Puolustusvoimien mukaan siviilipalvelukseen siirtyvien määrän kasvu ei romuta maanpuolustusta: "Koulutettua reserviä riittää"

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja rinnasti Facebook-päivityksessään reservistä siviilipalvelukseen siirtymisen rintamakarkuruuteen ja pelkää puolustusjärjestelmän rapautuvan. Puolustusvoimien mukaan syytä huoleen ei ole.

maanpuolustus
Reserviläisiä seisoo riveissä
Raila Paavola / Yle

Puolustusvoimissa ei olla huolissaan reservistä siviilipalvelukseen siirtyvien määrän kasvusta. Yle uutisoi torstaina, että reservistä siviilipalvelukseen vaihtavien määrä moninkertaistui vuonna 2015. Tuolloin täydennyspalvelushakemusten määrä nousi parista sadasta liki tuhanteen. Viime vuonna hakemuksia tuli runsaat 700.

– Ihmisillä elämäntilanne ja näkemykset voivat muuttua varusmiespalveluksen jälkeen niin, että hän katsoo paremmaksi tehdä tällaisen ratkaisun. Sitä pitää kunnioittaa ja hänellä on siihen lainmukainen mahdollisuus, Puolustusvoimien viestintäjohtaja, kommodori Jan Engström painottaa.

Täydennyspalveluskoulutukseen haetaan nyt niin paljon, että kaikki eivät mahdu kouluttautumaan Lapinjärvelle. Sen vuoksi myös Kuopiossa sijaitseva Pelastusopisto ryhtyy nyt ensimmäistä kertaa järjestämään täydennyskoulutusta reservistä siviilipalvelukseen siirtyneille.

Päivityksestä raivoisa keskustelu

Keskustelu aiheesta ryöpsähti, kun Reserviläisliitto julkaisi torstaina Facebook-sivuillaan päivityksen, johon se linkitti Ylen uutisen. Päivityksessä reservistä siviilipalvelukseen siirtymistä kuvailtiin tämän päivän rintamakarkuruutena. Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) teki aiheesta perjantaina uutisen.

Rauhan aikana ei ole syytä puhua mistään rintamasta, kun mitään rintamaa ei ole olemassakaan.

Jan Engström

Päivitys sai aikaan Reserviläisliiton Facebook-sivuilla raivoisan keskustelun, jossa on sekä päivitystä puoltavia että sitä kritisoivia kommentteja. Keskustelu yltyi niin kovasanaiseksi, että sitä jouduttiin myös moderoimaan.

Päivityksen kirjoittaneen Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nybergin mukaan kyse oli enemmän hänen omasta mielipiteestään kuin liiton virallisesta kannasta. Hän kuitenkin uskoo, että valtaosa liiton jäsenistä olisi kysyttäessä hänen kanssaan samaa mieltä asiasta.

Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, jolla on noin 37 000 jäsentä.

"Termiä olisi voinut harkita paremmin"

Engström ei halua kommentoida Reserviläisliiton päivitystä juuri muutoin kuin korostamalla, että Puolustusvoimat suhtautuu siviilipalvelukseen yhtenä vaihtoehtona palvella yhteiskuntaa.

– Reserviläisliitto ilmaisee näkemyksensä kansalaisjärjestönä, mutta Puolustusvoimilla ei viranomaisena ole rauhan aikana syytä puhua mistään rintamasta, kun mitään rintamaa ei ole olemassakaan, hän sanoo.

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg myöntää nyt, että hänen olisi pitänyt harkita paremmin rintamakarkuruus-termiä. Hänen mukaansa parempi ilmaus olisi ollut reservikarkuruus, jota hän pitää rintamakarkuruutta tuomittavampana.

– Rintamakarkuruus-termin käyttö tässä yhteydessä loukkaa eniten veteraaneja. Sodan aikana hyökkäystilanteessa etulinjasta pakoon lähdön taustalla oli kuolemanpelkoa ja pakokauhua. Nyt reservistä kieltäytymisen syynä on mukavuudenhalu. Taustalla on sellaisia syitä, että kertausharjoituksiin ei ole kiva lähteä, töissä on kiire tai kotiasioita on vaikeaa järjestää.

Nyberg pohtii termejä myös tänään perjantaina julkaistussa blogissaan (siirryt toiseen palveluun).

Harva tekee päätöksen harkitsematta

Siviilipalveluskeskuksen johtajan Mikko Reijosen mukaan täydennyspalvelukseen hakeutumiseen on monia syitä.

Vuonna 2015 hakemusten määrän kasvuun vaikutti Reijosen mukaan merkittävästi Puolustusvoimien lähettämät reserviläiskirjeet. Samoin kertausharjoitusten määrän kasvu, maailmanpoliittinen tilanne ja vaikkapa Nato-keskustelu vaikuttavat siviilipalvelusvelvollisiksi hakeutuvien määrään.

Rintamakarkuruus-termin käyttö tässä yhteydessä loukkaa eniten veteraaneja.

Olli Nyberg

Reserviläisliiton Nybergin mukaan hetken mielijohteesta tehdyt päätökset vähenisivät, jos täydennyspalvelushakemus astuisi voimaan vasta puolen vuoden päästä sen toimittamisesta. Reijosen mukaan päätös hakemuksesta tehdään pääasiassa perusteellisen harkinnan tuloksena.

– Useilla kyse on hyvinkin vakaumuksellisesta asiasta ja heillä on päätökseensä hyvät perusteet. Hyvin pieni määrä on sellaisia henkilöitä, jotka eivät olisi asiaa ajatelleet tarkkaan. Tiedossa nimittäin on, että päätös on lopullinen. Takaisin reserviin ei enää pääse, vaikka sellaista halua olisikin.

Myöskään Puolustusvoimien viestintäjohtaja Jan Engström ei näe syytä muuttaa täydennyspalveluskoulutukseen hakeutumisen käytäntöjä.

– On parempi, että niillä, jotka kokevat voivansa palvella paremmin muulla tavalla kuin aseellisesti, on joustava mahdollisuus siirtyä siviilipalveluspuolelle.

Lumipalloefekti huolettaa

Nybergin mielestä reservistä siviilipalvelukseen siirtymisen helppous rapauttaa Suomen puolustusjärjestelmän.

– Maanpuolustus pohjautuu reserviläisiin. Sodanajan joukoista 95–96 prosenttia on reserviläisiä. Jos järjestelmä toimii niin, että tällaiseen tehtävään sijoitettu voi kieltäytyä siitä koska tahansa, niin eihän se ole järjestelmän kannalta hyvä asia.

Engströmin mukaan syytä huoleen ei ole.

– Kyllä meillä vielä riittää kohtuullisen paljon koulutettua reserviä, joita voimme sijoittaa. Sodanajan sijoitettu reservi on 230 000 ja varusmieskoulutuksen kautta koulutettu joukko on tätä vielä huomattavasti suurempi, arviolta 900 000 henkilöä.

Myös siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen muistuttaa, että reservistä siviilipalvelusvelvolliseksi siirtyvien määrä on reservin kokoon suhteutettuna varsin pieni. Nyberg kuitenkin pelkää, että määrät kasvavat.

– Jos verrataan sodan ajan tapahtumiin, niin joukkopako syntyi, kun yksi lähti ensin ja kohta lähti 15 äijää perässä. Saattaa seurata lumipalloefekti.

Reijonen puolestaan uskoo, että täydennyspalvelukseen hakeutuvien määrä asettuu 500 hakemuksen paikkeille.

– En usko, että ainakaan nykyisissä olosuhteissa palattaisiin ennätyslukemiin.