Kiire painaa ja vastuu pirstaloituu – Mikä pelastaisi suomalaisen rakentamisen murenevan maineen?

Rakentamisen laatuongelmien syyt vaihtelevat vastaajasta riippuen.

Rakentaminen & kiinteistöt
Rakennusmies levittää laastia työmaalla.
Yksi rakentamisen laatua heikentävä tekijä on aikatauluongelma. Kaon koulutuspäällikkö Ilpo Anttonen kokee, että kiire ei suosi "vanhanaikaista rakentamista" eikä aikaa jää kunnon kuivattamiseen ja suojaamiseen.Toni Pitkänen / Yle

Kosteusongelmat, näennäinen vesiongelmien korjaaminen, pimeä rakentaminen, lahden yli tullessaan pätevöityneet työntekijät, kelvottomat betonityöt. Mitä on tapahtunut suomalaiselle rakentamiselle ja sen laadulle? Vai onko laatu todellisuudessa koskaan edes ollut niin korkealla kuin mihin mielikuvissa olemme sen sijoittaneet?

Keskustelu rakentamisen laadusta on jatkunut jo jonkin aikaa, mutta esimerkiksi helmikuussa 2013 se kiihtyi, kun Laukaan ratsastuskoulun teräsrakenteisen maneesin katto romahti (Suomen Kuvalehti (siirryt toiseen palveluun)). Samana vuonna silloinen asuntoministeri otti myös kantaa asiaan (Kaleva (siirryt toiseen palveluun)).

Laatuongelmien syyt tuntuvat riippuvan siitä, keneltä niitä perätään. Pääsyiksi nousevat kiire, suunnitteluvirheet, työntekijöiden osaaminen, valvonnan puute ja välinpitämättömyys.

Kiire ei saisi asua työmaalla

Kun Yle kysyi asiaa reilu kolme vuotta sitten rakennustyöntekijöiltä, nousi vastauksissa laatuongelmien syyksi kosteudenhallinta, joka johtui vastaajien mukaan kiireestä. Yksi vastaajista kertoi seuraavasti: "Rakentamisen kosteudenhallinta on koko Suomessa retuperällä. Edes sadevesiä ei yritetä johtaa hallitusti rakennusaikana pois. Sääsuojia ei käytetä. Rakenteille ei anneta riittävästi kuivumisaikaa kastumisen jälkeen".

Kajaanissa alan koulutuspäällikkönä Kainuun ammattiopistolla toimiva Ilpo Anttonen yhtyy muutaman vuoden takaisen kyselyn tuloksiin. Kiire ei saisi asua rakennustyömailla.

– Piireissä tiedetään, että joskus joudutaan tekemään niin, että niukin naukin mitattuna juuri ja juuri betonin kosteus täyttää määritellyt suositukset, mutta heti siellä on vaan oltava töissä, Anttonen summaa.

Homevaurio.
Kosteusogelmat laitetaan kiireen piikkiiin. Olli Koski / Yle

Anttonen syyttää urakka-aikatauluja, jotka on jo lähtötekijöissään laskettu liian tiukoiksi.

– Silloin ei voi olla "vanhanaikaista rakentamista" niin, että kaikki kuivatettaisiin ja suojattaisiin kunnolla, vaan ne on tehtävä kertarykäyksellä, Anttonen harmittelee.

Hänen mielestään mallia voisi ottaa esimerkiksi Ruotsissa, jossa tehdään hieman pienemmällä porukalla ja pidemmillä aikatauluilla kiireen, ison porukan ja useassa vuorossa tehtävän työn sijasta.

Joskus joudutaan tekemään niin, että niukin naukin mitattuna juuri ja juuri betonin kosteus täyttää määritellyt suositukset, mutta heti siellä on vaan oltava töissä.

Ilpo Anttonen

Pitkän käytännön kokemuksenkin omaava rakennusalan yrittäjä Jarmo Juntunen puolestaan uskoo, että kosteusvauriot eivät välttämättä ole lisääntyneet valtavasti, vaan ovat nyt nousseet voimakkaasti esiin. Ihmiset ovat Juntusen mukaan myös tietoisempia ja ehkä myös herkempiä saamaan erilaisia oireita.

– Myös rakentamisen tavat ja tekniikat ovat muuttuneet aika vauhdikkaasti. Energiansäästö ja siitä johtuvat toimenpiteet ovat johtaneet siihen, että rakenteita on muutettu aika nopealla aikataululla ja kaikkia muutoksia siitä ei voida ennakoida tai niitä ei tiedetä. Se on osaltaan ollut yksi tekijä, miksi tuntuu, että rakentamisen laatu on heikentynyt, pohtii kajaanilaisen Rakennusliike Halosen toimitusjohtaja Juntunen.

Kun ei välitetä, ei voi tulla hyvää

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi ampuu alas selityksen kiireestä. Hänen mielestään aikataulukeskustelu on vain seuraus, ei syy, ja hänestä rakentamisen laatuongelmia on ollut aina, mutta nyt ne ovat lisääntyneet. Perimmäinen syyllinen rakentamisen laadun puutteelle löytyy hänen mukaansa vähäisestä koordinoimisesta ja hankkeiden pirstaloitumisesta.

– Rakentamishankkeet ovat jakautuneet tosi monien toimijoiden, yritysten työmaiksi. Se tarkoittaa sitä, että kun itse kukin yritys tuppaa ajamaan vain omaa etuaan, niin sitten ollaan osaoptimoinnissa, jossa käy helposti niin, että kukaan ei välitä, Harjuniemi pohtii.

Kun vastuu jakaantuu, ei kukaan ota todellista vastuuta ja laatuvirheitä syntyy.

Rakennusmies mittaa seinää vesivaa'alla.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemeä huolettaa se, että yrityksissä ei välitetä siitä, kuka työn tekee.Jyrki Lyytikkä / Yle

Harjuniemi kokee, että välittämisen puute näkyy muuallakin rakentamisen saralla.

– Eniten minua huolestuttaa se, että ei välitetä, että kuka sen työn tekee, Harjuniemi harmittelee.

Näin rakentaminen hoidetaan erilaisin väliaikaisin ratkaisuin kuten työvoimavuokrauksin.

– Saamme vieläkin nauttia viime laman hedelmistä, kun yritykset ovat virittäneet oman organisaationsa siten, että on mahdollisimman vähän työntekijöitä ja mahdollisimman vähän ammattilaisen kasvamisenpaikkoja.

Miten priimaa sekundan sijaan?

Syitä huonolle laadulle löytyy, mutta millä keinoin huono laatu muutetaan priimaksi? Mitä on tehtävä, että joskus voidaan taas kehua suomalaisella laadukkaalla rakentamisella?

Opettaja Ilpo Anttonen löytää useita seikkoja, joilla laatua voi parantaa. Ensinnäkin hän puuttuisi suunnitteluun ja veisi suunnittelijat ja arkkitehdit välillä työmaille katsomaan käytännön työtä.

– Monesti yltiöpäisen kauniit arkkitehtisuunnitelmat on vaikea toteuttaa ja rakennesuunnittelijalla ei välttämättä ole omakohtaista työmaakokemusta. Sitten saatetaan suunnitella sellaisia rakenteita, jotka ovat tavattoman alttiita työvirheille ja materiaalivalinnoille, Anttonen huomauttaa.

Osittain valvonta on vielä jossain näennäisvalvontaa.

Ilpo Anttonen

Tällaisia voivat hänen mukaansa olla esimerkiksi monimutkaiset kattorakenteet. Juuri katoista hän löytääkin esimerkin rakentamistavasta, jollaista ei hänen mielestään saanut ikinä ottaa Suomen olosuhteissa käyttöön: tasakatto.

– Sisäpuolinen kattovedenpoisto toimii paperilla, teoriassa ja suunnitelmissa hyvin, mutta se vaatii äärimmäisen huolellista kiinteistöhoitoa.

Kiinteistönhoidolle hän laittaisi myös tällä hetkellä enemmän painoarvoa. Nykyrakennukset kun vaativat ammattitaitoista kiinteistöhuoltoa, sillä rakennuksissa on paljon kiinteistöautomatiikkaa ja tekniikkaa. Lisäksi Anttosen mukaan työmaiden aikataulujen pitäisi olla realistisempia ja näennäisvalvonnan loppua.

– Osittain valvonta on vielä jossain näennäisvalvontaa. Pitäisi jo työn aikana katsoa eikä aina pelkästään valmista lopputulosta.

Rakennustyömaa.
Kaon koulutuspäällikkö Ilpo Anttonen toivoisi, että työmaiden näennäisvalvonta loppuisi. Yle

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi allekirjoittaa väitteen näennäisvalvonnasta.

– Valvonnassa on usein ongelmia. Jos valvotaan ja dokumentoidaan hyvin, luulisi, että virheet paljastuvat jo tekovaiheessa ja ne voidaan silloin korjata, Harjuniemi huomauttaa.

Siihen, miten rakentamisen kokonaislaatua voidaan parantaa, löytää hän vain yhden keinon.

– Vain noudattamalla ohjeita. Tympeästi sanottu ja kuulostaa yksinkertaiselta, mutta kun kaikkeen on olemassa ohjeet. Nyt pitäisi vain varmistua siitä, että ohjeita noudatetaan.

Vain noudattamalla ohjeita.

Matti Harjuniemi

Vaikka ohjeiden noudattaminen ja sitä myötä virheiden minimointi toimisi, ei Harjuniemi usko, että keskustelu suomalaisen rakentamisen laadusta saisi lopullista pistettä.

– Ei tämä ole sellainen asia, että jonakin aikana rakennusala olisi tällaisessa tilassa. Laatukeskustelu jatkuu aivan varmasti maailman tappiin asti niin kauan kuin tämä ei ole itsestään selvä toimintamalli.