Koe uusi yle.fi

Espoo suunnittelee paperittomien hätämajoitusta – "Parempi miettiä näitä tilanteita etukäteen kuin jälkikäteen"

Paperittomien hätämajoituksen suunnitelmat ovat jo pitkällä. SPR:n mukaan Espoon tapaisesta yhteistyöstä ei ole ollut muiden kanssa puhetta.

hätämajoitus
Turvapaikanhakija ikkunan äärellä.
Vesa Moilanen / Lehtikuva

Espoo on luonut itselleen suunnitelmat sen varalle, että laittomasti maassa oleskelevien määrä kasvaa vauhdilla. Kaupunki on nostanut omaa valmiuttaan sekä organisoinut tarvittavien palveluiden järjestämistä.

– Olemme keskustelleet yhteisistä toimista Suomen Punaisen Ristin ja Espoon seurakuntayhtymän kanssa. Myös poliisin kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Tässä puhutaan lyhytaikaisesta hätä- ja kriisimajoituksesta, jota voisi verrata sosiaali- ja kriisipäivystyksen palveluihin, sanoo maahanmuuttopäällikkö Teemu Haapalehto Espoon kaupungilta.

Kysymys on valmiussuunnitelmasta, joka otetaan käyttöön, mikäli tilanne niin vaatii.

Turvallisuussyistä johtuen Haapalehto ei kuitenkaan tässä vaiheessa halua kertoa minne mahdollinen majoitusyksikkö on tarkoitus perustaa tai minkä kokoisesta yksiköstä puhutaan. Tässä vaiheessa on myös mahdotonta arvioida kuinka paljon hätämajoituksen tarpeessa olevia ihmisiä on.

– Kysymys on ilmiöstä, jota on etukäteen hyvin vaikea ennakoida. Syksy 2015 opetti kuitenkin sen, että on parempi miettiä näitä tilanteita etukäteen kuin jälkikäteen, Haapalehto muotoilee.

Majoitusta, ruokaa ja hoivapalveluita

Kunnissa odotettiin pitkään valtiolta ohjeita miten paperittomien toimeentulon kanssa tulee toimia. Maahanmuuton ministerityöryhmän antoi asiasta lopulta ohjeistuksen (siirryt toiseen palveluun) noin kuukausi sitten. Sen mukaan laittomasti maassa oleskeleville tulee turvata oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Käytännössä kuntia neuvotaan järjestämään kiireellisen avun tarvitsijoille hätämajoituspalvelua, johon kuuluu ruoka ja mahdollisesti muu akuutti apu, kuten esimerkiksi välttämättömät lääkkeet.

– Tämä on kaikille kunnille tuore asia ja sitä varmasti parhaillaan kunnissa mietitään. Odotus on se, että tämä näkyy enemmän suurissa kaupungeissa, joissa paperiton pystyy olemaan enemmän näkymätön, sanoo Helsingin ja Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Petri Kaukiainen SPR:stä.

Pääkaupunkiseudulla on monikulttuurisena alueena myös enemmän yhteisöjä, joihin paperittomat saattavat turvautua. Akuutin avun tarvitsijoita voi siis ilmaantua pitkänkin ajan päästä kielteisestä päätöksestä.

– Voi olla, että ensin majoitutaan ihan jossain muualla ja sitten ajan kanssa ajaudutaan etsimään jonkinlaista hätäapua. Hyvin vaikea sanoa, miten tämä tulee lopulta menemään. Me seuraamme nyt tilanteen kehittymistä, sanoo Haapalehto.

Paperittomat ohjataan palautusjärjestelmän piiriin

Lähtökohta on, että lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneet palaavat kotiinsa vapaaehtoisesti. Tosiasiassa kaikki eivät kuitenkaan lähde. Paperittomien määrän odotetaan kasvavan kielteisten turvapaikkapäätöksien lisääntyessä.

Sisäministeriö on suhtautunut nuivasti paperittomille järjestettyihin majoituspalveluihin, mutta hätäpalvelut on lain mukaan tarjottava.

Ohjeistuksen mukaan kunnat selvittävät hätämajoitukseen hakeutuvan oleskeluoikeuden Maahanmuuttoviraston tilannekeskuksesta ja laittomasti maassa oleskelevat ohjataan palautusjärjestelmän piiriin.

– Julkisessa keskustelussa on ihan oikeinkin painottunut se, että pidemmän päälle ratkaisujen etsimisen tähän asiaan on valtakunnan tason juttu, johon ei löydy vastauksia yksittäisiltä kunnilta, sanoo Haapalehto.

Uudellamaalla SPR on ollut yhteydessä useisiin kuntiin, mutta Espoon tapaisesta yhteistyöstä ei ollut vielä muiden kanssa puhetta.

Suomeen saapui vuonna 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaa, joista suuri osa ei ole saanut turvapaikkaa.