1. yle.fi
  2. Uutiset

"Kaikki laitteet pitää saada verkkoon" – tietoturva muistetaan lähinnä tietokoneiden kohdalla

Verkkoon kytkettäviä laitteita on koko ajan enemmän. Niiden suojaaminen esimerkiksi viruksia ja haittaohjelmia vastaan unohtuu helposti.

tietoturva
Nainen katsoo puhelintaan metrossa
Älypuhelimesta on tullut arkinen tietokoneemme.Ismo Pekkarinen / AOP

KajaaniTietokoneet, tabletit ja älypuhelimet ovat vain jäävuoren huippu. Internetiin voidaan nykyisin liittää kaikenlaisia laitteita kodinkoneista lähtien. Tämä sisältää aina riskejä, sanoo Kainuussa ja Savossa tietoliikennepalveluja tarjoavan Kaisanet Oy:n tietoturvapäällikkö Kimmo Kauppinen.

– Tämän päivän trendi on, että kaikki laitteet pitää saada verkkoon. Verkkoon voidaan liittää jääkaappeja, mikroaaltouuneja ja ihan mitä tahansa. Hyvä kysymys on, mitä ne siellä tekevät ja miten niitä hyödynnetään.

Kauppisen mukaan verkkoon liitettävien laitteiden suurin ongelma on tietoturva ja siihen liittyvät salasanakäytänteet.

– Jos salasanat eivät ole vahvoja tai niitä ei vaihdeta, laitteita voidaan käyttää esimerkiksi erilaisissa hyökkäyksissä apuvälineinä.

Siihen kannattaa kiinnittää huomiota, että laitteet sijoittaa kotiverkkoon niin, että ne eivät ole koko ajan kaikille internetin käyttäjille näkyvissä.

Aleksi Tarhonen

Kauppisen mukaan tietoturvaa tarvitaan kaikissa internetiin liitettävissä laitteissa.

– Varmasti lähtökohtana on, että tietokoneet pitää ensisijaisesti suojata eli siellä on virustorjunta ja palomuuriasiat kunnossa. Matkapuhelin on toinen.

Sen sijaan kodinkoneiden tietoturva on haastavampaa, Kauppinen toteaa.

– Oikeastaan ainoa konsti, mitä kuluttaja voi tehdä on, että laitetta ostettaessa selvittää myyjältä, voiko salasanan muuttaa. Jos voi, niin muuttaa oletussalasanan välittömästi. Sillä estää jo paljon erilaisia tietoturvaongelmia.

Näkyykö laitteesi muille käyttäjille?

Viestintäviraston tietoturva-asiantuntija Aleksi Tarhonen on samaa mieltä. Kaikki internetiin liitettävät laitteet tulisi jollakin tavalla suojata. Hyvä asia olisi, jos tietoturva olisi laitteessa jo sisään rakennettuna.

– Suojauskeinot voivat olla myös rajoittamistoimia eli jos liität kodinlaitteita kotiverkkoon vaikka normaalin langattoman verkon yli, niin silloin siinä välissä yleensä on modeemi, joka voi toimia jonkinasteisena suojatekijänä raa'an internetin edessä.

– Siihen kannattaa kiinnittää huomiota, että laitteet sijoittaa kotiverkkoon niin, että ne eivät ole koko ajan kaikille internetin käyttäjille näkyvissä, Tarhonen korostaa.

Kannettava tietokone, tabletti ja älypuhelin.
Älypuhelimeen, tablettiin ja tietokoneeseen on tarjolla maksuttomia ja maksullisia tietoturvaohjelmia.Mirva Ekman / Yle

Kaikkia laitteita ei edes pysty suojaamaan kuten olemme tottuneet suojaamaan esimerkiksi tietokoneemme.

– Esineiden internet -laitteet eivät ole välttämättä kovin tehokkaita, joten niissä ei pysty ajamaan esimerkiksi virustorjuntaohjelmistoa. Ne kykenevät ottamaan yhteyden kotiverkkoon ja liikennöimään, mutta kotiverkon ulkopuolelta ei saisi olla pääsyä laitteeseen suoraan.

Tarjolla on maksuttomia ja maksullisia tietoturvaohjelmia. Yhtä aikaa käytössä olevat ohjelmat aiheuttavat ongelmia, sanoo Kaisanet Oy:n tietoturvapäällikkö Kimmo Kauppinen.

– Verkkoliikenne internetiin hidastuu tai se lakkaa toimimasta osittain tai kokonaan. Ehdottomasti suosittelemme sitä, että käytössä olisi vain yksi tietoturvaohjelma.

Tämän päivän trendi on, että kaikki laitteet pitää saada verkkoon. Hyvä kysymys on, mitä ne siellä tekevät.

Kimmo Kauppinen

Maksuttomat ohjelmat eroavat maksullisista yleensä siinä, että niissä näytetään mainoksia eikä virustunnisteita päivitetä välttämättä yhtä tiuhaan kuin maksullisissa, kertoo Viestintäviraston tietoturva-asiantuntija Aleksi Tarhonen.

– Maksullisissa ohjelmissa on myös enemmän ominaisuuksia kuin pelkkä virusturva, mutta myös ilmaisilla ohjelmilla pärjää. Ne eivät ole ehkä yhtä hyviä, mutta sen riskin siinä ottaa.

Tosin maksullisetkaan ohjelmat eivät tuo sataprosenttista suojaa, Tarhonen muistuttaa.

– Sataprosenttinen suojaus on aikalailla mahdotonta, koska jatkuvasti tulee uusia haittaohjelmia ja ne pääsevät aina jostakin reiästä sisään. Tunnisteet eivät välttämättä päivity juuri luotuun uuteen haittaohjelmaan sillä hetkellä, kun sinä saat sen, vaan ohjelmisto saattaa päivittyä vasta huomenna sellaiseen kuntoon, että se havaitsee sen.

Tietoturvan heikoin lenkki on ihminen

Vaikka markkinoille tulee koko ajan uusia, verkkoon liitettäviä laitteita, ihmiset muistavat useimmiten päivittää vain tietokoneensa suojaukset. Tarhosen mukaan syynä tähän on se, että tietokoneita on käytetty kauan ja uhkakuvista on puhuttu paljon.

– Tietokone myös aika hyvin päivittää itse ohjelmiaan eli siinä ei tarvitse hirveästi peruskäyttäjän enää tehdä. Myös puhelimet ovat sellaisia, jotka kohtalaisen hyvin päivittelevät itsekseen, mutta sekin olisi hyvä muistaa päivittää.

Sataprosenttinen suojaus on aikalailla mahdotonta, koska jatkuvasti tulee uusia haittaohjelmia.

Aleksi Tarhonen

Samaa mieltä on Kauppinen. Tietokonepuolella tietoturva-asiat on suhteellisen hyvin hoidettu, mutta matkapuhelinpuolella tilanne on toinen.

– Kyllä se taitaa vielä suurimmaksi osaksi olla sitä, että ostetaan älypuhelin kaupasta, otetaan se käyttöön ja unohdetaan tietoturva kokonaan. Suosisin kiinnittämään siihen enemmän huomiota, koska älypuhelin on samanlainen tietokone nykyisin kuin se varsinainen pöydällä oleva kone.

Loppujen lopuksi tietoturvan heikoin lenkki on ihminen, Kauppinen naurahtaa.

– Vaikka olisi rahaa, tietotaitoa ja tekniikkaa olemassa, niin olemme inhimillisiä ja ennen kaikkea äärettömän uteliaita. Siksi tietoturva-asioista on tärkeää aina välillä muistuttaa.

Lue seuraavaksi