Merikotkatyöryhmän tarina kertoo Suomen suurimman petolinnun pelastamisesta

Neljäkymmentä vuotta sitten merikotkan asema Suomessa oli tukala. Poikasia syntyi vain muutama vuosittain.

merikotka
Merikotka lennossa
Merikotka lennossa.Kalle Heikkinen / Yle

WWF:n merikotkatyöryhmän yli 40-vuotisesta taipaleesta kirjoitettu raportti kertoo tarinan siitä, kuinka Suomen suurin petolintu saatiin pelastettua tuhon partaalta.

Yksi kirjoittajista on Turun yliopiston biologian laitoksen lehtori, dosentti Toni Laaksonen.

– Raporttia kirjoitettiin useita vuosia. Yksiin kansiin on koottu merikotkatyöhmän tarina. Se on hyvä tietopaketti siitä, mitä merikotkalle on tapahtunut ja millä keinoin se saatiin pelastettua, Laaksonen kertoo.

Määrä on lisääntynyt roimasti

WWF:n merikotkatyöryhmä aloitti toimintansa keväällä 1973. Tuolloin Suomessa oli vain kolmisenkymmentä pesivää merikotkaparia ja poikasia syntyi vuosittain vain puolenkymmentä.

Tärkeintä oli saada asenneilmapiiri muuttumaan ja tuottaa tietoa merikotkasta, jotta yhteiskunta pysyy kärryillä siitä missä mennään.

Toni Laaksonen

– Ympäristömyrkyt olivat pääsyy siihen, että merikotkat eivät pystyneet lisääntymään, Toni Laaksonen sanoo.

Myös petolinnun vainoaminen vaikutti siihen, että merikotka oli katoamassa Suomen luonnosta.

– Tärkeintä oli saada ihmisten asenneilmapiiri muuttumaan ja tuottaa tietoa merikotkasta, jotta yhteiskunta pysyy kärryillä siitä missä mennään, Toni Laaksonen kertoo.

Myrkyt pois luonnosta

Osa merikotkan pelastusoperaatiota oli talviruokinnan aloittaminen ja ympäristömyrkkyjen, kuten DDT:n ja PCB:n, käytön kieltäminen.

– Nyt Suomessa on vajaa 500 merikotkaparia, ja poikasia syntyy vuosittain noin 450. Tilanne on siis ihan hyvä, kertoo merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Toni Laaksonen.

Hän lisää kuitenkin saman tien, että vaikka merikotkan asema on nyt vahva, tulevaisuutta on vaikea ennustaa.

– Nyt ei ole mitään suurta yksittäistä uhkatekijää, mutta merikotkien ympäristö muuttuu nopeasti. Esimerkiksi Itämeressä on monenlaisia kemikaaleja ja haitta-aineita, jotka voivat jonkin ajan kuluttua haitata lisääntymistä ja hengissä säilymistä.

Merikotkien ydinalue Turun saaristossa alkaa olla jo aika täynnä.

Toni Laaksonen

Toni Laaksosen mukaan myös rakennettu ympäristö voi aiheuttaa uhkia merikotkille.

– Rakennettu ympäristö vaikeuttaa merikotkien mahdollisuutta liikkua. Esimerkiksi tuulivoimalat ja sähkölinjat voivat uhata merikotkaa. Se kaipaa myös rauhallista pesimäympäristöä.

Turun saaristo alkaa täyttyä

Varsinais-Suomi ja Saaristomeri ovat merikotkan vahvaa aluetta. Varsinais-Suomessa pesii yli sata paria. Muita merikotkan vahvoja alueita ovat Ahvenanmaan saaristo ja Merenkurkku. Lapissa on oma merikotkakantansa. Lintu saattaa levitä myös muualle.

– Merikotkien ydinalue Turun saaristossa alkaa olla jo aika täynnä. Sinne ei uusia pareja enää paljon mahdu, Toni Laaksonen toteaa.