Tupakannatsa päätyy mikromuoviksi vesistöihin – "Ihmiset luulevat, että tumppi maatuu"

Mikromuovi kerää ympäristömyrkkyjä ja päätyy kalojen ruoaksi. Kadulle heittämisen sijaan tumppi tulisi laittaa esimerkiksi miniroskikseen ja kotona sekajätepönttöön.

Savuke
tupakantumppi
Tupakantumpit ovat melkoista myrkkyä luonnollekin. Tumpit eivät maadu, vaan muuttuvat suurimmaksi osaksi muoviksi. Niko Mannonen / Yle

Tupakka on myrkkyä ihmiselle, mutta sitä se on myös ympäristölle. Tupakantumppeihin liittyy huolestuttavan yleinen harhaluulo, joka on pantu merkille ainakin Kainuun Ekokympissä.

– Ihmiset luulevat, että tumppi maatuu, mutta se on selluloosa-asetaattia. Kun tumppi häipyy meidän silmistämme, on se suurimmaksi osaksi muuttunut muoviksi, kertoo Kajaanissa toimivan Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokympin neuvoja Anu Koskela.

Selluloosa-asetaatti ei maadu, vaan hajoaa esimerkiksi meressä yhä pienemmiksi hiukkasiksi planktonin joukkoon.

Sadeveden mukana tämä mikromuovi huuhtoutuu vesistöön.

– Mikromuovissa on vielä sellainen ikävä piirre, että se kerää esimerkiksi vesistöissä olevia ympäristömyrkkyjä itseensä. Mikromuovi on niin pientä, että vesistöeliöt pystyvät huomaamattaan syömään sitä, Koskela jatkaa.

Koskelan mukaan ympäristömyrkyt päätyvät näin puolestaan ruokapöytiimme esimerkiksi kalojen mukana.

Ympäristötietoisuus iskostuu hitaasti

Pienellä tupakantumpilla on isot haitat ja vaikutukset. Kun otetaan huomioon, että Suomessa on 875 000 päivittäin tai satunnaisesti tupakoivaa, on tumppien vuotuinen määrä melkoinen. Miten tämä maatumaton jäte sitten pitäisi hävittää? Miniroskiksen kautta sekajätteeseen, sanoo Koskela.

Ensimmäiset miniroskikset lanseerattiin 11 vuotta sitten. Hyödyllinen pieni purkki putkahtaa vähän väliä esiin ja on nyt Koskelan ansiosta saavuttanut Kajaaninkin. Alun perin idea on kuitenkin lähtöisin Tuula-Maria Ahosen Roska päivässä -liikkeestä.

Sen ideana on, että tupakoitsijoilla olisi käytössään miniroskis, joka on tehty diabeetikoiden mittaliuskapurkista. Purkin voi tuunata omannäköiseksi, ja esimerkiksi Kajaanissa lukiolaiset ovat kuvittaneet kyseisiä miniroskiksia. Purkkiin voi nakata kytevänkin tumpin, koska korkki on niin tiivis, että tumppi sammuu sinne. Kun purkki on täynnä, tyhjennetään se sekajäteroskikseen.

miniroskis tumpeille
Miniroskiksiin on lukiolaisten piirtäminä päätynyt muun muassa poliitikkoja. Niko Mannonen / Yle

Purkki on omiaan myös purkkaroskan säilömiseen ennen sekajäteroskista. Purukumikaan ei maadu tai jos maatuu, niin erittäin hitaasti. Miniroskis soveltuu myös muun pikkuroskan kuljettamiseen.

Miksi kesti 11 vuotta ennen kuin miniroskisajatus rantautui Kajaaniin? Koskelan mielestä kyse on siitä, että ympäristöasiat otetaan hitaasti omaksi.

– Minusta Kajaanissa ollaan tässä hommassa hyvin mukana. Luulen, että asia ei ole välttämättä levinnyt muille kuin Roska päivässä -liikkeen jäsenille.

Opiskelijoille omiaan

Ajatus on kaunis, mutta päätyvätköhän miniroskikset todella kainuulaisten arkikäyttöön?

– Toivoisin näin. Kun tieto menee eteenpäin näin ympäristön kautta, ihmiset oppivat ehkä ymmärtämään, että nyt onkin kyse isommasta asiasta: koko maapallosta, Koskela pohtii.

Anu Koskela Ekokymppi
Ekokympin neuvoja Anu Koskela uskoo, että purkkien tuunattu ulkonäkö innostaa ihmisiä ottamaan miniroskikset käyttöön. Niko Mannonen / Yle

Kajaanissa miniroskikset on toteutettu yhteistyössä eri tahojen kanssa. Valmiina olevat parisen sataa purkkia ovat Kainuun soten lahjoittamia. Lukiolaiset kuvittivat purkit ja parhaillaan ne ovat kirjaston näyttelyssä esillä.

Näyttelyn jälkeen purkit päätyvät tupakoitsijoiden käyttöön. Jakotapaa ja kohteita ei ole vielä päätetty.

– Yleensä koulut ovat savuttomia, mutta heti koulun rajan toisella puolen on tumppeja. Jakaisinkin näitä esimerkiksi opiskelijoille, että saataisiin koulujen ympäristöt puhtaaksi, ehdottaa Koskela.

Korjaus 18.1.2017 9:18 Korjattu "Mistä on kyse" -kohdasta Ahosen etunimi Tiina-Maijasta Tuula-Mariaksi.