Koe uusi yle.fi

Tässä on Suomella iskun paikka – "Olemme maailman kärkeä älykkäissä energiajärjestelmissä"

Suomen tulevia vientivaltteja voi olla esimerkiksi kotien sähkönkulutuksen älykäs ohjaus. Sen ideana on muun muassa pienentää sähkölaskua ja ilmastopäästöjä.

sähkönkulutus
Aurinkovoimala Kalevan painotalon katolla Oulussa.
Sähkön kysyntäjouston tarve kasvaa, kun sähköverkkoihin kytketään yhä enemmän sään mukaan vaihtelevaa tuuli- ja aurinkovoimaa. Kuvassa aurinkovoimala Kalevan painotalon katolla Oulussa.Antti Pylväs / Yle

Suomessa toimivat energia-alan yritykset ovat harvinaislaatuisen mahdollisuuden äärellä.

Sähkömarkkinoiden professorin Samuli Honkapuron mukaan maailman energiajärjestelmät myllätään tulevina vuosina älykkäiksi, ja Suomi on tämän kehityksen kärkimaita.

Honkapuro tutkii sähkömarkkinoiden kehitystä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Suomen etulyöntiasema perustuu ennen kaikkea siihen, että käytännössä kaikilla sähkönkäyttäjillä on etäluettavat sähkömittarit ja niiden tietoja hyödynnetään aktiivisesti sähkömarkkinoilla.

– Se on ainutlaatuista koko maailmassa, huomauttaa Honkapuro.

Muutoksen suurin ajuri on ilmastonmuutoksen torjunta, minkä vuoksi aurinko- ja tuulivoimatuotanto lisääntyy maailmalla.

Olemassa olevat sähköverkot eivät sovellu hyvin perinteisten voimalaitosten rinnalle nousevaan hajautettuun sähköntuotantoon.

Jatkossa sähköverkon tulee toimia joustavasti kahteen suuntaan. Pikkuhiljaa esimerkiksi tavallinen omakotitalo muuttuu pelkästä sähkön käyttäjästä sähkön tuottajaksi, sähkövarastoksi tai verkon tasapainottajaksi.

Honkapuro vertaa tilannetta 1990-luvun alkuun, jolloin Suomi otti käyttöön gsm-matkapuhelinverkon ensimmäisenä maana maailmassa. Tämä mahdollisti Nokian nousun maailman huipulle.

– Koko energiajärjestelmä uudistetaan. Käynnissä on samanlainen murros kuin siirtyminen lankapuhelimista kännyköihin. Meillä on nyt samankaltaiset mahdollisuudet kehittää uutta teollisuutta ja merkittävää vientiliiketoimintaa, Honkapuro sanoo.

Hyvä kasvualusta yrityksille

Älykkäät sähkömittarit mahdollistavat esimerkiksi sähkönkulutuksen automaattisen ohjauksen.

Tämän niin kutsutun sähkön kysyntäjouston tarve kasvaa, kun sähköverkkoihin kytketään yhä enemmän sään mukaan vaihtelevaa tuuli- ja aurinkovoimaa.

Tavallisen kotitalouden kannalta sähkönkäytön automaattinen ohjaus ja kysyntäjousto voivat tarkoittaa esimerkiksi sitä, että omakotitalon sähkölämmitystä ohjataan pois sähkön huippukulutushetkiltä.

Tämänkaltaista palvelua kehittää ja myy muun muassa espoolainen kasvuyritys Opti Automation. Sen Optiwatti-niminen tuote ohjaa ja optimoi sähkölämmitteisen talon lämmitystä antureiden, releiden ja pilvipalveluun kytkeytyvän ohjausyksikön avulla.

– Se säätää erikseen asiakkaan jokaisen huoneen lämpötilaa. Tämä säästää tehokkaalla ohjauksella jopa 40 prosenttia lämmityskuluissa, sanoo perustajaosakas ja toimitusjohtaja Juha Marjeta.

Yksinkertaistetusti ideana on estää turha ylilämmitys. Mikäli kotitalous ostaa pörssisähköä, järjestelmä ohjaa lämmityksen sellaisille tunneille kun sähkö on halpaa.

Samalla kun kotitalous saa säästöä, sähköjärjestelmä hyötyy sähkön kulutuksen siirtymisestä huippukulutustuntien ulkopuolelle.

– Sähköntuotannon ongelma ei ole se, että ei pystyttäisi tuottamaan riittävästi sähköä. Ongelma on se, että tuotanto ei ole oikea-aikaista, Marjeta kuvailee.

Pientalojen sähkönkäytön automaattiohjaus on vielä alkutekijöissään Suomessakin. Esimerkiksi Opti Automationin ohjausjärjestelmä on nyt asennettu noin 300 taloon. Vertailun vuoksi: Lämpöpumppuja on Suomessa jo 730 000 kappaletta.

Opti Automation ei ole ainoa kotien sähkönkulutuksen ohjausta tarjoava yritys. Muita ovat esimerkiksi oululainen Cleworks, joensuulainen Kotivo ja suuryrityksistä Fortum.

Optiwatti laajenee Ruotsiin

Nyt 11 henkeä työllistävän yrityksen tähtäimessä on alkuvaiheessa laajentuminen Pohjoismaihin ja Baltiaan.

– Aloitamme vyörytyksen Ruotsista tämän vuoden aikana. Meidän järjestelmämme käy periaatteessa ihan yhtä hyvin myös viilennyksen ohjaukseen kaikkialla maailmassa. Me vain lähdemme liikkeelle sähkölämmityksestä, sanoo Marjeta.

Professori Samuli Honkapuron mukaan tässä näkyy Suomen valtti: Etäluettavien sähkömittareiden ansiosta yritykset saavat hankittua elintärkeitä näyttöjä kotimarkkinoilta ennen vientiponnistelujen aloittamista.

Kasvuyritysten ohella Suomessa on jo merkittävä määrä vakiintunutta teollisuutta, joka kehittää kysyntäjouston ja älykkäiden verkkojen laitteita, ohjelmistoja ja palveluita. Joukossa on myös Suomessa toimivia kansainvälisiä suuryrityksiä, kuten ABB, Schneider Electric, Siemens ja CGI.

Kysynnästä suomalaisyritysten menestys tuskin jää kiinni. Maailmanlaajuisesti älyverkkoinvestointien arvioidaan nousevan liki 80 miljardiin (siirryt toiseen palveluun) dollariin vuoteen 2020 mennessä.

Yhteensä sähköntuotantoon investoidaan vuosina 2015–2035 noin 16 000 miljardia dollaria, arvioi Kansainvälinen energiajärjestö IEA (siirryt toiseen palveluun).