Koe uusi yle.fi

Laaja brittitutkimus paljastaa: Liikkua ei tarvitsekaan monta kertaa viikossa – kuntoilu viikonloppuna riittää

Tärkeintä on, että liikkuu yhteensä 2,5 tuntia. UKK-instituutin asiantuntija ei tyrmää väitettä, mutta hän korostaisi mieluummin sitä, että riittävän liikuntamäärän voi saavuttaa jo pienelläkin päivittäisellä rasituksella.

liikuntaharrastus
Lenkkeilyä.
Derrick Frilund / Yle

Tuore tutkimus tarjoaa helpotusta ihmisille, jotka haluaisivat liikkua tarpeeksi, mutta eivät työpäivän jälkeen millään jaksaisi tai ehtisi.

Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan pelkällä viikonloppuliikunnalla saavutetaan liki samat terveyshyödyt kuin liikkumalla pitkin viikkoa, kunhan liikuntaan käytetty kokonaisaika on sama.

JAMA Internal Medicine -lehdessä (siirryt toiseen palveluun) julkaistussa tutkimuksessa ennenaikaisen kuoleman riski oli 1–2 päivänä viikossa liikkuvilla 30 prosenttia pienempi kuin liikuntaa harrastamattomilla, kunhan he harrastivat viikottain 2,5 tuntia kohtuullisen rasittavaa tai 75 minuuttia rasittavaa liikuntaa.

Useamman kerran viikossa, mutta saman viikottaisen määrän liikkuvilla ennenaikaisen kuoleman riski pieneni 35 prosenttia.

Mutta mitä mieltä tutkimuksesta on UKK-instituutin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Jaana Suni?

– Ihan hieno juttu, jos tosiaan pystyy siihen 150 minuuttiin.

– Tähän voi ihan peruslähtökohtana luottaa, mutta en tiedä, paljonko Suomesta löytyisi ihmisiä, jotka liikkuvat näin paljon. Jos saavutetaan nämä minuuttimäärät, sillä ei näytä olevan väliä, onko liikkunut yhden vai kolme kertaa viikossa.

Näin Suni kommentoi tutkimusta:

Myös kunto ja istumismäärä pitäisi tietää

– Meidän pitäisi samanaikaisesti tietää, miten paljon tutkimusryhmän ihmiset istuvat, koska se on tutkimuksissa listattuihin sairauksiin itsenäinen riskitekijä.

Ihmiset luokitellaan tutkimuksissa yleensä sen mukaan onko riski liiasta istumisesta, huonosta kunnosta ja liian vähästä liikkumisesta. Voittajia ovat ne, joilla kaikki riskit ovat pieniä. Hyvä kunto antaa lisäsuojaa, jopa tupakoinnin, lihavuuden ja istumisen haittavaikutuksia vastaan.

– Lisäksi tutkimus perustuu kyselyihin. Ihan erilaisia tuloksia saadaan, kun ihmisiä mitataan tai heiltä kysytään, eli ihmiset yliarvioivat kyselytutkimuksissa liikuntaansa.

Nainen treenaa kuntosalilla.
Tommi Parkkinen / Yle

Kun olemme tutkimuksessa samanaikaisesti mitanneet ja kysyneet liikuntamääriä, tulokset olivat erilaisia. Mittauksen mukaan suomalaisista täytti kestävyysliikuntasuosituksen 27 prosenttia, mutta kyselyn mukaan 42 prosenttia.

– Britanniassa tehty tutkimus on varmaan niin hyvä kuin kyselytutkimus voi olla. Tuntuvat kuitenkin isoilta nämä määrät ihmisiä, jotka liikkuvat 150 minuuttia kohtuukuormitteista tai 75 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikossa.

Neljäsosa suomalaisista ei viikon aikana liiku yhtään 10 minuutin pätkää kohtuukuormitteista tai rasittavaa liikuntaa. Ehkä prosentin verran suomalaisesta aikuisväestöstä liikkuu koskaan rasittavasti.

"Liiku usein edes vähän"

– Suomessa lähtökohta on käänteinen kuin brittitutkimuksessa: Vähempi riittää, kunhan toistat sen riittävän usein. Eli että työmatkaliikuntaa edes se kymmenen minuuttia tai muuta vastaavaa. Se on se, millä me yritämme saada kiireiset ihmiset liikkeelle.

Suomalaisessa suosituksessa (siirryt toiseen palveluun) sanotaan, että jo kymmenen minuuttia liikuntaa kerralla riittää. Jos liikut joka päivä ja yhteensä 70 minuuttia viikossa, se on aika erilainen annos kuin 70 minuuttia kerralla.

– Ideologia lähti aikoinan osittain diabeteksen torjunnasta. Samalla tavalla kuin siinä pitää saada insuliinia tietyin välein, liikunta on nimenomaan aineenvaihduntasairauksiin täsmälääke. On näytetty, että yhden vähintään 10 minuutin liikunta-annoksen hyvät vaikutukset lakkaavat 48 tunnissa.

– Olemme nähneet mittauksissa, että jos keräät saman vaadittavan ajan lyhemmistäkin kuin 10 minuutin pätkistä, se on ihan yhtä tehokasta.

Mikä on viesti väestölle?, kysyy Suni

– Kun tiedämme, että neljännes suomalaisista ei liiku edes yhtä kertaa viikossa kymmentä minuuttia, en viitsisi lähteä tarjoamaan niille tätä, että vedä 150 minuuttia päivässä. Mitä sanomme suurimmalle osalle ihmisiä?

Me koitamme satsata niihin, jotka eivät liiku lainkaan, koska liian vähäinen liikunta on neljänneksi suurin kuolleisuuden aiheuttaja maailmassa tällä hetkellä.

Vanhukset kuntoilevat.
Senioreiden liikuntakortteja saa nyt jo 65 vuoden iässä.Kalevi Pitkäkangas / Yle

– Varsinkin iäkkäämmillä ihmisillä ja jos ei ole kovin hyvä lihaskunto, mieluummin sirottelisin liikuntaa useammalle päivälle.

150 minuutin ihmisillä pitää miettiä, ovatko lajit ja rasitus oikeita, ettei tule vammoja. Huonolla annostelulla voi tulla vammoja, ja sitten nämä ihmiset eivät liiku ikinä.

"Tästä näkee, ettei liikunta niin vaikeaa ole"

Suni allekirjoittaa tutkimusryhmään kuuluvan Gary O'Donovanin toteamuksen, (siirryt toiseen palveluun) ettei kukaan tiedä, mikä on paras tapa täyttää viikottainen liikuntasuositus.

– Voin ihan allekirjoittaa, että tutkimuksen minuuttimäärällä ja tuolla tavalla toteutuu, mutta siihen voi päästä myös liikkumalla kerralla vähemmän, mutta useammin.

– Tässä näkee, ettei tämä liikunta ole niin vaikeaa. Nämä systeemit toimii kaikki hyvin, mitä tässä on tutkittu. Sellainen hifistely, että mitä minun nyt pitää tehdä on turhaa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Hyvinvointi

Jäivätkö unet vähiin? Unihoitaja vinkkaa: Kokeile pysäytyssanaa, älä katso kelloa

Meteorit

Leiskuvan tulipallon putoamispaikka selvisi – palat putosivat mallinnuksen mukaan erämaahan

Tieliikenneonnettomuudet

Kuorma-auto törmäsi polkupyöräilijään Akaassa – Nuori poika sai surmansa

Ruokakulttuuri

"Keittiö ei voi jokaista tuulta seurata" – Suomalaisten maku muuttuu verkkaisesti