Löytyisikö Ruotsista apu maatalouden ahdinkoon? Tuottajat, teollisuus ja kauppa saman pöydän ääreen

Tuottajien, teollisuuden ja kaupan alan olisi aika yhdessä pohtia ratkaisuja suomalaisen ruuan arvostuksen lisäämiseksi. Yhteistyön malli löytyy naapurista, sanoo Snellmanin Lihanjalostuksen toimitusjohtaja Juha Sarkkinen.

suomalaisuus
Mats ja Pauliina Holmqvist Hereford-karjan parissa.
Mats ja Pauliina Holmqvist kasvattavat hereford-karjaa. Tällä hetkellä pariskunnan tilalla käyskentelee 141 nautaa.Kalle Niskala / Yle

Tuottajien ahdinkoon pitäisi kokeilla Ruotsin mallia: Istuttaa saman pöydän ympärille maataloustuottajat, elintarviketeollisuus sekä kauppa ja valita yhteinen sävel kotimaisen tuotannon puolesta puhumiseen.

– Ruotsissa kaikki elintarvikeketjun osaset sopivat muutama vuosi sitten yhdessä, miten kotimaisesta tuotannosta kuluttajille viestitään, Snellmanin Lihanjalostuksen toimitusjohtaja Juha Sarkkinen kertoo.

Käytännössä ruotsalaiskuluttajille perusteltiin se, miksi kotimainen ruoka maksaa muutaman kruunun enemmän kuin Keski-Euroopassa edullisemmin tuotantokustannuksin tuotettu ruoka.

Se on sitten kuluttajan valinta päättää, mihin käsi käy.

toimitusjohtaja Juha Sarkkinen

– Annettiin kuluttajien ratkaista, kuinka he arvostavat korkealaatuista, kotimaista raaka-ainetta, jossa ei ole salmonellaa, joka on antibiooteista vapaampaa ja jonka tuotannossa eläinsuojeluasiat on otettu huomioon. Se on sitten kuluttajan valinta päättää, mihin käsi käy, Sarkkinen kertaa.

Toimitusjohtaja ehdotus saa kannatusta myös luomutilallisilta, Mats ja Pauliina Holmqvistiltä.

– Se on hyvä ehdotus, Mats Holmqvist sanoo.

Holmqvistien mukaan ruuan arvostuksesta pitäisi siirtyä puhumaan ruuan tuotannon vastuunkantamisesta.

– Jääkö meille alkutuotantoa tähän maahan ollenkaan? Suomessa on reilut kaksi miljoonaa hehtaaria viljeltyä maata, jotka aiemmat polvet ovat meille jälkipolville jättäneet, ja ne pitäisi viedä eteenpäin seuraaville. Sitä ei voida jättää yksin tuottajien harteille, Mats Holmqvist sanoo.

Töitä tehtävä tilan ulkopuolella

Mats ja Pauliina Holmqvistin luomutilalla on puolivuosisatainen historia. Tällä hetkellä Holmqvistien tilalla tallustelee 141 hereford-nautaa. Heidän tilaltaan on voinut ostaa luomulihaa yli 20 vuotta, viime vuosina myös alueella toimivan REKO-lähiruokapiirin jokaviikkoisista tapaamisista.

– Elämme tilanteessa, jossa tuottajan tuntipalkka on noin viisi euroa. Suurin osa tuottajista, tai ainakin hyvin monet, selviytyvät vain tekemällä töitä myös tilan ulkopuolella, esimerkiksi urakointia tai kulttuurihommia, kuten me. Se on oikeasti niin, että tila pyörittää juuri ja juuri itsensä, mutta on keksittävä jotain muuta, mistä saa elinkeinon, sanoo Pauliina Holmqvist.

Se on oikeasti niin, että tila pyörittää juuri ja juuri itsensä, mutta on keksittävä jotain muuta, mistä saa elinkeinon.

luomutilallinen Pauliina Holmqvist

Tuottajahintojen lasku on luomutilallisten mukaan todellinen uhkakuva, eikä tuottajien selkänahassa ole enää mistä ottaa.

– Moni alkutuottaja kamppailee tosissaan, että saa tilalta elinkeinon, Mats Holmqvist lisää.

Snellman Lihajalostus Oy:n toimitusjohtaja Juha Sarkkinen yhtiön logistiikkaosastolla. Frida Grönhage lajittelee lihajalosteita laatikoihin.
Snellman Lihajalostus Oy:n toimitusjohtaja Juha Sarkkinen yhtiön logistiikkaosastolla. Frida Grönhage lajittelee lihajalosteita laatikoihin. Juha Kemppainen / Yle

Toimitusjohtaja Juha Sarkkinen näkee ja kuulee tuottajien vaikean, ja useamman vuoden jatkuneen tilanteen lähes päivittäin.

– Pahimpia tilanteita ovat tietenkin konkurssit ja velkasaneeraukseen hakeutuminen, joita yritetään välttää. Mutta tilanne on niin pitkään jatkunut, ja on osilla tiloista niin vakava, että näihinkin joudutaan menemään.

Yksi syy tilanteen taustalla on Sarkkisen mukaan Venäjän vientirajoitukset ja kotimaisen porsastuotannon kasvu, jotka aiheuttavat makrotason ongelmia.

– Niihin ei valtion valtakaan pysty suoria ratkaisuja tuottamaan.

Hinnanalennukset isku päin naamaa

Suomen omavaraisuusaste sian- ja naudanlihassa on pysynyt Sarkkisen mukaan 80 prosentissa. Hän toivoo, ettei jouduttaisi Ruotsin kaltaiseen tilanteeseen, missä sianlihan omavaraisuusaste tippui alle 70 prosentin, naudanlihan alle 50 prosentin.

– Kipuraja on 70 prosenttia. Jos sen alle mennään, ollaan erittäin riippuvaisia tuonnista ja se aiheuttaa huoltovarmuudellekin haasteita, Sarkkinen sanoo.

Holmqvistit tietävät, että monet tilat ovat taloudellisesti todella tiukilla ja joutuvat siirtämään investointeja tulevaan. Tässä maataloustuotannon kriisissä Holmqvistit näkevät ison kauppaketjun hintojen alennuskampanjan iskuna päin naamaa.

– Halpuutus on merkillinen sana. En ole ruotsinkielisenä siihen koskaan aiemmin törmännyt, sanoo Mats Holmqvist tuottajien kirosanasta.

Halpuutus on merkillinen sana.

luomuviljelijä Mats Holmqvist

Holmqvistien syyttävä sormi ei kuitenkaan osoita kuluttajaa. He uskovat kuluttajien kyllä arvostavan kotimaisia, luomu- ja lähituotteita, mutta asiakkaalla ei ole ostotilanteessa tarpeeksi valinnanvaraa.

– Suurilla ketjuilla on hyvin suuri mahdollisuus vaikuttaa tähän, jos he vain niin haluavat, Pauliina Holmqvist lisää.

Kuuntele Yle Areenasta Yle Kokkolan haastattelu Pauliina ja Mats Holmqvistista.