Koe uusi yle.fi

Vanhankaupunginkosken pato jää toistaiseksi pystyyn Helsingissä – itäistä kalatietä kunnostetaan

Vihreiden Hannu Oskalan mukaan padon purkamiselle ei ollut oikeudellisia tai poliittisia edellytyksiä. Luonnonsuojeluliitto on päätökseen tyytymätön.

luonto
Helsingin Vanhankaupunginkoski
Petteri Juuti / Yle

Helsingin kaupunginhallitus päätti maanantaisessa kokouksessaan edistää Vanhankaupunginkosken itähaaran kalatien kunnostamista. Sen sijaan padon osittaisestakaan purkamisesta ei keskusteltu.

Päätös perustui kaupunginhallituksen saamaan kahteen selvitykseen, joista toinen käsitteli padon purkamisen oikeudellisia edellytyksiä ja toinen vaihtoehtoisia toimenpiteitä.

– Teksti oli aika selkeää. Itse en ainakaan kyennyt näkemään polkua, jossa pato olisi ilman todella pitkällistä oikeusprosessia purettu, ja silloinkin se olisi ollut epävarmaa, vihreiden kaupunginvaltuutettu Hannu Oskala sanoo.

Kaupunginhallitus asettui äänin 10-4 tukemaan Oskalan ja Silvia Modigin (vas.) ehdotusta, jossa kalojen nousuedellytyksiä itähaarassa parannetaan. Vain kokoomus harasi vastaan.

– Teimme ehdotuksen, jonka ajattelimme, että saamme läpi, Oskala summaa.

Padon purkamisesta on keskusteltu vilkkaasti jo vuosien ajan, sitä on ajettu muun muassa valtuustoaloitteella ja kaupunkiaktiivien toimesta.

Luonnonsuojeluliitto: "Päätös jäi puolitiehen"

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on kaupunginhallituksen päätökseen tyytymätön. Liiton asiantuntijan Tapani Veistolan mukaan päätöksenteko jäi nyt puolitiehen.

– Pääasia on länsiväylän tukkiva voimalaitospato, jolle ei nyt tehdä mitään. Toivomme, että kaupunginvaltuusto vielä palaisi asiaan.

Veistolan mukaan voimalaitospadon osittainen purkaminen voisi olla täysin realistista viimeistään siinä vaiheessa, kun padon kunnostaminen on edessä joidenkin vuosien kuluttua. Erot kustannuksissa eivät todennäköisesti ole suuren suuret.

Oskala on samaa mieltä, mutta korostaa että asia ei ole nykyisen, eikä välttämättä vielä seuraavankaan valtuuston aikana päätöksenteossa.

Hänen mukaansa itäisen kalatien kunnostamisen lisäksi voimalaitoksen toimintaa aiotaan säännellä niin, ettei sitä käytetä ankeriaan nousuaikoina. Näin ankeriaat eivät silpoudu laitoksen turbiineihin.

– Kun padon korjaamisesta jossain vaiheessa ollaan päättämässä, nähdään myös ne vaikutukset, jotka näillä nyt alustavasti päätetyillä toimenpiteillä on ollut kalakantoihin, Oskala sanoo.

Padon purkamisesta hyötyä muillekin kuin kaloille?

Veistolan mukaan Vanhankaupunginkosken tulevaisuudesta pitäisi järjestää työpajoja, joissa seudun kulttuurihistoriallisia arvoja puolustavat asiantuntijat ja luonnonsuojeluasiantuntijat istuisivat samassa pöydässä.

– Nyt siitä on vain tällaista lausunnonantoa ollut, joka ei ole niin vuorovaikutteista. Porukat ovat olleet poteroissaan, eivätkä ole oikein tunteneet toistensa ajattelua, Veistola pahoittelee.

Hänen mukaansa asiassa voitaisiin käyttää "moderneja ympäristösovittelun keinoja".

Oskalan mielestä päätöksenteko kaupunginhallituksessa oli tällä kertaa kuitenkin vakaalla pohjalla kattavien selvitysten ansiosta.

– Verrattuna viime kertaan, kun asiasta keskusteltiin, niin selvästikin asiaan suhtauduttiin ihan eri vakavuudella.

– Toki edelleen puuttui selvitys, jossa olisi tarkasteltu padon purkamisen myönteisiä vaikutuksia. Jos veden pinta muuttuu muuallakin, olen ymmärtänyt, että se saattaisi helpottaa esimerkiksi tulvien torjuntaa.

Valmistelussa vierähtää helposti vuosikin

Vaikka Vanhankaupunginkosken kunnostamisesta vaihtoehdoista on jo alustava selvitys, vierähtänee vielä vuosikin ennen kuin asia on uudelleen kaupunginhallituksen pöydällä, arvioi kaupunginsihteeri Hannu Hyttinen. Hän toimii kaupunkisuunnittelusta ja kiinteistötoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan Anni Sinnemäen alaisuudessa.

– Tämä ei ole aivan jokapäiväistä toimintaa. Teemme lisäselvityksiä, kuulemme lisää asiantuntijoita ja teemme sen pohjalta uuden esityksen kaupunginhallitukselle, Hyttinen sanoo.

Valtuustoon asia ei välttämättä enää etene, vaan päätökset toimenpiteistä voidaan tehdä lautakunnissa.

– En tällä hetkellä näe, että tämä edellyttäisi valtuustokäsittelyä, Hyttinen arvioi.

Alustavan selvityksen mukaan itäisen kalatien ja voimalaitoksen kunnostaminen sekä laitoksen toiminnan säätely maksaisi vajaat 700 000 euroa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Digitaalinen terveydenhoito

Terveysteknologia on vientihitti – Suomalaisfirmoilla kotikutoinen ongelma

Libanon

Saad al-Hariri palasi takaisin Libanoniin – Ero pääministerin tehtävästä on edelleen auki

Uber

Uber peitteli 57 miljoonan kuljettajan ja asiakkaan tietojen hakkerointia

Abitreenit

Sensoria ei säväytetä pelkillä faktaluetteloilla – näin kirjoitat paremmin historian yo-kokeessa