Hengenhätä ja ambulanssi kaukana? Syrjäseudulla apuun saattaakin rientää rajavartija

Suomen itärajalla työskentelevän ensivasteyksikön tyypillinen tehtävä on liikenneonnettomuus tai vanhuksen sairauskohtaus. Toisinaan hälytyksiä on päivittäin, välillä ei viikkoihin.

ensiapu
Vartiuksen ensivasteyksikkö aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa. Rajavartiolaitos

Kainuun rajavartioston Kuhmon Vartiuksen ensivasteyksikkö on auttanut syrjäseutujen ihmisiä noin viisi vuotta. Tehtäviä on vaihtelevasti – välillä ensiapuvälineillä varustettu auto kiirehtii matkaan useita kertoja päivässä, mutta toisinaan lähtöjä ei ole viikkoihin.

Vanhemman rajavartija Juha Hemmilän mukaan keskimäärin apuun lähdetään kerran viikossa. Kiireisen avun tarpeessa saattaa olla venäläinen rekkamies tai syrjäseudun iäkäs asukas.

– Suurin avuntarve on paikallisilla ihmisillä, kun täällä suunnalla väestö on vähän iäkkäämpää. Kostamustie on aika vilkas ja siinä on raskasta liikennettä, joten jonkin verran on liikenneonnettomuuksia, Hemmilä kertoo.

Ensiauttajien tarkoituksena on tukea varsinaisen ensihoidon tehtävää. Se ei siis korvaa ambulanssia, vaan ensiauttajat tekevät välttämättömän, kunnes ensihoito ehtii paikalle.

Ehkä ihmisille on outoa, että rajamiehet saapuvat ensimmäisenä paikan päälle.

Juha Hemmilä

Suomessa yleensä myös pelastuslaitokset ovat mukana ensivastetoiminnassa tai ne tuottavat koko ensihoitopalvelun yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa.

Jos hätä on akuutti, ja esimerkiksi rajamiehet ehtivät paikalle ennen ambulanssia, matkaan lähdetään. Ensivastekoulutuksen saaneet partiomiehet osaavat antaa peruselintoimintoja tukevaa ensiapua.

– Pystymme antamaan happea, tukemaan rankavammoja ja hoitamaan haavoja. Saadaan peliaikaa ambulanssin tulolle.

Lapissa harvinaista, Pohjois-Karjalassa viikottaista

Kainuussa välimatkat ovat pitkiä ja ikääntyvää väestöä paljon. Apua syrjäseuduille löytyy jokaisesta Kainuun kunnasta, joiden palokunnat voidaan hälyttää myös ensivastetehtävään.

Vartius on kuitenkin Kainuun ainoa kolkka, jossa hätiin voidaan lähettää myös rajavartijat. Itärajan pituudella menettely ei ole kuitenkaan poikkeuksellinen.

Vartiuksen ensivasteyksikön rajamies.
Vartiuksen ensivasteyksikön autossa on ensiapuvälineitä, joilla potilas pidetään hengissä ennen ambulanssin tuloa.Jarmo Nuotio / Yle

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan rajavartioston alueella neljän aseman lähes koko henkilöstö on koulutettu myös ensivastetehtävien varalta, joihin osallistutaan mahdollisuuksien puitteissa.

Pohjois-Karjalassa tehtäviä on keskimäärin viikoittain, kertoo Tohmajärven rajavartioaseman päällikkö Mika Wegelius. Naapurimaakunnassakin tehtävät liittyvät usein iäkkäiden sairauskohtauksiin.

– Hengitysvaikeuksia, rintakipupotilaita ja vastaavia, Wegelius kertoo.

Lapissa puolestaan rajavartijat hälytetään ensivastetehtäviin vain harvoin. Lapin rajavartioston alueen kuudesta raja-asemasta kahdella on ensivastevalmius. Vuonna 2016 Lapin partiomiehet hälytettiin hätiin kuitenkin vain viisi kertaa.

"Jonkinlaista apua on meistäkin ollut"

Vartiuksen ensivasteyksikkö eli käytännössä kaksi partiomiestä päivystävät aamusta iltamyöhään. Ihmisiltä tullut palaute on ollut positiivista, vaikka ensiavun antajia on kummasteltukin.

– Ehkä ihmisille on outoa, että rajamiehet saapuvat ensimmäisenä paikan päälle, mutta ei se ole tuntunut häiritsevän. Ovat olleet tyytyväisiä, että jotain apua on tullut, kertoo Hemmilä.

Mieleenjäävin palaute on ollut sähköposti potilaan äidiltä.

– Jälkikäteen tuli palautetta, vaikka ei varsinaisesti tehty mitään suurempaan, oltiin vain siinä tukena. Se oli ollut iso asia ja se tuntui hyvältä, kertoo Hemmilä.

– Muutamia paikallisia ylikulkijoita on ollut potilaana tai omaisena. Rajanylitysliikenteessä he ovat kiittäneet ja morjestaneet. Se on mukavaa, että jonkinlaista apua on meistäkin ollut, lisää rajavartija Samuli Kaartola.

_Korjaus 19.1.2017 klo 10:29 Kainuun rajavartioston vanhemman rajavartijan sukunimi korjattu Hentilästä Hemmiläksi. _