Köyhän lapsiperheen ainoa keino selvitä arjesta: "Päätimme lopettaa rahasta riitelemisen"

Lappeenrantalaisperheessä pesukoneen varaosan hankinta pistää kuukauden talouden täysin uusiksi. Lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila kuvailee lapsiperheköyhyyttä hiljaiseksi ilmiöksi, jota hyvinvoiva keskiluokka ei huomaa.

Kotimaa
Lapsi leikkii kännykällä.
Yle

Lappeenrannan Kivisalmessa sijaitsevassa rivitaloasunnossa vietetään tavanomaista iltapäivää. Perheen vanhin tytär on vetäytynyt yläkertaan omaan soppeensa ja nuorimmat lapset leikkivät äidin ja isän silmien alla olohuoneessa. 4-vuotias Aaro ja pian 2-vuotias Emma esittelevät ketteryystaitojaan hyppimällä sohvalta olohuoneen matolle.

Kahvipöydässä isä kertoo perheen taloudesta.

– Rahasta on aina ollut tiukkaa. Kun jäin työttömäksi pari vuotta sitten, niin silloin se kiristi ilmapiiriä kotona. Nyt on selviydytty jo paljosta, eikä me enää rahasta riidellä.

34-vuotias Mika Huotari on työtön työnhakija vailla ammatillista koulutusta. Puoliso on ollut vuosia lasten kanssa kotona ja saa kotihoidontukea. Nuorempana Mika kertoo haaveilleensa kaikesta uudesta ja hienosta materiasta, iän karttuessa ajatusmaailma ja haaveet ovat muuttuneet.

– Ehkä tätä omaa ajatusmaailmaa opettaa nyt myös näille lapsille. Että raha ei ole niin tärkeä, kokemuksia voi saada muutenkin.

Aaron ja Emman leikki päättyy itkuun, kun pienempi kopsauttaa päänsä pöydän kulmaan. Perheen koira varmistaa, että aikuiset huomasivat pienimmän onnettomuuden.

pikkutyttö koiran kanssa sisällä.
Yle

Tilin saldo määrittelee viikon ruokalistaa

Huotarin perheen tulot koostuvat isän saamasta työmarkkinatuesta, äidin saamasta kotihoidontuesta sekä asumistuesta, lapsilisistä ja parin sadan euron toimeentulotuesta.

Viisihenkiselle perheelle jää käyttörahaa ruokaan, vaatteisiin ja muihin hankintoihin noin 650 euroa kuukaudessa. Pesukoneeseen tarvittava sadan euron varaosa pisti äskettäin kuukauden suunnitelmat uusiksi. Onneksi isä on osaa korjata kodin laitteita.

– Sitten mietitään, mitä laskuja maksetaan eräpäivänä ja mitä siirretään. Rahaa on kuitenkin jäätävä ruokaan.

Tulot ja menot täytyy kuukausittain pitää sellaisessa tasapainossa, että kaupassa voidaan käydä. Rahatilanne määrittelee usein sitä, mitä rivitalon keittiössä syödään.

Silloin kun perhe törsäilee, he matkustavat autolla isovanhempien luo pääkaupunkiseudulle tai menevät McDonald’siin syömään.

Mika Huotari Lappeenrannasta
Mika Huotari ei ole huolissaan köyhyyden periytymisestä. Yle

Joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä

Huotarin perheen kaltaisia on Suomessa paljon. Lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila kuvailee lapsiperheköyhyyttä hiljaiseksi ilmiöksi, jota hyvinvoiva keskiluokka ei huomaa. Joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä ja se vaikuttaa lasten elämään suuremmin mitä yleensä ajatellaan.

– Lapsen sosiaalinen ympäristö muuttuu sen vuoksi, että hän on köyhästä perheestä. Yksi valaiseva esimerkki on se, että näistä lapsista moni on jättänyt osallistumatta koulun luokkaretkiin. Pitäisi olla yhteiskunnallista tajua toteuttaa retki niin, että kaikki voivat osallistua.

Vähävaraisuuden sosiaalinen vaikutus näkyy Mika Huotarin perheen 12-vuotiaan tytön myötä.

– Teinin kavereiden perheet käyvät ulkomailla ja sieltä tulee sitten kaipuuta sellaiseen. Onneksi me tykätään kaikki retkeillä ja olla luonnossa.

Isä pukee lapsille ulkovaatteita.
Yle

"Köyhyys on sitä, ettei aikuiset osta uusia vaatteita"

Lappeenrantalaisen Huotarin perheessä rahasta puhutaan paljon, vaikka missään se ei isän mukaan näy.

– Lapset tietenkin haluaisivat aina kaikenlaista, niissä tilanteissa se raha tulee heille eteen.

Jokapäiväisessä elämässä köyhyys näyttäytyy muun muassa niin, etteivät perheen aikuiset osta itselleen uusia vaatteita. Käyttöraha kuluu lasten vaatteisiin ja ruokaan.

– Ylimääräisen rahan jyvittäisin minun ja puolisoni omaan aikaan. Että pääsisimme joskus kahdestaan rentoutumaan. Se helpottaisi tätä lapsiperheen arkea.

Poika leikkii duploilla .
Yle

Köyhyys periytyy ja kierrettä on vaikea katkaista

Lappeenrantalaisperheen olohuoneessa on vauhti hiljentynyt. 4-vuotias rakentaa legoista linnaa äidille, ja kuopus on keskittynyt tutkimaan äidin puhelinta. Perheen taloudellinen tilanne on huono, mutta he kertovat tyynenä pärjäävänsä.

Pärjäämistä edesauttavat omat vanhemmat.

– Tietää, että tarvittaessa oma vanhempi voi lainata rahaa. Ei me joka kuukausi lainata, mutta aika usein, kertoo Mika Huotari.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila puhuu paljon köyhyyden periytymisestä vanhemmalta lapselle. Tutkimuksen mukaan vuonna 1987 syntyneistä toimeentulotukea saaneista nuorista valtaosalla oli toimeentulotukea saanut vanhempi.

– Köyhyyden kierre ei katkea, toteaa Kurttila.

Toiveena 1800 euron palkka

Mika Huotarin omat vanhemmat edustavat työssäkäyvää keskiluokkaa. Hän ei ole huolissaan omien lastensa tulevaisuudesta.

– Tällaisilla luonteilla varustetut lapset pärjäävät kyllä, ja heillä on mahdollisuudet halutessaan mihin vain, toteaa ylpeä isä.

Mika Huotari on aina tehnyt hanttihommia. Perhe asui aiemmin Vantaalla, mutta he muuttivat muun muassa edullisempien elinkustannusten perässä Lappeenrantaan pari vuotta sitten. Perheen isä teki toiminimellä pieniä huoneistoremontteja ja asensi uusia keittiöitä. Sitten työt loppuivat.

Lappeenrannassa Mika oli viime talvena töissä urheilukentillä. Miehellä ei ole ammatillista koulutusta, joten suunnitelmissa on kouluttautua ammattiin. Toiveena parin vuoden päästä olisi, että perheen molemmat vanhemmat olisivat työelämässä.

– Se olisi ihannetilanne. Kaikestahan voi haaveilla, mutta olisin tyytyväinen 1800 euron palkkaan.