Susihavaintoja tehdään jo Vantaallakin – "Kyllähän ne kuvat aika aidoilta näyttävät"

Susihavaintoja tehdään yhä lähempänä pääkaupunkia. Todennäköisesti pääkaupunkiseutua kiertelevät nuoret, yksinäiset sudet, jotka etsivät paikkaa uuden lauman perustamiselle.

susi
Susi
Osa pääkaupunkiseudun susihavainnoista on todettu virheellisiksi, mutta ei kaikkia. Kuvan susi asuu Ranuan eläinpuistossa.Ismo Pekkarinen / AOP

Aivan pääkaupunkiseudun kupeessa on tehty viime päivinä lukuisia susihavaintoja. Suden on nähty liikkuvan muun muassa Vantaan Syväojalla sekä Korsossa. Eilen aamulla susihavaintoja tehtiin myös Tuusulan hautausmaan kulmalla, johon on Korsosta aivan lyhyt matka.

Korsossa suuren koiraeläimen pääsi näkemään hyvin Milko Santandreu.

– Olin keittiössä keittelemässä teetä ja satuin katsomaan ikkunasta ulos. Näin ison eläimen kävelemässä auton vieressä. Ensimmäinen ajatus oli, että se on susi, vaikka en ole sutta koskaan nähnyt, kertaa Santandreu tapahtumia.

Eläin käveli pihalta naapurin puolelle ja sieltä talon seinustaa pitkin eteenpäin kadoten ilmeisesti metsään.

Jälkiä tarkastamaan saapunut Vantaan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Martti Palokas tulee toiselta jälkientarkastusreissulta Vantaan Syväojalta. Korson jäljistä kuultuaan hän ajatteli, että kyseessä voisi olla sama yksilö. Jäljet eivät kuitenkaan vaikuta saman eläimen jättämiltä.

– Yllättävän pienet ovat. Äsken olimme Klaukkalan lähellä katsomassa jälkiä, niin ne olivat kaksinkertaiset näihin verrattuna.

Susihavainnot eivät yllätä

Kaikista susihavainnoista tai jäljistä ei päästä koskaan selvyyteen, onko kyseessä todella ollut susi vai irtaallaan ollut koira. Aivan varmaa vastausta ei pystytä Korson eläimestäkään sanomaan pelkkien jälkien perusteella.

– Kyllä nämäkin suurikokoisen koiraeläimen jäljet ovat, mutta pelkästään näistä jäljistä ei voi todeta, että olisi susi. On kyllä mahdollista, että on nuorempi ja pienempi susi ollut liikkeellä, toteaa Palokas.

Sula mahdottomuus susi ei todellakaan olisi Vantaallakaan. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola muistuttaa, että susi on levittäytynyt kohti länttä ja etelää viime vuosina.

– On aika luonnollista, että ne käyvät näyttäytymässä tässä pääkaupunkiseudun liepeilläkin. Ei se ole mikään ihme, että suden kaltaisen liikkuvan eläimen nuoret yksilöt käyvät katsomassa, että olisiko sijaa uuden lauman perustamiselle.

Yhteentörmäysriski kasvaa

Mestästäjäliiton tuore puheenjohtaja, helsinkiläinen Tuomas Hallenberg seuraa metsästys- ja luontoasioita näköalapaikalta. Niinpä susihavainnot ovat hänenkin tiedossaan. Osa havainnoista on todettu virheellisiksi, mutta ei suinkaan kaikkia.

– Osa on aika todellisia havaintoja, ja kyllähän ne kuvat aika aidoilta näyttävät, hän sanoo.

Luulen, että suurempi riski on susille, että jäävät auton alle.

Keijo Savola

Susien kanssa on elelty pohjoisempana iät ja ajat, mutta entäs nyt, kun niistä tehdään havaintoja aivan pääkaupungin kupeesta? Tiiviisti asutulla alueella kiertelevien susien tapauksessa tilanne on ongelmallinen, olivatpa ne missä päin Suomea tahansa, toteaa Hallenberg.

– Aina kun suurpedot alkavat menettää luontaista ihmisarkuuttaan ja tulevat asutuksen lähelle, vahinkoriski kasvaa. Tilanne on haastava ja tämä on kehittynyt viime vuosina aika nopeasti.

Suurimmat riskit sudelle itselleen

Yksin vaeltelevat pääasiassa nuoret, pentueestaan lähteneet sudet. Samoin yksinäisiä susia saattaa ilmaantua kuljeskelemaan, mikäli olemassa ollut lauma hajotetaan esimerkiksi huonosti suunnitelulla metsästyksellä.

Ihmiselle susi ei aiheuta riskejä, mutta koirien ja kotieläinten kanssa asia on toinen, muistuttaa Keijo Savola. Varsinkin yksin liikkuvat sudet joutuvat hakemaan ravintoa sieltä, mistä sitä helpoiten saavat.

– Kun ei ole laumaa, käytetään enemmän ruokana kotieläimiä, koiria ja muita. Suuri lauma pystyy saalistamaan hirviä ja muita eläimiä tehokkaammin, toteaa Savola.

Tiiviisti asutulla alueilla koirat harvemmin juoksentelevat itsekseen, joten vantaalaislemmikin joutuminen suden suuhun on epätodennäköistä. Itse asiassa asutuksen seassa jolkottelu saattaa olla kohtalokkaampaa sudelle itselleen.

– Luulen, että suurempi riski on susille, että jäävät auton alle, toteaa Savola.

Hän pitää erittäin epätodennäköisenä, että pääkaupunkiseudulle koskaan muodostuisi varsinaista susilaumaa. Silti Vantaaltakaan ei tarvitse poistua kauaskaan, ennen kuin potentiaalista susialuetta alkaa jo löytyä.

Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajoilla on elellyt susilauma, eikä Savola pitäisi ihmeellisenä, vaikka esimerkiksi Nuuksion järviylängölle tai Itä-Uudenmaan suurille metsäalueille lauma ennen pitkää muodostuisikin.

– Se voi sitä vähän indikoida, jos niitä tässä käy. Toisaalta ne ovat kuitenkin liikkuvia eläimiä, ne saattavat nopeasti olla jo naapurimaakunnan puolella.