Nuohoojakunta pienenee uutta lakia odotellessa

Koulutus on lähes jäissä, ja joka kymmenes nuohooja on poissa töistä putoamisten takia

nuohous
Nuohooja Niko Suni
Niko Suni tietää, että nuohoojan työssä ei saa huimata korkealla. Lassi Lähteenmäki / Yle

Teijon, Perniön ja Halikon alueella Salossa piippuja rassaava nuohousyrittäjä Jari Takanen on kiireinen mies.

– Pitäisi saada yksi nuohooja vielä rinkiin mukaan, mutta halukkaita ei tunnu löytyvän, Takanen sanoo.

Nuohoojapulan taustalla on nuohouslaki, joka on uudistumassa ehkä jo vuoden 2018 alussa. Kun lakimuutos astuu voimaan, nuohous muuttuu vapaaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnittain nimetyt nuohoojat eivät enää saa yksinoikeudella nuohota alueellaan. Alueella saa silloin nuohota kuka tahansa nuohouksen ammattilainen.

Nuohoojia koulutetaan nykyisin pelkästään oppisopimuksen kautta, eli uudet tulijat ovat mestareiden opissa. Nyt homma on lähes jäissä.

– Nuohoojamestarit ja piirinuohoojat eivät halua nyt oppilaita ottaa, sillä työn ohessa valmistuva oppilas on valmistuessaan kilpailija, Nuohousalan keskusliiton koulutustoiminnassa mukana ollut Jari Takanen selventää.

Nykyinen piirinuohousjärjestelmä romuttuu lakimuutoksen myötä ja koko kenttä on vapaata aluetta kaikille alan ammattilaisille.

– On mahdollista että firmat kasvavat. On myös mahdollista, että isot siivous- ja kiinteistöalan firmat ottavat tämän alan siipiensä suojiin, pohtii Takanen.

Ketterää väkeä, mutta askel pettää usein

Niko Suni lähti Jari Takasen firmaan oppisopimusoppilaaksi, kun takana oli useita työttömyysvuosia. Nyt hän kiipeilee reippaasti katolle ja antaa tuhkalle kyytiä hormeissa ja tulisijoissa.

– Saa itse päättää työajat, ja kun siististi koittaa touhuta, niin asiakkatkin tykkää, tiivistää Suni.

Nuori nuohooja aikoo jatkaa niin kauan, kuin terveyttä piisaa.

– Tässä työssä ei saa antaa huimata korkealla, ja hyvässä kunnossa täytyy olla, jotta vetreys säilyy, hän jatkaa.

Niko Suni ei ole vielä ehtinyt kuuden työvuoden aikana tipahtaa katolta, mutta tilasto vähän hirvittää.

– Kyllähän se on tilastollinen fakta, että joka kymmenes nuohooja on sairauslomalla putoamisen takia.

– Ja vakuutusmaksut on yrittäjällä sen mukaiset, kuittaa Jari Takanen.

Nuohoojat toivovat, että kiinteistönomistajat pitävät huolta siitä, että tikkaat kestävät ja kulku on turvattu katolla.

Koivu on paras ja huonoin polttopuu

Kipakat pakkaspäivät ovat takana ja kansa kippasi koivua takkoihin ja uuneihin. Jokunen nokipalokin nousi otsikoihin. Jari Takasella on hyviä ohjeita siitä, miten hormin saa pysymään puhtaana ja nokipalot kurissa.

– Kituttamalla ei saa polttaa, eikä märkää puuta saa polttaa, Takanen sanoo.

Koivun ongelmana on kuori, joka muuttuu hormissa tervaksi. Koivu pitää polttaa kovalla lämmöllä, esimerkiksi hiilloksen päällä, muuten terva tarttuu hormeihin. Kuoritussa koivussa ei tätä ongelmaa ole.