Baddingin jalanjäljillä: Someron tähti Rauli Somerjoki asui puolet elämästään Helsingissä, välillä myös Järvenpäässä ja Espoossa

Baddingin kuolemasta tulee kuluneeksi 30 vuotta. Hän vietti puolet elämästään pääkaupunkiseudulla, välillä parrasvaloissa ja välillä asunnottomana.

Rauli Badding Somerjoki
Rauli Badding Somerjoki asui useamman vuoden Kalliossa, Helsinginkatu 13:ssa.
Rauli Badding Somerjoki asui useamman vuoden Kalliossa, Helsinginkatu 13:ssa.Olavi Kaskisuo / Lehtikuva

Laulaja Rauli "Badding" Somerjoen juuret ovat syvällä Someron mullassa. Kuitenkin noin puolet 39 vuotta kestäneestä elämästään hän asui pääkaupunkiseudulla. Sinne hänet vei ennen kaikkea työ, haave muusikon urasta.

– Tällä alalla mulla ei olisi ollut mitään mahdollisuutta päästä siellä mihinkään. Toisaalta maanviljelystyöt eivät niin hirveästi kiehtoneet eikä niistä oikein maksettu mitään. Mulla ei olisi ollut mitään toimeentulomahdollisuutta siinä paikassa, Somerjoki muistelee radiohaastattelussa vuonna 1974.

Ensimmäinen koti M. A. Nummisen keittiössä

Badding oli ollut kesätöissä Helsingissä jo vuonna 1964, jolloin hän työskenteli apulaisvahtimestarina psykiatrian klinikalla Lapinlahdessa. Vuotta myöhemmin hän työskenteli Keskolle mainontaa hoitavan MK-mainoksen tsupparina eli ulkolähettinä.

Varsinainen muutto tapahtui vasta 1960-luvun lopulla, kun niin ikään Somerolta Helsinkiin muuttanut M.A. Numminen pyysi armeijasta päässyttä Somerjokea Helsinkiin lauluhommiin.

Ensimmäiset Helsingin-vuotensa Rauli asui vailla vakinaista omaa asuntoa. Hän majaili paljon Nummisen Vilhonvuorenkujan kämpällä sekä Hilma-tädillään Jääkärinkadulla, ja välillä myös veljensä luona Etelä-Haagassa tai Kalevankadulla.

– Hän asui minun Vilhonvuorenkujan kaksioni keittiössä useita kuukausia, ennen kuin sai järjestetyksi oman asunnon tai siirtyi jonkun toisen luo, en muista asiaa tarkoin, Numminen muistelee.

Yksiö Alkon yläkerrassa

1970-luvun alussa Rauli muutti alivuokralaiseksi Töölöntorille. Samoihin aikoihin Nummisen luotsaama Suomen talvisota 1939–40 -yhtye oli jäänyt teloille ja Somerjoki pyrki toteuttamaan haaveitaan soolourasta.

Baddingin ensisingle Mun sormuksein ilmestyi vuonna -70. Single päätyi radiosoittoon, keikkaa riitti ja kaikki näytti hyvältä.

Riemu ei kestänyt pitkään: keväällä -72 keikkatilanne oli jälleen huono, rahat vähissä eikä Raulilla ollut asuntoa. Hän törmäsi Vanhan kuppilassa tuttavaansa, graafikko Teemu Lipastiin, jolle hän kertoi surkeasta tilanteestaan.

Antero Jakoila teki pitkään Baddingin kanssa töitä. Viimeinen yhteistyö oli Sydän lämpöä täys -LP vuonna 1975.
Antero Jakoila teki pitkään Baddingin kanssa töitä. Viimeinen yhteistyö oli Sydän lämpöä täys -LP vuonna 1975.Vesa Marttinen / Yle

Tämän seurauksena Badding päätyi asumaan Lipastin asuntoon Porvoonkadulle. Lipasti vietti liikkuvaa elämää ja kämppä oli paljon tyhjillään.

Porvoonkadulta Rauli muutti silloisen heilansa Pirkko-Liisan kanssa yksiöön Helsinginkatu 13:een.

– Se oli siitä hyvä paikka, että Alko oli, ja on edelleen, alakerrassa, Numminen muistelee.

Myös kitaristi Antero Jakoila muistaa Baddingin yksiön Helsinginkadulla.

– Se oli tosiaan siinä Hesarin Alkon yläpuolella toisessa kerroksessa. Sieltä me häntä aina haettiin studioon ja siinä vastapäisellä aukiolla äänitettiinkin yksi bluesbiisi, kun Rauli ei ollut ihan studiokunnossa.

Somerjoen suosion huippu ajoittuu vuosiin 1973–74. Fiilaten ja höyläten ilmestyi huhtikuussa -73 ja sai valtavan suosion. Syksyn sävelessä Somerjoki esiintyi samana vuonna kappaleella Ja rokki soi.

Atte Blomin nurkissa Bulevardilla

Sydän lämpöä täys -LP ilmestyi jouluksi -75, mutta ei myynyt edeltäjiensä tapaan. Kesällä -76 Pirkko-Liisa muutti pois Raulin luota. Badding asui Hesarilla jonkin aikaa yksin ja eli kuluttavaa elämää.

Syksyllä -77, kun Rauli oli täyttänyt 30 vuotta, ura oli alamäessä ja päihdekierre syventynyt. Pelastajan roolin otti Love Recordsin perustaja, muusikkojen luottomies Atte Blom. Hän majoitti Baddingin asuntoonsa Bulevardille.

Blom muistelee Heikki Metsämäen ja Juha Miettisen Badding-kirjassa, että noihin aikoihin Lovella miettiin usein, miten Baddingia voisi auttaa eteenpäin. Ongelma jäi ratkaisematta, kun samoihin aikoihin Love joutui talousvaikeuksiin ja lopulta konkurssiin.

Lähdettyään Blomilta Rauli oli jälleen vailla vakituista asuinpaikkaa. Keikkoja oli tuskin nimeksikään masennus paheni. Ryyppykierre jatkui.

Kimppakämppä järvenpääläisessä koulussa

Loppuvuodesta -78 muusikko- ja taiteilijapiireistä tuttu Hannu Raatikainen törmäsi tuttavaansa Baddingiin ravintola Tenhossa Helsinginkadulla. Kävi ilmi, että Somerjoella ei ole asuntoa, ja sitä kautta hän päätyi asumaan Raatikaisen luo Järvenpään Kinnariin.

Kinnarin koulun vanha puurakennus toimi Baddingin kotina 1970-luvun lopulla, tietää Jani Uhlenius.
Kinnarin koulun vanha puurakennus toimi Baddingin kotina 1970-luvun lopulla, tietää Jani Uhlenius.Vesa Marttinen / Yle

Tämän asunnon muistaa erityisen hyvin myös Baddingin järvenpääläinen muusikkoystävä Jani Uhlenius, jolla on Kinnarin kouluun läheiset siteet.

– Isäni, minä, lapseni ja lapsenlapseni ovat käyneet kyseistä koulua. Lisäksi vaimoni serkku teki koko opettajan uransa siellä ja asui siinä samassa asunnossa. Kun hän muutti ja meni naimisiin, asuntoon muutti opettaja ja teatteriohjaaja Hannu Raatikainen, jonka kanssa siihen myöhemmin muutti myös Rauli Somerjoki.

Rauli oli huonossa kunnossa silloin. Mun mielestä se heitti, että se on ollu jossain roskiksissa.

Hannu Raatikainen

Raatikainen muistelee Metsämäen ja Miettisen kirjassa, että että Baddingin maallinen omaisuus mahtui tuolloin kahteen muovipussiin.

– Rauli oli huonossa kunnossa silloin. Mun mielestä se heitti, että se on ollu jossain roskiksissa.

Muutto Leppävaaraan ja töihin Postille

Seuraavana syksynä Raatikainen pääsi Teatterikouluun ja muutti Järvenpäästä Helsinkiin. Raulille järjestyi huone Raatikaisen äidin Helvin omakotitalosta Espoon Leppävaarassa Gallen-Kallelantie 17:ssä.

Rauli Badding Somerjoki, kitaristi Antero Jakoila ja M.A.Numminen Finnvox-studiolla tammikuussa 1974.
Rauli Badding Somerjoki, kitaristi Antero Jakoila ja M.A.Numminen Finnvox-studiolla tammikuussa 1974.Hans Paul / Lehtikuva

Noin vuosi Leppävaaraan muuton jälkeen Somerjoki pääsi töihin Postin lajittelukeskukseen Ilmalaan. Säännöllinen työ ja harvakseltaan tapahtuva keikkailu sopivat silloiseen elämäntilanteeseen hyvin.

Toukokuussa 1981 Rauli muutti silloisen tyttöystävänsä Raijan kanssa Alppilaan Kirstinkadulle.

Alkuvuodesta 1982 ilmestyi ensimmäinen Pekka Aarnion tuottama Badding-levy, single Paras haihtua vaan/Ikkunaprinsessa. Samalla alkoi yhteistyö Agentsin perustaneen Esa Pulliaisen kanssa.

Pihlajamäestä takaisin Kallioon

Agents-yhteistyön myötä Somerjoen ura lähti uuteen nousuun, mutta viina maistui edelleen. Somerjoki kävi Töölön A-klinikalla hoidossa talvikautena 1984–85.

Marraskuun lopulla 1984 Rauli ja silloinen tyttöystävä Raija muuttivat Kirstinkadulta Pihlajamäkeen, Ketokivenkaareen. Pian tämän jälkeen tyttöystävä vaihtui Paulaan ja uusi osoite löytyi samasta kaupunginosasta Liusketieltä.

– Se on mun viimeinen havainto ja tieto hänen asunnoistaan täällä, Jakoila sanoo.

Joulukuun alussa 1986 Rauli ja Paula muuttivat vielä takaisin Raulin vanhoille kulmille, Aleksis Kivenkadulle Helsingin Alppiharjuun. Se jäi Baddingin viimeiseksi osoitteeksi.

Rauli Badding Somerjoki kuoli kotonaan 14.1.1987 rajuun sairaskohtaukseen sillä aikaa kun Paula oli hakemassa ruokaa läheisestä ravintolasta.

Kuolinsyyksi todettiin etyylialkoholimyrkytys. Myötävaikuttavia tekijöitä olivat keuhkoputken laajentumat ja pitkäaikainen keuhkotulehdus sekä veren hengittäminen.

Artikkelin keskeinen tietolähde haastattelujen lisäksi on Heikki Metsämäen ja Juha Miettisen kirja Badding – Rauli Somerjoen elämä ja laulut (1996).