuotiaaksi. Alun perin esimerkissä kerrottiin virheellisesti, että 67 vuotta olisi yläikäraja.