Kymmenen teatterivinkkiä – Kevätkauden ensi-illoissa tuuletetaan satavuotiasta Suomea

Suomen suuret syntymäpäivät näkyvät lähes kaikkien teattereiden ohjelmistoissa. Näyttämöillä etsitään pienen maan paikkaa maailmassa ja peilataan yhteiskuntaa yksilöiden ja sukujen kautta. Lapsille satavuotias Suomi tarjoillaan koiramaisessa paketissa.

näytelmät
Prinsessa Hamlet -näytelmän mainoskuva.
Q-teatterin Hamlet on prinsessa.Q-teatteri

1. Neljäntienristeys-ooppera, Oulun kaupunginteatteri

Tommi Kinnusen palkittu kirja toteutettiin näyttämölle Turussa jo viime vuonna. Nyt teos saa kantaesityksensä oopperana. Neljäntienristeys on kuusamolaisen suvun kautta kerrottu tarina Suomesta. Siinä paetaan ja soditaan ja palataan jälleenrakentamaan ahtaiden normien puristamaa yhteisöä. Onnea tärkeämpää on selviäminen, rakkaus on joillekin laitonta, eikä menneistä puhuta. Oopperan on säveltänyt Tapio Tuomela, libretto on Sami Parkkisen ja sen säestää Oulu Sinfonia.

Ensi-ilta 13.1. (siirryt toiseen palveluun)

2. Kultakausi, Oulun, Kemin ja Kajaanin kaupunginteatterit

Kaikille ei ole selvää, mitä Suomi tänä vuonna oikeastaan juhlii. Kolmen pohjoissuomalaisen kaupunginteatterin ja ruotsalaisten Riksteaternin ja Norrbottensteaternin yhdessä tuottama Kultakausi etsii vastausta ruotsinlaivalta. Hirtehisessä komediassa hallituksen maabrändiryhmä hakee inspiraatiota Suomen uuteen nousuun kultakauden taiteesta. Laiva on myrskyssä suuntaa vailla ja niin ovat matkustajatkin, kansanedustaja, salarakas ja suomalaiseksi haluava ruotsalaisnuorukainen. Esitys lähtee syksyllä kiertueelle Ruotsiin.

Ensi-ilta Oulussa 19.1. (siirryt toiseen palveluun), Kemissä 2.2. (siirryt toiseen palveluun)ja Kajaanissa 26.1. (siirryt toiseen palveluun)

Kohtaus Kultakausi-näytelmästä.
Pohjoisen teattereiden yhteisponnistuksessa Suomi-brändi on tuuliajolla.Ia Samoil / Kajaanin kaupunginteatteri

3. Karkotetut, Rakastajat-teatteri

Paperittomat -näytelmällään viisi vuotta sitten kohauttanut ohjaaja Elina Izarra jatkaa nyt teeman käsittelyä. Porilaisen Rakastajat-teatterin dokumentaarinen Karkotetut-näytelmä on osa samannimistä monialaista ja monivuotista projektia (siirryt toiseen palveluun). Näytelmä pohjautuu valokuvaaja Katja Tähjän ja toimittaja Kaisa Viitasen kirjaan, jossa kerrotaan vasten tahtoaan häädettyjen todellisia tarinoita. Karkotetut-näytelmässä ääneen pääsevät karkotettujen lisäksi myös poliisi ja maahanmuuttoviranomainen.

Ensi-ilta 26.1. (siirryt toiseen palveluun)

4. Tom of Finland –musikaali, Turun kaupunginteatteri

Touko Laaksosen eli Tom of Finlandin taide on ollut viime vuosina esillä niin postimerkeissä, pussilakanoissa kuin Taidehallin ja Wäinö Aaltosen museon näyttelyissäkin (siirryt toiseen palveluun). Homoeroottisen, maailmankuulun taiteilijan tarina nähdään helmikuussa elokuvateattereissa, mutta sitä ennen aiheeseen voi perehtyä Turun kaupunginteatterin musikaalissa. Vaikka esitys perustuu tositapahtumiin, se on karnevalistinen ja koominen – kuten Tom of Finlandin piirrokset. Musiikista vastaavat Jussi Vahvaselkä ja PMMP:n säveltäjänä tunnettu Jori Sjöroos. Seksuaalisesti virittynyttä musikaalia suositellaan vain 16 vuotta täyttäneille.

Ensi-ilta 27.1 (siirryt toiseen palveluun).

5. Mielensäpahoittajan Suomi, Tampereen Työväen Teatteri

Kirjailija Tuomas Kyrön luoma jäärä on esiintynyt näyttämöillä jo muutamaan otteeseen. TTT:n esitys perustuu ennen julkaisemattomiin teksteihin. Sympaattinen jupisija nähdään sekä nykyhetkessä, pikkupoikana että keski-ikäisenä. Näytelmässä seikkailevat myös periaatteen miehen vaimo ja vanhemmat sekä merkkihenkilöitä Kekkosesta lähtien. Menneitä muistelevan Mielensäpahoittajan apuna häärii kodinhoitaja, hiljattain Suomeen tullut Ali.

Ensi-ilta 2.2. (siirryt toiseen palveluun)

Mielensäpahoittajan Suomi -näytelmän mainoskuva, jossa Raimo Grönberg
Nykyhetken Mielensäpahoittajaa näyttelee Raimo Grönberg.Kari Sunnari / Tampereen Työväen Teatteri

6. TOVE, Svenska Teatern

Svenska Teatern juhlistaa paitsi satavuotiasta Suomea, myös omaa 150-vuotista taivaltaan. Juhlan kruunaa rakastetun taiteilija Tove Janssonin elämän käännekohtiin kiinnittyvä suurtuotanto. Ruotsalaisen Lucas Svenssonin kirjoittama Tove tapahtuu kahdella aikatasolla, 1940-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Näytelmä seuraa sitä, miten väärinymmärretystä taiteilijasta tuli maailmankuulu ja miten vapautta arvostava Jansson tasapainotteli yksityiselämän, uran ja menestyksen välillä.

Ensi-ilta 8.2. (siirryt toiseen palveluun)

Nuoren ja vanhan Toven näyttelijät.
Kahta eri ikäistä Tove Janssonia esittävät Ylva Ekblad ja Alma Pöysti.Valtteri Kantanen / Svenska Teatern

7. Kokki, varas, vaimo ja rakastaja, KOM-teatteri

Riko Saatsi on sovittanut näyttämölle Peter Greenawayn visuaalisesti huikean elokuvan (siirryt toiseen palveluun), joka aikanaan kohautti ruumiillisuuden ja mädäntymisen kuvastolla sekä erään keskeisen tabun rikkomisella. Tarinan keskiössä on kuuluisan kokin himoittu ravintola, jonka öykkärimäinen varas ostaa. Kokeellisen keittiön ympärillä kiehuu pian varkaan, tämän tarpeekseen saaneen vaimon ja vaimon lemmityn kolmiodraama. Lopputulosta ei ole helppo niellä, todetaan teatterin nettisivuilla. Esityksen äänisuunnittelusta vastaa hiljattain Suomi-palkittu Kasperi Laine yhdessä Jani Rapon kanssa.

Ensi-ilta 15.2. (siirryt toiseen palveluun)

Kokki, varas, vaimo ja rakastaja -näytelmän mainoskuva.
Kokki, varas, vaimo ja rakastaja käsittelee ruokaa, nautintoa ja vallanhimoa.Noora Geagea / KOM-teatteri

8. Prinsessa Hamlet, Q-teatteri

Sukupolvensa kiitellyimpiin näytelmäkirjoittajiin lukeutuva E.L.Karhu (siirryt toiseen palveluun) (ent. Emilia Pöyhönen) kirjoitti avantgardistista _Prinsessa Hamlet_ia viisi vuotta. Shakespearen klassikolta raaminsa lainaavassa näytelmässä Prinsessa Hamlet on päästään sekaisin, mutta silti oman elämänsä päähenkilö. Hän aikoo jäädä historiankirjoihin. Karhu kysyy näytelmällään, miksi naistaiteilijan pitää kuolla tai tulla hulluksi päästäkseen osaksi kaanonia? Miksi naisen hulluutta glorifioidaan? Spektaakkelitragediaksi kuvailtu teos pohtii myös ystävyyttä, elämänvalheita ja identiteettiä. Pääosaa esittää Vuoden 2016 elokuvanäyttelijänä palkittu Lotta Kaihua.

Ensi-ilta 16.2. (siirryt toiseen palveluun)

9. Arktinen hysteria, Kansallisteatteri

Marko Tapio ehti julkaista neliosaiseksi kaavailemastaan Arktisesta hysteriasta (siirryt toiseen palveluun) vain kaksi osaa ennen kuolemaansa. Väinö Linnan parhaiden kirjojen veroiseksi arvioitu teos nähdään nyt teatterissa ensimmäistä kertaa. Arktinen hysteria kuvaa Björkharryn suvun kautta Suomen muutoksia sisällissodasta 1960-luvulle asti melko nihilistiseen sävyyn. Sosiaalinen nousu käy kalliiksi ja koston kierre on loputon. Näytelmässä on hyödynnetty Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoista löytyneitä luonnoksia kirjasarjan kolmanneksi ja neljänneksi osaksi.

Ensi-ilta 27.2. (siirryt toiseen palveluun)

10. Koirien Kalevala, Kuopion kaupunginteatteri, Seinäjoen kaupunginteatteri ja Kokkolan kaupunginteatteri

Mauri Kunnaksen huippusuosittu kuvakirja herää tänä keväänä henkiin kolmen teatterin näyttämöillä. Kuopion kaupunginteatterin versio on peruskouluikäisille suunnattu ooppera, Seinäjoellla suuren näyttämön lastennäytelmä ja Kokkolassa musiikkipitoinen seikkailu. Kansalliseepoksen koiramaisessa versiossa Kalevalaa asuttaa villi koiraheimo, joka ottaa yhteen Pohjolan hurjien susien kanssa. Keitoksessa on mukana myös sinnikäs kissakansa.

Ensi-ilta Kuopiossa 1.4. (siirryt toiseen palveluun) , Seinäjoella 8.4. (siirryt toiseen palveluun) ja Kokkolassa 22.4. (siirryt toiseen palveluun)