1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lukeminen

Lukumummi tai -vaari auttaa, kun lukeminen takkuaa: "Ei ole häpeä kysyä, jos ei ymmärrä"

Yksittäisen oppilaan lukuvaikeuksiin ei aina ehditä keskittyä riittävästi koulussa. Silloin apuun kaivataan vapaaehtoisia.

Kuva: Katja Halinen / Yle

Viime kesänä Arja Jokinen sai viettää iloisia lomapäiviä lastenlastensa kanssa. Kun lapset lähtivät koteihinsa, jäi isoäidin mieleen päällimmäisenä kova ikävä. Lapset täyttivät hänen päivänsä riemulla, josta eläkeläisen arkipäivässä ei ollut tietoakaan.

Aivan sattumalta isoäidin silmiin osui Porin SuomiAreena -tapahtumassa Niilo Mäki -instituutin pöytä. Siinä oli pino esitteitä, joissa kerrottiin lukumummeista ja -vaareista.

– Seisoin pöydän vieressä melkein vedet silmissä, kun instituutin työntekijä kysyi minulta, haluaisinko lähteä lukemaan lapsille. Ja halusinhan minä, Jokinen kertoo.

Vapaaehtoisista pulaa

Niilo Mäki -insituutin lukumummit ja -vaarit aloittivat lasten kanssa lukemisen ensimmäisen kerran 2012. Nykyään ohjelma on suunnattu niille lapsille, joiden äidinkieli ei ole suomi.

Vapaaehtoisia on porukassa tällä hetkellä hieman yli 50. Määrä on tavoitteeseen nähden pieni, sillä toiminnan on tarkoitus levitä Suomen jokaiselle paikkakunnalle.

– Tavoitteemme on, että Suomessa olisi tämän kevään jälkeen lukumummeja ja -vaareja 20 paikkakunnalla. Nyt heitä on 12 paikkakunnalla, mutta saamme lisää vapaaehtoisia lähikuukausina, Katja Korhonen kertoo.

Näiden vapaaehtoisten lisäksi lukumummeja ja -vaareja löytyy jonkin verran enemmän myös Mannerheimin lastensuojeluliiton listoilta. Korhonen kertoo liiton jatkavan Niilo Mäki -instituutin aloittamaa työtä niiden äidinkielenään suomea puhuvien lasten kanssa, joille lukeminen on jostain syystä vaikeaa.

Innostusta ja rohkaisua

Kohderyhmästä tai järjestäjästä riippumatta kaikki lukumummit ja -vaarit pyrkivät auttamaan lapsia heidän lukuvaikeuksissaan. Toisille tärkeää on sanavaraston laajentaminen, toiset kaipaavat innostusta ja rohkaisua.

Uskon, että lapset rohkaistuvat, kun heidän kanssaan luetaan yhdessä ja puhutaan niistä sanoista, jotka tuntuvat vaikeilta.

Lukumummi Arja Jokinen

– Uskon, että lapset rohkaistuvat, kun heidän kanssaan luetaan yhdessä ja puhutaan niistä sanoista, jotka tuntuvat vaikeilta. Ei ole häpeä kysyä, jos ei ymmärrä, Arja Jokinen toteaa.

Kun joku jaksaa kannustaa, eivät lapset heitä hanskoja naulaan yhtä herkästi. Kirjojen kautta tällaiset kielikuvatkin tulevat heille tutuiksi.

Jokainen saa jotain

Toiminnassa kaikki osapuolet tuntevat olevansa saajan asemassa. Cygnaeuksen koulun tokaluokkalainen, Turkista Suomeen muuttanut,Taha Avci keskustelee sujuvasti suomeksi, mutta joutuu vielä kyselemään monien sanojen merkitystä.

Kuva: Jaana Polamo / Yle

– Kun en tiedä jotain, Arja auttaa minua, hän toteaa mielissään.

Viime tapaamisella parivaljakko pohti muun muassa huikoo-sanan merkitystä.

Luokanopettaja Elisa Tommila harmittelee, ettei kaikille halukkaille riitä lukuseuraa.

– Innostus on ollut huikeaa ja näitä lukuhetkiä on odotettu. Suurin hyöty tulee varmaan sanavaraston kautta, mutta onhan tämä hieno yhteistyö sukupolvien välillä myös oma ulottuvuutensa toiminnassa, Elisa Tommila toteaa.

Arja Jokinen on tällä hetkellä ainoa Niilo Mäki -instituutin lukumummi koko Satakunnan alueella. Hän aikoo lisätä käyntejään kevään aikana, mutta toivoisi myös muita innokkaita mukaan.

Minun palkkioni on, että saan viettää aikaa lasten kanssa.

Lukumummi Arja Jokinen

– Vaikka tämä on vapaaehtoistyötä, ei tätä voi työksi kutsua. Kun välitunnin aikana saapuu pihaan, on ympärillä vain riemua ja remuamista. Siitä tulee aivan ihana olo ja se on minulle onnen täyttymys. Minun palkkioni on, että saan viettää aikaa lasten kanssa.

Mukaan toimintaan

Lukumummiksi ja -vaariksi voi ilmoittautua kuka vain. Aiempaa kokemusta tai taustakoulutusta ei tarvita. Lukutaito riittää.

Niilo Mäki -instituutin lukemishankkeessa työskentelevä Katja Korhonen kertoo, että halukkaille annetaan muutaman tunnin perehdytys ja tukea saa myös matkan varrella.

Hankkeen nimen ei kannata antaa häiritä. Lukijan ei tarvitse olla mummi tai vaari.

– Iälläkään ei ole väliä. Riittää, että sietää sitä, että joku kutsuu mummiksi tai vaariksi, Korhonen naurahtaa.