Koe uusi yle.fi

Arno Kasvi Ruissalon puutarhan karuista alkuvuosista: Puolet kasveista kuoli

Puutarhan Ystävät -yhdistys julkaisi kirjan Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan historiasta. Puutarhaneuvoksen mielestä puolueetonta tutkimusta kasveista tarvitaan.

kasvitieteelliset puutarhat
Emeritus ylipuutarhuri Arno Kasvi.
Arno Kasvi.Jouni Koutonen / Yle

Ruissalon Kasvitieteellisen Puutarhan Ystävät -yhdistys on julkaissut 200-sivuisen juhlakirjan Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ja sen edeltäjien historiasta.

Turun yliopiston puutarha perustettiin Iso-Heikkilään vuonna 1924. Ruissalossa se on toiminut 60 vuotta, vuodesta 1956 asti. Historiaosuuden lisäksi kirjassa esitellään puutarhan nykyistä aluetta.

Puutarhaneuvos Arno Kasvi on yksi historiateoksen kirjoittajista. Artikkelien kirjoittajat ovat tehneet työn ilman palkkiota, ja kirjan tuotolla Ruissalon Kasvitieteellisen Puutarhan Ystävät tukee puutarhan toimintaa.

– Jo oli aikakin saada historiateos. Itse en virka-aikoinani ehtinyt näihin satsata, mutta yritin kerätä paperia mappeihin ja kansioihin. Ajattelin, että joku nuorempi ja sileäposkisempi poimii sieltä niitä hyviä juttuja. Minun aikanani puutarhaa yritettiin kunnostaa, laajentaa ja tehdä tunnetuksi, kertoo Kasvi.

Puutarhaneuvos Kasvi muistuttaa, että kasvitieteellisellä puutarhalla on pitkä historiallinen tausta.

Se oli 1830-lukua, kun kasveja kaivettiin ylös Kalmin puutarhasta.

Arno Kasvi

– Turun akatemian aikana Turussa oli jo puutarha. Silloin botanisti Carl von Linné oli myös tärkeä henkilö. Hän uudisti kasvien nimistön ja ne tulivat tutuiksi myös muille kuin latinan osaajille tai papeille. Pehr Kalm oli myös tunnettu.

Turun palon jälkeen puutarha siirrettiin lähemmäs Pietaria, Helsinkiin.

– Professorit menivät mukana. Se oli 1830-lukua, kun kasveja kaivettiin ylös Kalmin puutarhasta, kertoo Kasvi.

Kekkosen palveluksesta Ruissaloon

Monelle Ruissalon kasvitieteellisestä puutarhasta tulee mieleen puutarhaneuvos Arno Kasvi, joka toimi siellä parikymmentä vuotta ylipuutarhurina. Kasvi saapui puutarhaan ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla.

Puutarha oli liian kostea kasveille, joita yritettiin viljellä ulkona.

Arno Kasvi

– Tulin tänne presidentti Kekkosen palveluksesta Kultarannasta ja olin täällä ennen ja jälkeen armeijan. Puutarhassa oli kaksi pitkää kasvihuonetta ja taimihuone, kertoo Kasvi.

Puutarha oli Kasvin mukaan vaikeasti hoidettava. Ongelmia oli salaojituksessa.

– Puutarha oli liian kostea kasveille, joita yritettiin viljellä ulkona. Yli puolet alkuistutusten kasveista kuoli. Henkilökuntaa oli olemattoman vähän, ja työtavat olivat melkoisen vanhanaikaisia. Kun muutamia vieraita tuli tänne vaikka katsomaan erivärisiä juhannusruusuja ja menivät vessaan, vedet lähtivät tulemaan väärään suuntaan, kertoo Kasvi.

Välillä Arno Kasvi oli töissä muun muassa Uppsalan kasvitieteellisessä puutarhassa ja palasi Turkuun 1980-luvulla.

– Minulla oli kokemusta myös kauppapuutarhoista ja käytin niitä taitoja hyväkseni. Nämä nykyiset kasvihuoneet rakennettiin noin kaksikymmentä vuotta sitten.

Turku pärjää vertailussa vaikka Uppsalalle

Uppsalan puutarha oli nuorelle Arno Kasville tärkeä esikuva. Nykyään hän on valmis myöntämään, että Ruissalon puutarha pärjää kilpailussa.

– Jos me pidämme tämän kunnossa, tämä on jopa hienompi kuin Uppsala. Se puutarha on liikaa pilkottu, kertoo Kasvi.

Yleensä täällä käyvät sellaiset, jotka haluavat oppia uutta koristekasveista ja vihannesviljelystä.

Arno Kasvi

Kasvi on tullut tunnetuksi myös muun muassa Ylen Viherpeukalo-televisio-ohjelmasta ja radio-ohjelmista. Vaikka hän on eläkkeellä, monet kertovat yhä hänelle kokemuksiaan Turun puutarhasta.

– Kun tapaa ihmisiä, he sanovat, että pitävät Turun puutarhaa oikeana kasvitieteellisenä ja tunnetuimpana. Yleensä täällä käyvät sellaiset, jotka haluavat oppia uutta koristekasveista ja vihannesviljelystä. Tällaiseen trooppiseen puoleen ei yksityisillä ole varaa. Eihän meillä ole tsaaria, jolla oli omat suuret kasvitieteelliset puutarhat Pietarissa, pohtii Kasvi.

Ihmiset tarvitsevat neuvoa puutarhaharrastuksessaan

Puutarhaneuvos Arno Kasvi painottaa, että yliopiston tehtäviä ovat tutkimus, opetus ja kansanvalistus. Hänen mielestään pienet näytetropiikit ja Suomen ilmastossa selviytyvä ulkopuutarha ovat tärkeitä. Ihmiset kaipaavat neuvoja kasvien hoidossa.

– Ihmiset osaavat paljon ja matkustavat. Silti heidän täytyy saada tietoa, miten uusi vihannes viljellään ja kuinka eksoottisen näköinen kirsikkapuu istutetaan, pohtii Kasvi.

Tarvitaan puolueeton paikka, jossa otetaan siemen ja tutkitaan, miten satoa tulee.

Arno Kasvi

Puutarhan kehittämiselle Kasvilla on myös vinkkejä. Puutarhassa kannattaisi tutkia esimerkiksi riistalle sopivia kasveja. Niitä tarvitaan, jotta eläimet kuten peurat eivät tule puutarhoihin ruokailemaan. Myös keittiökasveja voisi tutkia.

– Monet viljelevät itse ja lajit ovat uusia. Tarvitaan puolueeton paikka, jossa otetaan siemen ja tutkitaan, miten satoa tulee. Meillähän on ollut täällä Suomen upeimmat avomaan tomaattiviljelykset, vaikka kaikki luulevat, että tomaatit pitää kasvattaa Närpiössä kasvihuoneessa, kertoo Kasvi.