Kuusi kuntaa liittyi yhteen – käteen jäi hurja määrä turhia taloja: "Meillä on julkisia rakennuksia kuudet kappaleet"

Useissa kuntaliitoksen tehneissä kunnissa pohditaan nyt, miten parhaiten hyödynnettäisiin tyhjilleen jääneitä kouluja, kunnanvirastoja ja muita julkisia rakennuksia.

rakennukset
Kuvassa vasara.
Anssi Leppänen / Yle

Kunnat harkitsevat yhä useammin tyhjilleen jääneiden julkisten rakennusten purkamista. Samalla kuntien keinovalikoima käytöstä poistuneiden rakennusten hyödyntämiseksi on laajentunut, arvioidaan Suomen Kuntaliitosta.

Purkuinto yltyy kuntaliitosten yhteydessä 3–5 vuotta liitoksen toteutumisesta.

– Siinä vaiheessa, kun uusi kunta on miettinyt palvelurakennetta ja -verkkoa ja järjestänyt toimintoja uudelleen, niin yleensä syntyy kiinteistökantaa, joka jää tyhjilleen vaille käyttöä, kertoo Suomen Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi.

Ennen purkamista kunnat kuitenkin usein käyvät kaikki vaihtoehdot läpi. Niitä ovat esimerkiksi tyhjilleen jääneen kiinteistön myynti, vuokraaminen tai tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen.

"Kuudet kappaleet julkisia rakennuksia"

Esimerkiksi Kouvolassa kaupunki on joutunutpohtimaan tyhjilleen jääneiden kaupungin omistamien rakennusten tulevaisuutta. Niitä Pohjois-Kymenlaaksosta löytyy, sillä vuonna 2009 Kouvola,Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski ja Valkeala perustivat yhdessä uuden kunnan.

– Meillä on kaikkia julkisia rakennuksia kuudet kappaleet eikä niitä tarvitse olla niin paljon. Toimintaa keskittämällä on saatu kaupungin kiinteistömassaa vähennettyä, kertoo Kouvolan kaupungin toimitilajohtaja Timo Oksanen.

Nyt kaupungilla on selkeä linja. Tyhjilleen jäänyt kiinteistö pistetään myyntiin ja jos se ei mene vuodessa kaupaksi, puretaan rakennus.

Vielä vuonna 2015 myytäviä tai purettavia kiinteistöjä (siirryt toiseen palveluun) oli Kouvolan kaupungilla yli kuusikymmentä, nyt vain kymmenkunta.

Listalla ovat esimerkiksi Kuusaan ja Anjalankosken ammattikoulut, Valkealan kunnantalo ja Anjalankosken kaupungintalo sekä Vuohijärven, Teinikallion ja Ratulan koulut.

Valkealan vanha kunnantalo
Valkealan vanha kunnantalo tyhjenee kaupungin työntekijöistä keväällä 2017. Sen jälkeen rakennus pistetään myyntiin.Juha Korhonen / Yle

Tähän mennessä Kouvola on pääosin päässyt kiinteistöistä eroon esimerkiksi myymällä tai lahjoittamalla. Toistaiseksi kaupungissa ei ole purettu merkittäviä julkisia rakennuksia kuten entisiä kunnantaloja.

– Purkamiseen liittyy poliittisia intohimoja. Jos nämä listalla olevat kiinteistöt eivät mene kaupaksi niin niiden purkamista harkitaan, mutta se edellyttää kaupunginhallituksen päätöstä, sanoo Timo Oksanen.

Purkamisessa on järkeä

Aalto-yliopiston rakentamisen tuotantotalouden apulaisprofessori Antti Peltokorven mukaan julkisen rakennuksen purkaminen voi olla järkevä vaihtoehto.

– Neljäkymmentä vuotta vanhan rakennuksen peruskorjaus on saman hintaista kuin uuden tekeminen. Rakentaminen vanhoihin runkoihin ja ahtaampiin tiloihin on enemmän käsityövaltaista. Lisäksi logistiikka on hankalampaa kuin uutta tehtäessä.

– Ja vaikka kokonaiskustannus on samaa luokkaa, niin vanhan kiinteistön tilojen toiminnallisuus ei silti ole välttämättä niin hyvä kuin uusissa rakennuksissa. Lisäksi käyttökustannukset ovat usein uutta korkeampia.

Peltokorpi muistuttaa, että purkamisen ja peruskorjauksen ohella vaihtoehtona on käyttötarkoituksen muuttaminen, jos kiinteistö halutaan säilyttää samalla omistajalla.

Vanha kaupungintalo rapistuu tyhjillään

Aina julkisen rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen ei käy sormia napsauttaen. Esimerkiksi voidaan nostaa Anjalankosken entinen kaupungintalo Kouvolassa, joka alunperin rakennettiin 1960-luvulla Sippolan kunnantaloksi.

Vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkimainingeissa kaupungintalo jäi vaille käyttöä. Kouvola ei ole löytänyt uutta tarkoitusta rakennukselle, vaikka periaatteessa käyttöä sille olisi.

Anjalankosken entinen kaupungintalo Kouvolassa.
Anjalankosken kaupungintalo tyhjeni lopullisesti vuonna 2012, kun Taitoa Oy siirtyi sieltä Kouvolan keskustaan.Minna Heikura / Yle

Kaupungin tavoitteena on nimittäin siirtää työntekijänsä pois ulkoisilta vuokratuista tiloista kulujen karsimiseksi. Esimerkiksi tänä keväänä työntekijöitä muuttaa vuokratiloista Kouvolan keskustassa sijaitsevaan entiseen hovioikeustaloon, jonka kaupunki hankki viime vuonna.

– Asiaa on pohdittu useammankin kerran. Eri toimialat ovat kuitenkin katsoneet, ettei heidän toimintaansa ole järkevää sijoittaa Anjalankosken entiselle kaupungintalolle. Suurin osa toiminnoista edellyttää asiakaspalvelua ja asiakkaat ovat hyvien kulkuyhteyksien päässä Kouvolan keskustassa, kertoo toimitilajohtaja Timo Oksanen.

Anjalankosken kaupungintaloa on yritetty kaupata viimeiset kaksi vuotta, mutta tuloksetta. Jos uutta omistajaa ei pian löydy, saatetaan vanha kaupungintalo purkaa vielä tänä vuonna.

– Teen esityksen kevättalven aikana, että rakennus puretaan pois, jos ostajaa ei ilmene. Purkaminen edellyttää kaupunginhallituksen päätöstä ja purku-urakoitsijan kilpailutusta, sanoo Timo Oksanen.

Vielä Keltakankaalla sijaitsevalla maamerkillä on hetki aikaa. Joitakin kiinnostuita rakennuksesta on ollut, mutta tutustumiskäyntiä pidemmälle neuvottelut kaupasta eivät näytä edenneen.