Sisäministeriö ei usko suureen määrään paperittomia – "Viranomaisilla on erittäin hyvä tilannekuva"

Sisäministeriön kansliapäällikön, Päivi Nergin mielestä vastaanottokeskuksista poistettavien hätämajoituksesta ei tule houkutinta jäädä laittomasti Suomeen.

hätämajoitus
Päivi Nerg
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg ei usko, että vastaanottokeskuksista poistettavia jäisi suuria määriä laittomasti Suomeen.Jarno Kuusinen / AOP

Sisäministeriössä uskotaan, että vastaanottokeskuksista poistettavia ei jää suuria määriä Suomeen. Heitä on nyt maassa vajaat 200 ja ministeriössä ennakoidaan, että määrä ei tästä olennaisesti nouse, jos kielteisen turvapaikkapäätöksen saavien halu palata vapaaehtoisesti kotimaahan jatkuu.

Pääkaupunkiseudun kaupungit, Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat jo alkaneet varautua hätämajoituksen järjestämiseen suuremmille määrille. Yksin Vantaalla arvioidaan, että vastaanottokeskuksista joutuu poistumaan maaliskuuhun mennessä noin 200 henkilöä.

Vastaanottokeskusten palvelut lakkautetaan yhä useammilta, sillä hallinto-oikeuksista ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta tulee talven ja kevään aikana entistä enemmän lainvoimaisia turvapaikkapäätöksiä.

Pahimpaan kuitenkin varaudutaan

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kertoo, että vastaanottokeskuksista poistuvien määrää seurataan jatkuvasti.

– Viranomaisilla on erittäin hyvä tilannekuva siitä, mitä tässä maassa tapahtuu. Se on hämmentävän hyvä.

Nerg ei usko siihen, että vastaanottokeskuksista poistettavien määrä nousisi useisiin satoihin tai jopa tuhansiin, sillä vapaaehtoisesti palaavia on ollut paljon. Tähän mennessä palvelut on lakkautettu runsaalta 160 turvapaikanhakijalta.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan viesti on, että tässä yhteiskunnassa ketään ei jätetä pakkasen makaamaan.

Päivi Nerg

– Määrä ei ole kasvanut viimeisen kahden kuukauden aikana, se pysyy siellä alle kahdessa sadassa. Nyt tehdään työtä, että määrä ei nousisi, sanoo Nerg.

Pahimmissa skenaariossa suuriinkin määriin on kuitenkin varauduttu, sillä kukaan ei varmuudella tiedä vapaaehtoisten palaajien määrää jatkossa, kun valitusten käsittely oikeuksissa nopeutuu. Valituksia ratkotaan jatkossa neljässä hallinto-oikeudessa, ei enää yksin Helsingin hallinto-oikeudessa.

– Kun määrät kasvavat, niin kuinka paljon se vapaaehtoinen paluu vetää, ja kuinka paljon on niitä, jotka eivät siihen lähde. Se voi nousta, mutta kuinka korkealle se voi nousta, sitä ei nyt kukaan pysty sanomaan.

Hätämajoitus ei houkuta jäämään

Nergin mielestä on hyvä, että kunnissa suunnitellaan hätämajoitusta ja varaudutaan pahimpaan. Hän ei usko, että hätämajoitus houkuttelisi laittomasti maassa olevia jäämään Suomeen.

Nergin mukaan sisäministeriöllä, kaupungeilla ja järjestöillä on erittäin hyvä keskusteluyhteys ja kaikilla on tavoitteena, että kielteisen lainvoimaisen turvapaikkapäätöksen saaneille tulee selväksi se, että heillä ei ole laillista oikeutta olla maassa.

– Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan viesti on, että tässä yhteiskunnassa ketään ei jätetä pakkasen makaamaan, vaan sen yksittäisen yön hätämajoitus on joko viranomaisen tai SPR:n tai kaupunkien tai erilaisten järjestöjen kautta löydettävissä.

– Viesti ei ole se, että suomalaisessa yhteiskunnassa voi vaikka vuoden tai kaksi olla jossain hätämajoituksessa.

Poliisi ei hae hätämajoituksesta

Nerg vakuuttaa, että hätämajoituspisteistä ei ole tulossa paikkaa, josta poliisi kävisi hakemassa laittomasti maassa olevia. Hätämajoitusta järjestävillä ei ole velvollisuutta eikä edes oikeutta rikkoa yksittäisten ihmisten tietosuojaa.

Hätämajoitusta järjestävien tahojen toivotaan kuitenkin olevan yhteydessä viranomaisiin, jos hätämajoitettavien määrä kasvaa.

Viesti ei ole se, että suomalaisessa yhteiskunnassa voi vaikka vuoden tai kaksi olla jossain hätämajoituksessa.

Päivi Nerg

Vastaanottokeskusten kirjoilla olevista joka viides turvapaikanhakija, eli noin 3 700 henkilöä on yksityismajoituksessa. Nerg uskoo, että vastaanottokeskuspalvelujen lakkauttaminen saa myös heidät liikkeelle.

– He usein ovat yksittäisissä vuokra-asunnoissa, joihin he eivät saa tukea.

Dublin-palautettuja vain muutamia

Dublinin sopimuksen perusteella Suomeen palautettavista turvapaikanhakijoista ei Nergin arvion mukaan ole tulossa viranomaisille suurta pulmaa, vaikka esimerkiksi Saksassa palautettavia on noin tuhat.

– Erittäin vähän on palautunut. Yksittäisiä on vasta palautunut ja me emme tiedä, pystyykö Saksa hoitamaan palautuksia, koska heillä on todella massiivinen määrä ihmisiä sisällä tällä hetkellä.