Vajoamisesta ei merkkejä – kirkon perustusten kestävyyttä testattiin puukoniskuin Teuvalla

Seurakuntalaiset pelkäsivät kirkon vajoavan, mutta saviselle maapohjalle perustettu kivikirkko näyttää seisovan tanakasti kuusi- ja mäntypaalujen varassa.

kirkkoarkkitehtuuri
Teuvan kirkko talvisäässä
Teuvan kirkko seisoo tukevasti tolpillaan.Jarkko Heikkinen / Yle

Teuvan kirkon lattian alla välkkyvät rakennusvalot ja kuuluu veden ja saven lätinää. Kirkkosalin lattian alla ryömintätilassa kaivetaan kirkon perustusten puupaaluja esiin. Kaksi miestä ovat lapiopelillä saaneet aikaan kolmatta metriä syvän kuopan.

– Puupaalujen päät pitäisi saada esiin. Ne ovat tuolla kannatinpilarien alla. Paalujen päälle on ensin valettu anturit ja vasta sen päältä lähtevät betoniset kannatinpilarit, kertoo rakennuspiirrustuksista Teuvan kirkon perustusten tutkimusta vetävä Petteri Kronqvist Sito Oy:stä.

Teuvan kirkko rakennettiin aikanaan pikavauhtia, kun edellinen kirkko paloi 1950. Se oli paikallaan jo vajonnut ja sen seinään oli tullut repeämä. Siitä puhuttiinkin revenneenä kirkkona.

Elsi Borgin suunnittelema uusi kirkko rakennettiin toiseen paikkaan, mutta savimaalle sekin.

– Me olemme tehneet koekairauksia lattian alla ja savea on paikoin lähes kaksikymmentä metriä. Sen läpi puupaalut on juntattu kovaan moreenimaahan, Petteri Kronqvist kertoo.

Miehet kaivavat puupalujen päitä esiin savimaasta
Joni Karjalainen kaivaa betonipilarien alta puupaaluja esiin.Jarkko Heikkinen / Yle

Pohjavesi pitää paalut kunnossa

Puupaaluja käytettiin ennen betonipylväitä savimailla raskaitten rakenteiden perustuksissa. Pitkiä mänty- tai kuusitukkeja juntattiin savikerroksen läpi useampi vierekkäin ryhmiksi.

– Tämä on ollut käytännössä ainut keino rakentaa raskaampia rakennuksia pehmeille savikoille ennenkuin betonipaalut yleistyivät, kertoo Petteri Kronqvist.

Paalujen piti ylettyä kovaan maahan tai kallioon. Perustusten kestävyyden kannalta olennaista on, että puupaalut pysyvät pohjaveden pinnan alapuolelle.

– Kun paalut ovat koko ajan vedessä, ne eivät saa happea, eikä lahoaminen pääse alkuun. Paalut kestävät jopa satoja vuosia. Ongelmat alkavat silloin, kun pohjaveden pinta laskee ja puupaalut tulevat kokonaan tai hetkittäin kuiville yläpäästään. Silloin alkaa lahoaminen, kuvailee Kronqvist.

Savista maata on kertynyt melkoisesti yli parimetrisestä kaivannosta
Pilarin juureen kaivetusta yli parimetrisestä kuopasta nousee pikimustaa savea.Jarkko Heikkinen / Yle

Teuvalla voidaan huoahtaa helpotuksesta

Teuvan kirkon alla jännitys tiivistyy, kun ensimmäisen kaivannon kohdalla puupaalujen päät alkavat tulla näkösälle. Uppopumppu kurnuttaa savensekaista vettä montusta ja Joni Karjalainen painaa puukonterän yli 60-vuotta veden alla ja saven sisällä olleen tukin pintaan. Vielä terävä isku puukon kahvaan ja sitten tulos.

– Painamalla terä meni kaksi milliä ja iskussa se upposi vain viisi. Kovaa tavaraa, sanoo saven tahrima Joni Karjalainen GeoUnion Oy:stä.

Joni yrittää upottaa puukkonsa terää paaluryhmän muihinkin tukkeihin, mutta tulos on samanlainen, ei uppoa.

Elsi Borgin suunnittelema kirkkosali on avara
Elsi Borgin suunnittelema kirkko on avara ja herkän kaunis. Tove Jansson maalasi sen alttaritaulun.Jarkko Heikkinen / Yle

Remontti voi alkaa

– Hyvältä näyttää. Puu on säilynyt yli 60 vuotta kovana. Näitä pistokokeita tehdään kolme lisää. Mutta jo tuo pohjaveden pysyminen betonianturan yläpinnan tasolla, eli reilusti puupaalujen yläpäiden päällä vakuuttaa, että paalut ovat todennäköisesti kunnossa, iloitsee Petteri Kronqvist.

Tutkimukset Teuvan kirkon alla jatkuvat vielä tovin. Tulokset valmistuvat helmikuussa. Kirkon mahdollista vajoamista seurataan tulevina vuosina tarkkavaaituksella, jolla päästään millimetrin tarkkoihin havaintoihin. Tämän lisäksi seurataan pohjaveden pinnan muutoksia.

Teuvan seurakunta on jo päättänyt kirkon remontoimisesta. Se käynnistyy ensi vuonna ja tämänhetkisen tiedon valossa siinä voidaan keskittyä pienempiin korjauksiin rakenteissa sekä pintojen uusimiseen.