Koe uusi yle.fi

Umpilisäke osoittautui yhä hyödyllisemmäksi

Satojen nisäkäslajien evoluution perusteella umpilisäke on kehittynyt tarkoituksella suojelemaan suoliston bakteerikantaa.

umpilisäke
Mustavalkoinen röntgenkuva ihmisen vatsasta.
Kerroskuvaus näyttää matomaisen umpilisäkkeen umpisuolen päässä.James Heilman / CC By-SA 4.0

Pitkään hyödyttömäksi tai suorastaan harmilliseksi jäänteeksi arveltu umpilisäke onkin ihmiselle sangen hyödyllinen pussukka, joka on kehittynyt tarkoituksella, arvioi tuore kansainvälinen tutkimus. Pussin sisällöstä on tietoa jo aiemmista tutkimuksista: siellä on hyödyllisiä suolistobakteereja.

Umpilisäkkeen tarkoituksellisen kehittymisen jäljille päästiin tutkimalla 533 nisäkäslajin evoluutiota. Osalla lajeista on umpilisäke, osalta se puuttuu. Elin ei ole kaikilla yhteistä alkuperää, vaan kehityslinjoja on yli 30.

Lisäksi osoittautui, että laji, jonka vatsaan umpilisäke on kerran ilmestynyt, on ani harvoin luopunut siitä. On hyvin epätodennäköistä, että näin olisi käynyt, jos elin olisi hyödytön – etenkin, kun se tulehtuessaan on suorastaan hengenvaarallinen.

Umpisuolen muodosta teorialle lisäpontta

Tutkijaryhmä päätteli, ettei umpilisäke ole kehittynyt omia aikojaan umpisuolen päähän, vaan ne kuuluvat yhteen. Umpisuoli on osa paksusuolta sen ja ohutsuolen liitoskohdassa.

Umpisuolen ja -lisäkkeen yhteiseen kehitykseen viittaa myös se, että suipon tai kierteisen umpisuolen päässä on useammin umpilisäke kuin pyöreän tai lieriömäisen, Comptes Rendus Palevol (siirryt toiseen palveluun) -tiedelehdessä julkaistu tutkimus kertoo.

Hyödylliset mikrobit hyvässä tallessa?

Ravinnosta, ilmastosta tai sosiaalisista syistä ei löytynyt selitystä sille, miksi joillakin nisäkkäillä on umpilisäke ja joillakin ei.

Sen sijaan osoittautui, että umpilisäkkeellisillä lajeilla on umpisuolessaan keskimääräistä enemmän imukudosta kuin muilla lajeilla. Imukudoksen tehtävänä on pysäyttää elimiin pyrkivät haitalliset mikrobit.

Se saattaa tarkoittaa, että umpilisäkkeellä on olennaista merkitystä immuunijärjestelmälle, yhdysvaltalaisen Midwesternin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) tutkija Heather Smith kollegoineen päätteli.

Imukudos myös edistää joidenkin hyödyllisten suolistobakteerien kasvua. Umpilisäke voi olla näille mikrobeille suoranainen turvavarasto: sinne piilottelemaan jää mikrobeja, vaikka tulehdus tai antibioottikuuri tuhoaisi ne muualta suolistosta.

Umpilisäkkeettömillä enemmän ripulia

Umpilisäkkeessä piilevistä hyödyllisistä mikrobeista on tehty aiempia tutkimuksia muun muassa Indianan yliopistossa (siirryt toiseen palveluun) ja Duken yliopistossa (siirryt toiseen palveluun). Näyttöä on saatu muun muassa toistuvilla antibioottikuureilla lääkittyjen sairaalapotilaiden tutkimuksista.

C. difficile -bakteerin aiheuttamaa ankaraa ripulia havaittiin selvästi useammin potilailla, joilta oli leikattu umpilisäke. Bakteeri pääsee riehaantumaan, kun antibiootit ovat tuhonneet sitä vastaan kamppailevat hyödylliset mikrobit potilaan suolistosta.

Tutkijat päättelivät, että umpilisäkkeen puute tarkoittaa myös mikrobien varmuusvaraston puuttumista.