yle.fi-etusivu

Uhanalaista meritaimenta halutaan pyytää pohjoisessa – "Emme pysty mahdottomuuksiin"

Meritaimen rauhoitettiin kaikelta pyynniltä Tornionjoen edustan merialueella ja jokialueella vuonna 2013. Jokivartiset toivovat toimia myös laajemmalla merialueella.

uhanalaiset lajit
Meritaimen
Kati Siponmaa / Yle

Tornionjokivartiset vaativat meritaimenta koskevan rauhoituksen purkamista. Heidän mukaansa kalastuskiellosta pitäisi luopua tai asettaa se koskemaan koko vaellusketjua mereltä jokeen saakka.

– Emme vastusta missään nimessä rauhoituksia, mutta niiden täytyy olla vaikutukseltaan sellaisia, jotka toimivat eikä lume-rauhoituksia, suomii Tornionjoen kalastusalueen puheenjohtaja Pekka Pelttari.

Luonnonvarakeskuksessa jokivartisten antama kritiikki saa ymmärrystä, mutta paikallisia kehotetaan malttiin.

Nähtävissä on pieniä merkkejä piristymisestä.

Ville Vähä

Meritaimen rauhoitettiin kaikelta pyynniltä Tornionjoen edustan merialueella ja jokialueella muutama vuosi sitten, vuonna 2013.

Rauhoituksen vaikutukset näkyvät hitaasti

Luonnonvarakeskuksen mukaan tässä vaiheessa rauhoituksen vaikutuksesta ei pysty tekemään pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta suunta on oikea.

– Näyttää siltä, että meritaimenkanta ei ole mennyt ainakaan huonompaan suuntaan vaan nähtävissä on pieniä merkkejä piristymisestä, toteaa asiantuntija Ville Vähä Luonnonvarakeskuksesta.

Vaikutukset näkyvät hitaasti, mikä johtuu meritaimenen luonnonkierrosta. Kala on kotijoessa vähintään neljä vuotta, ennen kuin se lähtee merivaellukselle ja viipyy sielläkin useamman vuoden ajan.

Hienoisesta kannan elpymisestä kertovat myös kalastajilta saadut tiedot. Viime kesänä kalastajat ilmoittivat vapauttaneensa Tornion-Muonionjoella 3900 taimenta, kun vuotta aiemmin määrä oli 3600.

Vuonna 2013 vapautettujen kalojen määrä oli 3100.

Viime vuonna voimaan tullut kalastuslaki toi mukanaan tärkeitä taimenta meressä suojelevia määräyksiä. Vähä pitää tärkeimpänä niistä taimenen täysrauhoituista kaikilla merialueilla vuodesta 2019 saakka. Jo nyt taimen on rauhoitettu Suomenlahdella.

Suurin osa meritaimenista saadaan sivusaaliina merellä

Jokivarressa uskotaan, että meritaimenta ei saada elpymään ilman merialueen tukea. Kalastusalueen puheenjohtaja Pekka Pelttari muistuttaa, miten tapahtui luonnonlohen kanssa.

– Lohikanta saatiin elpymään vasta, kun merialueelle asetettiin ajalliset rauhoitukset, sanoo Pelttari. Hänen mukaansa jokialue kantaa yksin vastuun meritaimenkannan säilyttämisestä.

– Me pystymme monenlaisiin toimiin rauhoituksissa, mutta emme mahdottomuuksiin.

Luonnonvarakeskuksen mukaan merialueelle ei ole järkevä asettaa täysrauhoitusta, koska suurin osa meritaimenista saadaan merellä sivusaaliina. Yksi keino voisi olla jonkinlainen yhdistelmä ajallisesta ja alueellisesta rauhoittamisesta Ruotsin tapaan.

– Ruotsissa verkkopyynti on kielletty matalissa vesissä tiettyinä aikoina keväällä ja syksyllä. Tämä saattaisi olla toimivin ratkaisu myös Suomessa, luonnehtii asiantuntija Ville vähä.

Hänen mukaansa Ruotsissa meritaimenkanta on saatu elpymään näillä toimilla. Parhaillaan työn alla on myös Suomen meritaimenkantojen hoitosuunnitelmat.

– Kun puhutaan uhanalaisesta lajista, niin hoitosuunnitelmissa keskeisessä roolissa ovat luonnollisesti pyyntirajoitukset ja rauhoitukset, sanoo Vähä.

Jokivartisten ehdotukseen otetaan kantaa ensi kesää koskevissa rajajokisopimusneuvotteluissa, jotka alkavat tammikuussa. Neuvotteluissa Suomi ja Ruotsi sopivat, miten maiden yhteisellä rajajoella kalastetaan ensi kesänä.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Hyvinvointi

Jäivätkö unet vähiin? Unihoitaja vinkkaa: Kokeile pysäytyssanaa, älä katso kelloa

Meteorit

Leiskuvan tulipallon putoamispaikka selvisi – palat putosivat mallinnuksen mukaan erämaahan

Tieliikenneonnettomuudet

Kuorma-auto törmäsi polkupyöräilijään Akaassa – Nuori poika sai surmansa

Ruokakulttuuri

"Keittiö ei voi jokaista tuulta seurata" – Suomalaisten maku muuttuu verkkaisesti