1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. metsänomistajat

Metsänomistajia houkutellaan yhteismetsiin tuloksekkaamman metsänhoidon toivossa

Yhteismetsä on metsänomistuksen muoto, jossa metsänomistajat liittävät palstansa yhteen. Omistajia on houkuteltu yhteismetsiin Pohjoisen metsät kasvuun -hankkeessa.

Yhteismetsien perustamisella pyritään muun muassa metsänhoidon tason parantamiseen. Kuva: Salla Syvänen / Yle

Metsänomistajia houkutellaan perustamaan yhteismetsiä. Valtio vauhdittaa muutosta tarjoutumalla maksamaan perustamiskuluja.

Tarkoituksena on saada metsistä enemmän puuta ja parantaa metsänhoidon tasoa yksityisten omistamilla mailla, kertoo Maanmittauslaitoksen asiantuntija Mikko Honkanen.

– Tutkimusten perusteella yhteismetsät toteuttavat metsänhoitosuunnitelmansa lähes sataprosenttisesti, kun yksityismetsissä se toteutusaste voi olla noin puolet tai vähän yli, Honkanen sanoo.

Yhteismetsä on metsänomistuksen muoto, jossa metsänomistajat liittävät palstansa yhteen ja osuus yhteismetsästä määritellään liitettyjen palstojen arvon perusteella. Osuuksien mukaan taas jaetaan metsästä saatavaa hakkuutuloa.

Keminmaassa kymmeniä kiinnostuneita

Metsänomistajia on houkuteltu yhteismetsiin Pohjoisen metsät kasvuun -hankkeessa, jossa järjestettiin keminmaalaisille metsänomistajille kysely halukkuudesta liittyä yhteismetsään. Kunta on yksi niistä harvoista, joissa ei vielä ole yhtään yhteismetsää.

Vastauksia tuli odotettua paremmin, sillä neljäkymmentä metsänomistajaa on tähän mennessä ilmoittanut mukaan 61 tilaa, yhteensä 1500 hehtaaria.

– Tulos on hyvä. Tietenkäänhän me ei voida tietää ovatko kaikki mukana loppuun asti. Kunnan kanssa asetettiin tavoitteeksi, että yhteenlaskettuna yksityisten ja kunnan maista saataisiin perustetuksi tuhannen hehtaarin yhteismetsä, Honkanen sanoo.

– Tässä 1500 hehtaarissa on vähän särkymävaraakin, kun siinä ei ole kunnan metsiä vielä mukana.

Yhteismetsään voi liittyä vielä sen perustamisen jälkeenkin. Metsänhoitoa pyritään tehostamaan myös tilusjärjestelyillä, joissa sirpaleista tilarakennetta kootaan yhtenäisemmiksi kokonaisuuksiksi.

Tehokkaampaa ja helpompaa metsänhoitoa

Yksi yhteismetsästä kiinnostuneista keminmaalaisista metsänomistajista on Maarit Rytkönen, joka ilmoitti mukaan kaksi metsäpalstaansa. Metsäomaisuuden parempi tuotto kiinnostaa.

– Se, että metsät olisivat paremmassa hoidossa. Että hoitotoimenpiteet tehtäisiin ajallaan ja hakkuut ajoissa. Ja samoin se tulo – ainahan sitä tulee enemmän kun hakataan enemmän, Rytkönen listaa.

Rytkösen mukaan myös helppous houkuttaa. Jos yhteismetsässä ei ryhdy hoitokunnan jäseneksi, voi tyytyä vain seuraamaan hakkuutulojen kertymistä pankkitilille.

– Täytyy kyllä todeta, että ei oma jälkikasvu tiedä, missä minun palstojen rajat menee. Eivätkä tunne semmoista mielenkiintoa metsään. Silloin olisi harmi jos metsät ränsistyvät ja jäävät hoitamatta, Rytkönen sanoo.

Joulukuusen saa hakea yhteismetsästäkin

Miinuspuolena yhteismetsässä on se, että palstan hallinta siirtyy yhteismetsälle. Omia hakkuita omilla maillaan ei enää voi tehdä omissa aikatauluissa, mutta esimerkiksi joulukuusen saa vielä hakea, kertoo Mikko Honkanen Maanmittauslaitokselta.

– No ilman muuta, jos ohjesäännössä on näin määritelty. Tarvepuuta ja joulukuusen voi hakea, mutta ei välttämättä sieltä omalta palstalta vaan yhteismetsän määrittelemästä paikasta. Mutta oikeus pitää olla ohjesäännössä, Honkanen sanoo.

Yhteismetsien perustaminen on ollut lainsäädännön puolesta vapaata vuodesta 2003. Sen jälkeen niitä on perustettu enimmillään reilun parinkymmenen tuhannen hehtaarin vuosivauhdilla.

Tehokkaamman metsänhoidon lisäksi yhteismetsät saavat pienen veroedun. Niiden metsätulon verokanta on 26,5 prosenttia. Yksityisillä se on 30 tai 34 prosenttia.