Talvi yllätti karavaanarin 70-luvulla – tyttären hiukset jäätyivät asuntovaunun seinään kiinni

Turkulaiset Seija ja Tuomo Korsijärvi ovat olleet karavaanareita vuodesta 1978 asti. Hurjin talvimuisto liittyy ensimmäiseen vuoteen ja tyttären hiuksiin.

ilmiöt
Turkulaiset karavaanarit Seija ja Tuomo Korsijärvi matkailuautonsa edessä Talvitreffeillä Turun Messukeskuksessa tammikuussa 2017.
Ari Welling / Yle

Turkulaiset Seija ja Tuomo Korsijärvi ovat olleet karavaanareita vuodesta 1978. Alusta saakka on hommaa tehty kesät talvet, kertoo Seija Korsijärvi.

– Harjoittelimme tätä sellaisella englantilaisella kesävaunulla, jolla oli pituutta vajaat neljä metriä. Ahtaudesta huolimatta mukana oli aina kaksi lasta ja koira, muistelee Seija.

Kondensiovesi oli yöllä jäädyttänyt Sarin poninhännän seinään kiinni.

Seija Korsijärvi

Mieleenpainuvin talvikaravaanarikokemus on talvelta 1978, jolloin pakkasta oli yöllä roimasti.

– Aamulla esikoistyttö Sari huusi, että ’äiti, mä en saa mun tukkaa irti seinästä!’. Kondensiovesi oli yöllä jäädyttänyt Sarin poninhännän seinään kiinni, nauraa Seija.

Tytär ei saanut kammoa karavaanariuteen, vaan on vaunuillut monet monituiset kerrat sen jälkeenkin.

– Sari muistaa kyllä tapahtuman hyvin, mutta nauraa vaan. Hän oli silloin 9-vuotias ja vielä ripille pääsyn jälkeenkin kulki meidän mukana ympäri Suomen ja ulkomailla, sanoo Seija.

Korsijärvet kesällä 1980 ensimmäisen asuntovaununsa edustalla. Vasemmalla tytär Sari, keskellä toinen tytär Pia ja oikealla äiti Seija.
Korsijärvet kesällä 1980 ensimmäisen asuntovaununsa edustalla. Vasemmalla tytär Sari, keskellä toinen tytär Pia ja oikealla äiti Seija.Seijan ja Tuomon perhealbumi.

Jenkkiauto upposi hiekkaan pohjaa myöten

Korsijärvet eivät ole juuttuneet kiinni lumeen, mutta hiekkaan kyllä, muistelee Tuomo.

Elettiin 1980-lukua ja vetoauto oli jo vaihtunut tehokkaaseen amerikkalaiseen. Paikkana oli Hailuoto.

– Oli vähän kiistaa siitä, että mihin vaunu laitetaan. Painoin kaasua ja 450 hevosvoimainen jenkkiauto upposi hiekkaan pohjaa myöten, nauraa Tuomo.

Viereisestä vaunusta tuli mies lapio kädessään. Vaunun karavaanaritunnus oli SF-C 3. Korsijärvien on SF-C 17001.

Painoin kaasua ja 450 hevosvoimainen jenkkiauto upposi hiekkaan pohjaa myöten.

Tuomo Korsijärvi

– Yhdistyksen silloinen puheenjohtaja oli ensimmäisenä lapiohommissa. Karavaanarit eivät titteleistä piittaa, toteaa Tuomo.

Seija hieman protestoi sanontaa, jonka mukaan karavaanari olisi kaikkien kaveri.

– Ei karavaanarikaan nyt ihan kaikkien kaveri ole. Mutta tässä porukassa ollaan kavereita, sanoo Seija.

Ja jos paikka tai naapurit tympäisevät, on maiseman vaihto helpompaa kuin kesämökin myynti.

– En muista, että näiden kymmenien vuosien aikana olisi pitänyt lähteä minnekään. Eikä vierestäkään kukaan ole lähtenyt. Aina on halailtu, hymähtää Seija.

Vaunu vaihtui autoon 32 vuoden jälkeen

Vuoteen 2010 asti Korsijärvet matkustivat vaunu auton perässä. Sen jälkeen vaunu vaihtui matkailuautoon. Autolla on käyty jo 24:ssä maassa.

Reissu ei ole koskaan jäänyt kesken. Viime vuonna matka Saksassa tosin lyheni, kun matkailuauton jääkaappi syttyi tuleen.

Seija otti jauhesammuttimen.

Melkein koko vaunu oli ihan karmeassa sotkussa.

Seija Korsijärvi

– Auton ulkoseinä oli tulessa ja vaahtoa pääsi myös sisälle. Melkein koko vaunu oli ihan karmeassa sotkussa, päivittelee Seija.

Yhdeksänmetriseen matkailuautoon vaihdettiin Suomessa lopulta koko toinen ulkoseinä. Myös auton sisustan puhdistamisessa oli kova homma.

Korsijärvien matkailuauto jääkaappipalon jälkeen maaliskuussa 2016.
Korsijärvien matkailuauto jääkaappipalon jälkeen maaliskuussa 2016.Seija Korsijärvi

Karavaanari nauttii vapaudesta

Eläkevuosia viettävät Korsijärvet sanovat, että liikkumisen vapaus on jotain, josta he ovat aina haaveilleet. Kun reissussa ei ole tiukkoja aikatauluja, ei ole stressiäkään.

Nyt Seijan ja Tuomon pitäisi olla jo Espanjassa. Mutta matkaan tuli mutka.

– Mummi odottaa lasta, vaikka on jo 68-vuotias. Tarkennettuna odotamme lastenlastenlasta. Hänen pitäisi syntyä minä päivänä hyvänsä, myhäilee Tuomo Korsijärvi

Laivaliput Saksaan on tilattu. Ne voi käyttää, sitten kun sopii.

Seija muistaa vielä yhden tarinan liikkumisen vapaudesta. Korsijärvet olivat ajaneet kotipihan mäen alas T-risteykseen lapset kyydissään.

– Pysähdyttiin risteykseen ja tytär ihmetteli takapenkiltä, että hajosiko auto vai mitä. Totesimme siihen, että emme tiedä, pitäisikö lähteä oikealle vai vasemmalle, nauraa Seija.