Sinkkunainen hakee avun hedelmöitysklinikalta – "Lapsi ensin ja kumppani ehkä myöhemmin"

Yksin odottavien äitien määrä kasvaa Suomessa. Viime vuosina Suomessa on syntynyt noin 150 lasta vuodessa naisille, jotka ovat saaneet hedelmöityshoitoa ilman kumppania.

hedelmöityshoito
Vauva nukkuu.
Mikko Stig / Lehtikuva

Hedelmöityshoitojen kautta vanhemmiksi ilman kumppania tulevien naisten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Yksivuotiaan tyttären onnellinen äiti Nina Nyman tuli äidiksi noin vuosi sitten.

– Yksin lapsen saaminen on aina tuntunut minusta yhdeltä vaihtoehdolta, sanoo Nyman.

Nyman on nyt yksi 150–160 naisesta, jotka ovat saaneet lapsen hedelmöityshoitojen avulla ilman kumppania, kertoo Yle Huvudstadsregionen.

Kun Nyman muutama vuosi sitten tunsi olevansa valmis äidiksi, hän etsi kumppania lähinnä sillä silmällä, kuka olisi hyvä isä ja kuka ei. Tämä ei lopulta tuntunut oikeudenmukaiselta, joten hän otti yhteyttä hedelmöitysklinikkalle.

– Valintani oli siinä vaiheessa, että lapsi ensin ja puoliso voisi tulla kuvaan ehkä myöhemmin.

Ilman hedelmöityshoitoja synnyttäneiden sinkkunaisten määrä on reilusti suurempi. Vuonna 2015 syntyneistä lapsista yli 4 600 vauvalla oli äiti, joka ei ollut naimisissa tai avoliitossa. Tilanne on lähes sama kuin kymmenen vuotta sitten.

Palaute on ollut hyvää

Nymanin mukaan kokemukset hedelmöitysklinikalta ja synnytyslaitokselta ovat olleet positiivisia.

– Uskon, että se on enemmän leimaavaa heille, joiden suhde on kariutunut ennen vauvan syntymää. Esimerkiksi vanhempainkoulutuksessa puhutaan paljon miehestä ja naisesta. Silloin se on varmasti tuskallista, jos on alun perin kuvitellut kumppanin paikalle.

Synnytyksessä Nymanilla oli mukana sukulainen, johon tukeutua. Synnytys kesti pitkään, minkä aika Nymanilla oli useita eri kätilöitä.

– Viimeisellä ei ollut aikaa lukea papereitani ja hän kysyi, milloin isä tulisi paikalle. Sanoin, että olisi hieman yllättävää, jos isä ilmaantuisi paikalle, naurahtaa Nyman.

Omia kursseja äideille ilman kumppaneita

Doulatukea synnytykseen tarjoava Folkhälsan on huomannut, että palvelua käyttävien yksin synnyttävien äitien määrä on selvästi lisääntynyt. Nyt kokeilussa on tarjota äitiyskursseja ainoastaan yksin eläville äideille.

– Yhä useammat äidit ovat löytäneet palvelun. Sen kautta olemme oppineet, millainen ero siinä on, kun ei olekaan kahta vaan yksi vanhempi, sanoo doulakoordinaattori Petra Turja Folkhälsanilta.

Yksinhuoltajaäidit ovat aiemmin osallistuneet perinteiseen pariskunnille suunnattuun koulutukseen. Folksälsanilla kuitenkin nähdään, että yksin odottavilla saattaa olla erityisiä tarpeita.

– Kun ympärillä on muita samassa tilanteessa olevia, niin silloin äidit eivät ehkä tunne itseään yksinäisiksi, vaikka odottavatkin yksin, sanoo äitikursseja järjestävä Nina Hongell-Ekholm.

Turja toivoo, että asiaan herättäisiin myös julkisella puolella.

– Joskus käy vahinkoja, että synnytysvalmennuksessa puhutaan vain äideistä ja isistä, kun siellä istuukin kaksi äitiä. Uskon kuitenkin, että ihmiset ovat yhä enemmän tietoisia tästä, sanoo Turja.

"Sinkkuäitien lapset ovat sallittuja, mutta eivät suotavia"

Nina Nymanista odottaminen ja lapsiarjen pyörittäminen yksin on ollut yllättävän helppoa. Mitään isompia ongelmia ei ole tullut vastaan. Sen Nyman kuitenkin huomasi prosessin alkuvaiheessa, ettei Kela anna tukea hedelmöityshoitoon yksinhuoltajavanhemmalle.

– Se on aika kallista hoitoa, harva lapsi on saanut niin alkunsa tässä maassa. Singnaali on, että sinkkuäitien lapset ovat sallittuja, mutta eivät suotavia, sanoo Nyman.

Toinen odottamaton asia on ollut se, että hän on useaan otteeseen tarvinnut todisteita siitä, että on yksinhuoltaja. Todistusta vaadittiin esimerkiksi siihen, että hän sai avattua pankkitilin tyttärelleen.

Muuten Nyman uskoo, että hänen elämänsä on samanlaista kuin muidenkin äitien.

Marianne Sundholm/ Yle Huvudstadsregionen