Yhdysvaltain tiedustelun synkkä näkemys tulevaisuudesta: Terrorismin uhka kasvaa, uusia sotia voi syttyä, Venäjä jatkaa aggressioita

Yhdysvaltain kansallisen tiedustelun johtajan virasto on tunnistanut seitsemän trendiä, jotka muokkaavat maailmaan tulevien viiden vuoden aikana.

Yhdysvallat
sotilaat näyttävät lippua talon katolla
Irakilaissotilaat esittelevät Isisin lippua, joka saatiin takaisinvallatulta alueelta Itä-Mosulissa.Ahmed Jalil / EPA

Seitsemän trendiä muokkaa maailmaa lähitulevaisuudessa, arvioi Yhdysvaltain kansallisen tiedustelun johtajan virasto. Ne lisäävät jännitteitä valtioiden sisällä ja välillä, riippumatta maasta tai hallintomuodosta.

Valtioiden sisällä jännitteitä aiheuttavat kansalaisten odotukset. Kansalaiset haluavat hyvinvointia ja rauhaa, mutta hallitusten on yhä vaikeampaa tarjota niitä muuttuvassa maailmassa.

EU:n kriisi, epävarmuus Yhdysvaltojen roolista maailmassa sekä Kiinan ja Venäjän lisääntyvä konfliktihakuisuus ja heikko ihmisoikeustilanne voivat aiheuttaa myös valtioiden välisiä konflikteja.

Seitsemän trendiä

Puukarahkaan nojaava vanha nainen, jonka edellä astelee kissa, avaa puuaidan porttia.
Moldovalaisten minimieläke on noin 38 euroa. Dumitru Doru / EPA

1. Rikkaat ikääntyvät, köyhät eivät

Maailman väkiluku kasvaa, väestö vanhenee, ja ihmiset asuvat yhä useammin kaupungeissa. Maailman väkiluvun ennustetaan nousevan 7,3 miljardista 8,8 miljardiin vuoteen 2035 mennessä.

Työikäisen väestön määrä vähenee rikkaissa maissa, Venäjällä ja Kiinassa. Köyhissä Afrikan ja Etelä-Aasian maissa työikäisten väestön määrä puolestaan kasvaa voimakkaasti.

Se lisää paineita taloudelliseen kehitykseen, työllisyyteen, kaupungistumiseen ja hyvinvointiin köyhissä maissa. Lisäksi se merkitsee maastamuuton jatkumista.

Ihmisiä New Yorkin kaduilla.
Richard B. Levine / AOP

2. Talouden kasvualueet muuttuvat

Rikkaat maat yrittävät pysäyttää talouskasvun heikkenemisen ja säilyttää elämäntyylinsä. Työvoiman saatavuus ja tuottavuus kuitenkin vähenevät. Samaan aikaan valtioiden taloutta painavat velkataakka, heikko kysyntä ja epäilykset globalisaation hyötyjä kohtaan.

Kehittyvät maat pyrkivät säilyttämään talouskehityksensä ja vähentämään köyhyyttä.

Sekä kehittyneet että kehittyvät maat joutuvat kehittämään uusia palveluja, aloja ja ammatteja, jotka korvaavat tuotannon katoavia työpaikkoja.

Autotehdas.
Nykyaikaisella Pueblan tehtaalla robotit tekevät lähes 80 prosenttia työstä.Tapani Hannikainen / Yle

3. Teknologian kehitys kasvattaa kuilua

Teknologian kehitys vauhdittaa talouden muutosta ja luo uusia mahdollisuuksia. Samalla se kuitenkin syventää voittajien ja häviäjien välistä kuilua.

Automaatio, tekoäly ja muut teknologiset keksinnöt muuttavat teollisuustuotantoa ja palvelusektoria nopeasti, eivätkä yhteiskunnat välttämättä ehdi sopeutua muutokseen riittävän nopeasti. Se lisää työttömyyden riskiä.

Teknologian korvatessa työntekijät, valtioiden verotulojen määrä vähenee. Verotuloista riippuvaiset valtiot joutuvat paineen alle. Verotuksen painopiste saattaa siirtyä tuloverotuksesta arvonlisäveroihin.

Köyhät maat eivät voi luottaa teollistumiseen talouskasvun takaajana.

Facebook.
Sergei Konkov / AOP

4. Jännitteet yhteiskuntien sisällä ja välillä kasvavat

Yksilöiden mahdollisuus vaihtaa ideoita ja rakentaa identiteetiään internetissä lisää jännitteitä yhteiskuntien sisällä ja välillä.

Sekä oikeisto- että vasemmistopopulismi voimistuu, mikäli nykyiset väestönkehityksen, talouden ja hallinnon trendit jatkuvat. Ne ovat jo murtaneet suvaitsevaisuuden ja monimuotoisuuden perinteitä Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Muut ulkopuolelle sulkeva nationalismi ja uskonnolliset identiteet vahvistuvat. Identiteettiryhmistä tulee vaikutusvaltaisempia, kun järjestäytyminen internetissä on helppoa.

Osa poliitikoista turvautuu populismiin säilyttääkseen tilanteen hallinnan. Esimerkkejä löytyy jo Ranskasta, Kreikasta ja Hollannista.

Osa turvautuu nationalismiin. Esimerkkejä ovat Kiina, Venäjä ja Turkki, joiden johtajat vahvistavat poliittista kontrollia tukahduttamalla kotimaisen opposition.

Osa nojautuu uskonnolliseen identiteettiin, joka ei salli muita uskontoja. Näitä ovat muun muassa Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja jotkin Saharan eteläpuoliset maat.

Mielenosoitus Caracasissa
Venezuelassa on järjestetty viime kuukausina tiheästi mielensoituksia Maduron asemasta. Opiskelijat marssivat torstaina Caracasissa vaatien presidentin eroa.Cristian Hernández/EPA

5. Hallitseminen on yhä vaikeampaa

Kansalaiset vaativat hallituksiaan takaamaan hyvinvointinsa ja turvallisuutensa. Talouden heikko kasvu, epäluottamus, polarisaatio ja hätätilanteiden lilsääntyminen vaikeuttavat kuitenkin hallitsemista.

Johtajia ja instituutioita koskevan julkisen tiedon lisääntyminen on nakertanut kansalaisten luottamusta päättäjiin. Epäluottamuksen seurauksena poliittisten puolueiden ja ammattiliittojen valta vähenee. Se voi johtaa edustuksellisen demokratian kriisiin.

Esimerkiksi Lähi-idässä ja Latinalaisessa Amerikassa väestön enemmistö on sitä mieltä, että hallituksen edustajat eivät välitä tavallisista ihmisistä.

Maailmanlaajuisten kysymysten ratkominen vaikeutuu, kun kansalaisjärjestöt, yritykset ja vahvat yksilöt voivat teknologian avulla osallistua keskusteluun ja vallankäyttöön.

Igla-ohjus laukaistaan.
Igla-ilmatorjuntaohjus voidaan laukaista myös olalta. Kuva Makedonian armeijan harjoituksista.Georgi Licovski / EPA

6. Konfliktien luonne muuttuu

Konfliktien todennäköisyys kasvaa. Syynä ovat suurvaltojen eriävät intressit, terroriuhkan voimistuminen, heikkojen valtioiden epävakaisuus ja tehokkaamman aseteknologian leviäminen.

Terroristit, kapinallisryhmittymät, aktivistit ja rikosjengit saavat aiempaa helpommin käsiinsä tehokkaita aseita. Hizbollahin ja Isisin käytössä on jo kannettavia panssarivaunuohjuksia, ilmatorjuntaohjuksia, lennokkeja ja muita täsmäaseita. Ne yleistyvät entisestään.

Aktivistiryhmät, kuten Anonymous, tekevät entistä vahingollisempia kyberhyökkäyksiä. Edellämainitun kaltaisilla ryhmittymillä ei myöskään ole mitään syytä hillitä toimiaan.

Kyberhyökkäysten, täsmäaseiden ja miehittömättömien aseiden käyttö madaltaa kynnystä hyökätä, sillä hyökkääjien oma henki ei ole vaarassa. Suorien yhteenottojen sijaan sotaa käydään etäältä, ainakin konfliktin alkuvaiheessa.

Poika istui halkeilleella maalla kuivuneen kastelukanavan äärellä Chachoengsaon provinssissa Thaimaassa lauantaina 5. maaliskuuta.
Poika istui halkeilleella maalla kuivuneen kastelukanavan äärellä Chachoengsaon provinssissa Thaimaassa.Rungroj Yongrit / EPA

7. Ilmastonmuutos muokkaa elinympäristöä

Kasvihuonekaasupäästöt ovat nostaneet maailman keskilämpötilaa 20 viime vuoden aikana. Ilmastonmuutos muuttaa ihmisten asuinpaikkoja ja -tapoja. Meriveden pinta nousee, valtameret happamoituvat, jäätiköt ja ikirouta sulavat, ilmanlaatu heikkenee.

Vuoteen 2035 mennessä ilmansaasteista tulee suurin ympäristöön liittyvien kuolemien syy kaikkialla maailmassa, ja puolet maailman väestöstä kärsii vesipulasta. Jo nyt kolmasosan maailman maaperästä tuottaa satoa aiempaa heikommin. Maaperä heikentyy entisestään.

Lisääntynyt matkailu vaikeuttaa tarttuvien tautien hallintaa.

Näin trendit vaikuttavat maailmalla

Mielenosoittajat Lontoossa vaativat Brexit-prosessin eteenpäinviemistä Lontoossa 1. joulukuuta.
Mielenosoittajat Lontoossa vaativat Brexit-prosessin eteenpäinviemistä Lontoossa 1. joulukuuta.Hayoung Jeon / EPA

Eurooppa

Eurooppa kohtaa taloudellisia ja turvallisuuteen liittyviä haasteita, joihin sen on vaikea vastata. Pankkien pääomat ja sääntely jakautuvat epätasaisesti. Maahanmuutto EU-maihin jatkuu.

EU:n ja Britannian suhteet pitää järjestää uudelleen Britannian EU-eron vuoksi. Brexit horjuttaa EU:n kansainvälistä painoarvoa ja voi heikentää Atlantin ylittävää yhteistyötä. Brexit antaa Euroopan alueellisille ja separatistisille liikkeille uutta puhtia.

Euroopan väestön ikääntyminen heikentää talouskasvua ja ohjaa kulutusta tavaroista palveluihin, kuten terveydenhoitoon. Nuorten työntekijöiden väheneminen laskee verotuloja, ja keskustelu maahanmuuttajista työvoimana kiihtyy.

EU:n tulevaisuus riippuu sen kyvystä uudistaa instituutionsa, luoda työpaikkoja ja talouskasvua, palauttaa usko poliittiseen ja taloudelliseen eliittiin ja vastata kansalaisten kasvavaan huoleen maahanmuutosta.

Kansalaisten turhautuminen maahanmuuttoon, heikkoon talouskasvuun ja työttömyyteen ruokkivat uskonnollisia ja sosiaalisia liikkeitä, jotka vastustavat vieraiden kullttuurien vaikutusta.

Lentotukialus.
Lentotukialus USS Theodore Roosevelt. Trump haluaa liittolaisten maksavan amerikkalaisten asevoimasta.MC3 Anthony N. Hilkowski / EPA

Yhdysvallat

Vaikka Yhdysvaltain talous osoittaa toipumisen merkkejä, kansalaisten luottamus johtajiin ja insituutioihin on heikentynyt, kansalaiset ovat jakautuneet kahteen leiriin ja valtion tulojen kasvu on vaatimatonta.

Teknologian kehitys muuttaa työmarkkinoita entisestään, ja keskiluokka saattaa heikentyä.

Lisäksi Yhdysvaltain roolista globaalina johtajana on kysymysmerkkejä. Rooli määrittyy sen mukaan, mihin Yhdysvalloilla on varaa, ja hyväksyykö kansa liittolaisten tukemisen.

On mahdollista, että Yhdysvallat kääntyy sisään päin. Se vaikuttaisi maailmanjärjestykseen ja maiden väliseen vaikutusvaltaan.

Talojen raunioita Aleppossa
Venäjän puolustusministeriön 2. tammikuuta jakama päiväämätön kuva Alepposta, Syyriasta.Venäjän puolustusministeriö / EPA

Kiina ja Venäjä

Kiinan talouden perusta on muuttumassa vientivetoisesta kotimaisen kulutuksen vetämäksi. Hallituksen legitimiteetti riippuu siitä, miten se pystyy vastaamaan uuden keskiluokan vaatimuksiin puhtaasta ilmasta, edullisesta asumisesta ja paremmista palveluista.

Venäjä pyrkii palauttamaan suurvalta-asemansa nationalismilla, asevoimien uudistamisella, ydinvoima-asepelotteella ja osallistumalla konflikteihin ulkomailla. Venäjä toimii entistä aktiivisemmin Lähi-idässä ja muualla maailmassa, missä se voi mittailla vaikutustaan Yhdysvaltoja vastaan.

Mikäli taktiikka ei onnistu, Venäjän sisäinen vakaus voi horjua.

Ohjuskoe
Pohjois-Korean ohjuskoe elokuussa 2016.

Muu maailma

Jännitteet Korean niemimaalla kasvavat, ja vakava yhteenotto on mahdollinen lähivuosina. Kim Jong-un on päättänyt tehdä Pohjois-Koreasta ydinasevaltion. Sillä on vaikutusta Etelä-Korean, Kiinan ja Japanin asemaan ja vaikutusvaltaan alueella.

Islamistien vaikutusvalta kasvaa Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, ja vähemmistöt joutuvat entistä ahtaammalle. Maastamuutto jatkuu.

Egyptin ja Saudi-Arabian sisäinen epävakaus voi johtaa kansannousuihin, jotka hallitukset ehkä yrittävät kukistaa. Iran, Israel ja Turkki pyrkivät lisäämään vaikutusvaltaansa alueella.

Etelä-Aasiassa, Intian talous kasvaa nopeimmin kaikista maailman maista ja vetää muita Etelä-Aasian maita mukaansa. Afganistanin ja Pakistanin sisäistä turvallisuutta horjuttavat ääriryhmät ja terrorismi.

Keski- ja Etelä-Amerikassa hallitukset vaihtuvat todennäköisesti entistä tiuhempaan. Syynä on huono taloudenhoito ja korruptio.

Suuri ihmisjoukko kantaa arkkua, joka on päällystetty Turkin lipulla.
Surijat kantavat Istanbulin terrori-iskussa kuolleen arkkua. Yökerhoon tehdyssä iskussa kuoli 39 ihmistä ja 65 haavoittui.Deniz Toprak / EPA

Terrorismin uhka kasvaa

Terrorismin uhka kasvaa, sillä valtioiden, ryhmien ja yksikölöiden keinot ja motiivit terrorismiin monipuolistuvat. Pitkittyvät konfliktit ja internet mahdollistavat terroristien rekrytoinnin ja toiminnan laajassa mittakaavassa.

Terroristit oikeuttavat väkivallan uskonnollisilla motiiveilla, mutta muutkin tekijät lisäävät terrorismin uhkaa. Näihin kuuluvat valtiorakenteiden murentuminen suuressa osassa Lähi-itää ja käsitykset lännen ylivoimaisuudesta.

Väkivaltainen uskonnollinen nationalismi voimistuu lähivuosina. Lähi-idässä siitä vastaavat Isis ja al-Qaida, Keski-Afrikassa militantit kristityt ja islamistit, Burmassa militantit buddhalaiset ja Intiassa hindunationalistit.

Äänestys pyöreän pöydän ympärillä.
YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman, jolla se tukee Venäjän ja Turkin välittämää tulitaukoa Syyriassa.Jason Szenes / EPA

Kansainvälinen järjestys muuttumassa

Toisen maailmansodan jälkeinen maailmanjärjestys on muuttumassa, kun valta hajaantuu. Nousevat vallat pyrkivät sopeuttamaan maailman pelisääntöjä omiin intresseihinsä sopiviksi.

Se hankaloittaa kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n turvallisuusneuvoston, uudistamista. Liberaalit arvot kyseenalaistetaan. Etenkin Venäjä, Kiina ja Isisin tapaiset toimijat pyrkivät muokkaamaan normeja tarkoituksiinsa sopiviksi.

Koko raportin Global Trends – Paradox of Progress voi lukea täältä (siirryt toiseen palveluun).