Ulkoministeri Soini Ankarassa: Keskusteluyhteyden katkaiseminen Turkkiin ei hyödytä ketään

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) uskoo, että Turkki haluaa uhmakkaasta kielenkäytöstään huolimatta pitää suhteet EU:hun kunnossa.

Turkki
Timo Soini ja Turkin EU-asioiden ministeri Omer Celik Ankarassa 11. tammikuuta.
Timo Soini ja Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglu kävivät tiiviitä keskusteluja Ankarassa. Adem Altan / AFP

Ankara

ANKARA Ulkoministeri Timo Soinin vierailu Turkin pääkaupunki Ankaraan ajoittui haastavaan aikaan. Turkin ja EU:n suhteet ovat tällä hetkellä varsin jäiset. Osa tarkkailijoista on kuvannut suhdetta jopa eräänlaiseksi pakkoavioliitoksi. Turkissa ei ole juuri viime kuukausina juurikaan nähty EU-maiden johtoa.

Turkissa erityisesti hallitusta lähellä oleva media on lietsonut viime aikoina länsivastaista retoriikkaa. Osa valtiollisesta mediasta on jopa syyttänyt lännen tukevan terrorismia ja haluavan horjuttaa Turkkia. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan on sanonut, että Turkki ei tarvitse EU:ta “hinnalla millä hyvänsä” ja uhannut järjestää kansanäänestyksen jäsenyysneuvotteluiden jatkamisesta.

Turkki haluaa pitää EU-jäsenyyden "hengissä" 

Soini sanoo, että Turkki on ollut erityisen näreissään, koska se on kokenut, että EU ei suhtautunut heinäkuiseen vallankaappausyritykseen tarpeeksi vakavasti. Suomen ja Turkin kahdenvälisiä suhteita Soini kuvaa kuitenkin hyviksi.

– Suomi ei juuri roiskeita saanut, mutta muut EU-maat kyllä enemmän, Soini kertoi Ylelle Ankarassa.

Turkissa tiistaina vierailunsa aloittanut Soini tapasi muun muassa presidentti Erdoğanin ja ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlun. Tapaamisten perusteella hän uskoo, että Turkilla on kaikesta huolimatta halu pitää jäsenyysneuvottelut käynnissä.

– Mielestäni oli hyvin mielenkiintoista, että presidentti Erdoğan sanoi selkeästi, että EU-jäsenyys on strateginen valinta. Se oli hyvä uutinen, sillä he haluavat pitää prosessin hengissä.

Soini: "Turkkiin voi vaikuttaa keskustelun kautta"

Jos Turkissa suhtautuminen EU:hun on ollut nyrpeää, samaa voi myös sanoa EU:n suhtautumisesta Turkkiin.

EU:ta on huolestuttanut erityisesti Turkin ihmisoikeustilanne ja demokratiakehitys. Heinäkuun vallankaappausyrityksen jälkeen maan hallinto on pidättänyt ja erottanut satojatuhansia ihmisiä. Lisäksi lehdistön ja oppositiopuolueiden edustajia on asetettu rikossyytteisiin, kuten myös tavallisia kansalaisia.

Soini kertoo nostaneensa näitä ongelmakohtia vierailullaan esille. Hän kertoi valtiojohdon lisäksi tapaavansa myöhemmin keskiviikkona Turkin opposition ja kansalaisjärjestöjen edustajia.

Mutta voiko EU keskustelun kautta todella vaikuttaa Turkin kehitykseen ja esimerkiksi ihmisoikeustilanteeseen vai jääkö se pelkäksi sanahelinäksi?

Soinin mukaan keskustelun kautta voi vaikuttaa.

– Minä uskon keskusteluun. Sen kautta saadaan tietoa ja oma viesti perille. Kyllä heille voi suoraan puhua asioista.

Kritiikki Turkkia kohtaan kasvaa EU:ssa

Marraskuussa EU-parlamentti äänesti Turkin jäsenyysneuvotteluiden keskeyttämisestä. Päätös ei ole sitova, mutta EU:n sisältä on kuulunut yhä enemmän kriittisiä ääniä Turkkia kohtaan. Osa kriitikoista on myös todennut, että jäsenyysneuvotteluiden jatko ei edes kannata, jos Turkilla ei näytä olevan halua täyttää ehtoja.

Soinin mukaan neuvottelujen keskeyttäminen ei kannata.

– En pidä viisaana EU-parlamentin äänestystulosta. Mitä se hyödyttää, ketä se hyödyttää? Minusta vain tahoja, joilla ei ole intressejä asioiden eteenpäin viemiseen tai esimerkiksi pakolaisongelman ratkaisuun.

Ulkoministerin mukaan jäsenyysneuvottelujen katkaiseminen kokonaan kaataisi myös Turkin ja EU:n pakolaissopimuksen, joka olisi “katastrofaalinen virhe”.

– Kannatan voimakkaasti sopimusta, sillä mikä sen vaihtoehto on? Mitä se tarkoittaisi, jos luukut avattaisiin? On hienoa, että täältä päin ei tule nyt sellaisia kuvia, jossa lapsia ja naisia hukkuu Välimereen. Turkki on majoittanut ja antanut kodin useille pakolaisille, mitä tulee arvostaa.

Soini nosti esille myös Venäjän ja Turkin lämmenneet suhteet. Hänestä maat ovat tajunneet, että molemmilla on enemmän yhteisiä intressejä esimerkiksi Syyriassa.

– Minusta Venäjällä on halua irrottautua Syyriasta. Pitäisin viisaana, että länsi lähtee mukaan neuvotteluihin. Nyt ei ole oikein hyvin mennyt, kun katsoo viime vuosien tilannetta. Monia on menetetty ja moni on joutunut pakolaisiksi.