Analyysi: Perlos opetti karusti Joensuun seutua, sitten Nokia koko Suomea

Aika pysähtyi hetkeksi kymmenen vuotta sitten, kun Perlos kertoi vähentävänsä Suomesta yli tuhat työntekijää. Moni taho oli laskenut paljon yhden kortin varaan.

irtisanominen
Perloksen työntekijöitä ja heidän surupinssejään.
Pohjois-Karjalan työvoimatoimistot tekivät Perloksen jälkeen varautumissuunnitelmat nopeisiin käytännön toimiin massairtisanomistilanteissa. Enää niitä ei päivitetä, mutta yhteistyökuviot tuli testattua käytännössä seurakuntia myöten. Yle

Helsingissä 1950-luvulla perustettu Perlos kasvoi alusta alkaen, Joensuussa yritys avasi tehtaan 1975. Seuraavalla vuosikymmenellä muun muassa kestomuovisisten tarkkuusosien, puhdastilatuotteiden ja liittimien valmistajan liikevaihto lähestyi jo 200 miljoonaa markkaa. Yritys alkoi tehdä myös matkapuhelinten muoviosia Nokian ostamalle Mobiralle.

Kännyköiden kysynnän räjähtäessä niihin muovi- ja metalliosia valmistanut Perlos työllisti enimmillään 2000-luvun vaihteessa pelkästään Joensuussa ja Kontiolahdessa yli 1 600 ihmistä. Myös alihankkijat tarjosivat työtä.

*Tunnelma Perloksen ympärillä *oli tuolloin jotakin samankaltaista huumaa kuin koko Suomessa 1980-luvun lopulla talouden ylikuumenemisen vuosina. Kulutusjuhlat päättyivät kotimaan lamaan 1990-luvun alussa. Matkapuhelinboomi sen sijaan jylläsi maailmalla ja sen myötä Perlos jatkoi vielä vuosituhannen vaihtuessa hillitöntä kasvuaan: pörssiin, Unkariin, Kiinaan, Hongkongiin, Taiwaniin, Brasiliaan…

Tiuhaan me toimittajat pääsimme kertomaan Pohjois-Karjalan suurimmaksi teollisuusyritykseksi kirineen yrityksen kasvavista tuotantomääristä, uusista laajennuksista ja lisätyövoiman tarpeesta. Maakunnan perinteinen tukijalka metsätalous tuntui auttamattoman vanhanaikaiselta, kun ruiskuvalukoneet valoivat muovista rahaa rajaseudulle. Perloksen kasvuvauhti jopa hirvitti, mutta harva sitä tohti sanoa ääneen – kerrankin työtä riitti.

Vuonna 2005 alkoivat synkemmät uutiset Perloksesta: säästöohjelma ja vain vuosikymmenen toiminut Ylöjärven tehdas kiinni. Seuraavana vuonna merkittävä, mutta riskialttiina pidetty asiakas BenQ kaatui Saksassa ja Perlos vähensi Pohjois-Karjalasta 600 työntekijää. Myös Nurmijärven tehdas suljettiin.

Heti vuoden 2007 alussa yritys kertoi ”tulosparannusohjelmasta” ja koko henkilöstöä koskevista yt-neuvotteluista. Tammikuun 15. päivä putosi sitten uutispommi: Perlos vähentää Suomesta yli 1 100 työntekijää, heistä lähes tuhat Joensuun ja Kontiolahden tehtailta. Oli selvää, että tieto tarkoitti koko Perloksen lähtölaskentaa.

Shokki Joensuun seudulla oli melkoinen. Kysymyksiä risteili ilmassa: mitä tapahtuu uudelle valtavalle joukolle irtisanottavia, heidän perheilleen, asuntoveloilleen? Alkaako muuttokuormien letka Etelä-Suomeen? Romahtavatko asuntojen hinnat? Miten käy kuntien verotuloille ja koko seudun ostovoimalle työttömyysprosentin pompahtaessa?

Korkean jalostusasteen tuotteita valmistavan yrityksen lähtö oli vuonna 2007 aluetaloudellisesti raju suonenisku. Perloslaisten osuus oli tuolloin 1,5 prosenttia koko Pohjois-Karjalan työssä olevista. Bruttoaluetuotteesta hävisi Joensuun seutukunnalla – ilman välillisiä ja kerrannaisvaikutuksia – neljä prosenttia. Joensuu lähikuntineen puolestaan vastaa ¾:sta maakunnan aluetuotteesta. Ja alla olivat vuonna 2006 toteutetut vähennykset.

*Ministereitä alkoi rampata *Joensuussa ja valtion rahaa luvattiin äkillisen rakennemuutoksen kouriin syöksyneelle alueelle. Pohjois-Karjalan TE-keskus saikin yli kahdeksan miljoonan euron tukipaketin kriisin hoitoon ja työllisyyttä edistäviin investointeihin. Lisäksi Euroopan globalisaatiorahasto myönsi nelisen miljoonaa euroa mittaviin irtisanomistilanteisiin tarkoitettua tukea, jota voitiin käyttää irtisanottujen auttamiseen työnhaussa ja muun muassa uudelleen koulutukseen. Pankit puolestaan lupasivat tulla vastaan asuntolainojen uudelleen järjestelyissä.

Pikavauhdilla koottu rakennemuutosryhmä piti tiuhaan palavereja pohtiessaan, millaista tukea tarvitaan liki tuhannelle samanaikaisesti työttömäksi jäävälle ja mistä saadaan korvaavia työpaikkoja. Joensuun työvoimatoimisto polkaisi nopeasti pystyyn muutosturvayksikön ja työvoimaneuvojat jalkautuivat tehtaille perloslaisten luo – harvinaista lähipalvelua.

Opiskelu kiinnosti poispotkittuja enemmän kuin virkamiehet etukäteen arvioivat. Työ- ja elinkeinoministeriön Perlos-raportin mukaan sadat työttömiksi jääneet hyödynsivät muutosturvan lisä- tai täydennyskoulutusta tai vaihtoivat kokonaan ammattia. Koulutusta myös räätälöitiin, näin monet yritykset alueella saivat osaavaa työvoimaa. Sen sijaan yrittäjyys innosti harvoja perloslaisia: vain reilut 30 sai tukea itsensä työllistämiseen ideahautomon tai starttirahan kautta.

Perloksen nuorehko ja koulutettu työvoima kelpasi. Vuonna 2008 tehdyn selvityksen mukaan yli puolet Joensuun ja Kontiolahden tehtailta edellisvuonna irtisanotuista oli saanut uutta työtä. Koulun penkillä oli joka viides. Eläkkeellä, vanhempainlomalla tai sairauslomalla oli joitakin kymmeniä. Työttömänä työnhakijana joukosta oli vain vajaat 170 eli joka kuudes.

Työn perässä muualle muuttaneita oli lopulta yllättävän vähän. Satakunta sai korvauksia työhaastattelumatkoihin. Muuttoavustusta maksettiin 42 ihmiselle.

Pohjois-Karjalassa muistellaan enää harvoin Perlosta, haikaillaan vielä harvemmin. Muoviteollisuutta edustavat alueella nykyään esimerkiksi Exel Composites Joensuussa ja Valukumpu Outokummussa. Maakuntakaavasta löytyy yhä 1980-luvulla ideoitu Muovilaakso Joensuun Heinävaarassa, jossa toimii kourallinen muoviyrityksiä. Suurmittaista työllistämistä Suomessa ei muovialalta kuitenkaan nykykilpailulla enää odoteta.

Harva tietää, että Perloksen toiminnan jatkajalla Lite-On Mobilella on ulkomaalaisomistuksesta huolimatta toimisto Suomessa. Yrityksen muovi- ja metallituotteet valmistetaan kuitenkin muualla, muun muassa Kiinassa ja Intiassa.

korjattu 13.1.2017 klo 12.38: Lite-Onin pääkonttori toimistoksi.